Kirjaudu ▼
 

Suomen yrityskulttuuriin mallia Saksasta?

© Ina Fassbender / Reuters
Suomen yrityskulttuuriin mallia Saksasta?
Bayerin toimitusjohtaja Marijn Dekkers.
Näkökulma Menestystä on Saksassa tavoiteltu myös kyseenalaisin keinoin, mutta maan menestymisestä ja yritys- ja johtamiskulttuurista kannattaa varmasti ottaa myös oppia.
5.3.2016 07:46
Jussi Tuormaa, Augsburg
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Saksan viime aikojen menestyneimpiin kuuluneen vientiyrityksen toimitusjohtajaa on ehditty kiittää kilvan, vaikka häntä aluksi epäiltiin. Hän oli nimittäin ensimmäinen yrityksen herrahissin ulkopuolelta tullut johtaja. Hänen menestyksensä syinä on pidetty muun muassa "kansainvälisyyttä, henkilökohtaisia ominaisuuksia ja kulttuurista taustaa".

Yritys on lääketeollisuuden jätti Bayer, jonka liikevaihto on viiden viime vuoden aikana kasvanut melkein kolmanneksella, nettovoitto lähes kahdella kolmanneksella ja joka on pörssiarvoltaan noussut maansa kakkoseksi, SAP:n jälkeen ja Siemensin edelle. Kyseinen johtaja on pestinsä yrityksessä pian jättävä hollantilainen Marijn Dekkers.

Jussi Tuormaa

Jussi Tuormaa on saksalaistunut suomalaistoimittaja, joka on asunut eteläisessä Saksassa 1990-luvulta asti.

Dekkers laajensi lääkejätin liiketoimintaa biotieteisiin. Hän toi saksalaiseen yritykseen markkinointinäkemystä, mutta tuki tiedemiehenä siinä elävää perinteistä saksalaista tutkimushenkeä ja kannusti sen innovatiivisuutta. Hän on ulkoisesti vaatimattoman oloinen, mutta vakuuttaa vainullaan tunnistaa olennainen ja päättäväisyydellään seurata omia johtolankojaan.

Ihannejohtaja? Epäilemättä, vaikka saksalaisjohtajat ilmaisivatkin tyytymättömyytensä perinteiseen johtamiskulttuuriin pari vuotta sitten tehdyssä kyselyssä. Paras malli olisi heidän mukaansa itseohjautuvat verkostot, jotta vastuu jakautuisi paremmin ja koko organisaation kollektiivinen älykkyys saataisiin hyödynnettyä. Näin voi toimia hyvä johtaja hierarkian huipullakin.

Liian usein hierarkian huipulla on kuitenkin toimittu myös kyvyttömästi ja vastuuttomasti – hyödyntämättä organisaation resursseja ja jakamatta vastuuta. Puhumattakaan niin sanotuista Sonnenscheinkapitäneista, johtajista, jotka yrityslaivojensa kapteeneina haluavat vain paistatella päivää, mutta eivät kykene ohjaamaan laivaa isommassa merenkäynnissä ja myrskyssä.

Tähän on sitten haettu ratkaisua ulkopuolisista konsulteista ja saneeraajista, kun oman johdon pokka pettää tai sitä halutaan säästää. Siksi Saksassa nauttivat edelleen suurinta luottamusta sitoutuneet johtajat, joita voi löytää sitoutuneiden omistajien perheyrityksistä. Työntekijätkin ovat valmiit antamaan koko kärsivällisyytensä ja luovuutensa yrityksen käyttöön, kun sekin toimii pitkäjänteisesti.

Mitä vastuu merkitsee?

Keskeinen kysymys johtajuudessa on vastuu — mitä vastuu oikein merkitsee, miten sitä kannetaan ja jaetaan, ja mitä seurauksia vastuuttomalla johtamisella on. Pohdintaan ovat viime aikoina antaneet aihetta erityisesti viimeaikaiset käryt suurissa saksalaisissa yrityksissä, kuten Deutsche Bankissa (libor- ja valuuttamanipulaatio, rahanpesu) ja Volkswagenissa (dieselautojen päästötestipetos).

Volkswagenin tapaukseen voidaan nyt rinnastaa Suomessa Nokian Renkaiden testimanipulaatio. Molemmissa tapauksissa vahingot ovat yrityksille valtavat. Volkswagenin johtaja Martin Winterkorn joutui luopumaan tehtävistään jo ennen kuin oltiin voitu osoittaa hänen henkilökohtaisesti tietäneen testivilpistä. Hänen olisi pitänyt tietää siitä, ja hänen olisi pitänyt puuttua siihen.

"Aina kun tällaista joutuu tunnustamaan, se on kolaus", totesi Nokian Renkaiden toimitusjohtaja Ari Lehtoranta Taloussanomille. Tapaus on valitettava takaisku ja luottamuksen takaisin ostamiseksi on hänen mukaan tehtävä kovasti töitä. Vastuukysymys taas ei ole selvä: kuka vastaa ja miten seurauksista? Tai hyötyivätkö muutkin kuin yritys testipetoksesta?

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Volkswagenillakin on ollut vaikeuksia testiskandaalinsa kriisinhallinnassa. Ensinnäkin jo Matthias Müllerin siirtyminen Volkswagenin toimitusjohtajaksi konserniin kuuluvasta Porschesta on herättänyt tyytymättömyyttä siihen, että mies on toiminut vilpin mahdollistaneessa yrityskulttuurissa. Häntä ei pidetä missään nimessä uudistajana eikä hänellä uskota olevan tarvittavaa etäisyyttä asettaa uusia haasteita.

Müller sitä paitsi on jo osoittanut myös herkkyyden puutetta julkisessa esiintymisessään. Hänellä oli nimittäin otsaa väittää, tai saivarrella amerikkalaisessa radiohaastattelussa, etteivät he VW:lla olisi valehdelleet, vaan että kyseessä olisi ollut tekninen ongelma. Kovapäisesti hän jäi pr-fiaskonsa jälkeenkin inttämään epätotena pidetystä lausunnostaan, että hänet olisi käsitetty väärin ja väittämään, että media olisi ollut epäreilu.

Saksalaisessa julkisuudessa taas ihmeteltiin, ettei miehen mieleenkään tullut esittää median kautta kuluttajille anteeksipyyntöä siitä, että yritys oli manipuloinut testiarvoja. Sen sijaan Müller onnistui saksalaisen Manager-magazinin mukaan pääsemään typeryydessään kuolemattomien lauseiden listalle tyyliin "Titanic ei uppoa koskaan".

Nokian Renkaiden tapauksessa on vielä suomalaiseen tyyliin vältetty puhumasta korruptiosta, sillä sitähän ei tunnetusti Suomessa ole – tai ei ainakaan tilastollisesti läheskään yhtä paljon kuin Saksassa. Saksassa on voitu vain ihailla, miten korruptiosta vapaa puhdas pulmunen Pohjoismaa Suomi on – mutta nyttemmin on alettu yhä enemmän myös ihmetellä, pitääkö käsitys todella paikkansa.

Saksa on vientimaa, niin kuin Suomikin, ja jopa viennin maailmanmestari. Menestystä on täällä tavoiteltu myös kyseenalaisin keinoin, mutta maan menestymisestä ja yritys- ja johtamiskulttuurista kannattaa varmasti ottaa myös oppia. Saksa ei ole maailman napa, mutta ei enää liioin lintukotokaan Suomen tapaan, vaan viattomuutensa menettänyt, maailmalle avoin ja itsekriittinen yhteiskunta.

5.3.2016 07:46
Jussi Tuormaa, Augsburg
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kommentit (55)

Sivut: 1 2 3 4 5 6
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Yritysten keplottelut sen enempää Saksassa kuin Suomessa eivät ole uusia tai tuntemattomia asioita. Niitä tulee aina olemaan.

Keskeisempi suomalaisen yhteiskunnan haaste on kulloinkin vallitsevan hallituspolitiikan äärilaitaistuminen ilman sidosryhmien kuulemista.

Samaa äärilaitaistumista edustaa sakilaisten itsekäs oman edun tavoittelu, jolla yritetään maksattaa kansantalouden kuntoonsaattaminen naapurilla.

Sakilainen kateuspolitiikka on yhtä idioottimaista kuin hallituspolitiikankin äärilaitaistuminen - oli sitten kyse demareista, vihervassareista tai kokkareista.

Mihin on kadonnut käsitys suomalaisten yhteisestä edusta?
Anonyymi: 15000_lähtijää_vuode 5.3.2016 8:17

Rekisteröitynyt käyttäjä
Nokian Renkaiden tapauksessa on vielä suomalaiseen tyyliin vältetty puhumasta korruptiosta, sillä sitähän ei tunnetusti Suomessa ole – tai ei ainakaan tilastollisesti läheskään yhtä paljon kuin Saksassa. Saksassa on voitu vain ihailla, miten korruptiosta vapaa puhdas pulmunen Pohjoismaa Suomi on – mutta nyttemmin on alettu yhä enemmän myös ihmetellä, pitääkö käsitys todella paikkansa.


Meinasinkin jo kysyä, että ihanko oikeasti siellä Saksassa ollaan niin lapsellisen tietämättömiä, että kuvitellaan Suomen olevan vapaa ja puhdas korruptiosta!

Mutta tuo kappaleen loppuosa sentään antoi vähän toivoa.
Rekisteröitynyt käyttäjä: AsioitaSeurannut 5.3.2016 8:23

Anonyymi
Suomalaiset eivät halua tuntea edes naapurinsa nimeä. Siinä on eväämme kansakuntana mennä eteenpäin.
Anonyymi: ulkomaille_muuttava 5.3.2016 8:25

Anonyymi
Öljyn Brent-laadun hinta nousi viime yönä jyrkästi ja on nyt jo lähes 40 dollaria barrelilta. Tammikuulta nousua on pian 100 prosenttia.

Myös muut raaka-aineet kallistuvat: alimillaan vuoden vaihteessa lähes 7 000 dollariin valahtanut nikkelitonni maksaa viime yön jäljiltä jo yli 9 000 dollaria.

Sinkin hinta on noussut myös nopeasti 30 prosenttia.

Alan nyt kaivaa esille näiden suomalaisten "analyytikoiden" ja "osakestrategien" taannoisia lausumia siitä että "raaka-aineet eivät tule enää koskaan kallistumaan". Voi pyhä Sylvi tuota tollojen typeryyttä. Tee aina päinvastoin kuin nuo sanovat.

Pian kaivosteollisuus porskuttaa entistäkin makeammin ja öljybarrelista saa taas maksaa yli satasen.
Anonyymi: Gharrangicha 5.3.2016 8:28

Anonyymi
Ruotsin kieli on meille iso riippakivi. Se syö tuntimääriä niin että käytännössä edes ykköskieli englanti ei ole kummoisessakaan kunnossa kirjoitusten jälkeen kun ehkä noin viidesosalla. Puhumattakaan kolmoskielenä luettavaa saksaa.

Milloin tuo opiskelijoiden energiaa ahmiva antiikkinen järjestelmä saadaan modernisoitua?!
Anonyymi: Vapaavalinta 5.3.2016 8:29

Anonyymi
Pienyrittäjä Saksassa alv vähennys 35000e.
Suomessa 8500e/v jos ei peruta.
Uskaltaako alkaa kynnys on suuri,pienistä autotalli
yrittäjistä on suuretkin alkaneet.
Yritys ilmapiiriero on suuri.
Anonyymi: Yrittäjät 5.3.2016 8:38

Rekisteröitynyt käyttäjä
...Sakilainen kateuspolitiikka on yhtä idioottimaista kuin hallituspolitiikankin äärilaitaistuminen - oli sitten kyse demareista, vihervassareista tai kokkareista.

Mihin on kadonnut käsitys suomalaisten yhteisestä edusta?


Yhteiskuntatieteilijöiden keskuudessa vallitsee aika vahva konsensus siitä, että 1990-luvun lama oli merkittävä vedenjakaja tässä.

Ennen 1990-lukua suomalaisessa yhteiskunnassa vallitsi vielä kulttuuri, jonka mukaan hyvinvointia pyrittiin jakamaan kaikille väestöryhmille ainakin jossain määrin tasaisesti.

Toki puolueet ja etujärjestöt silloinkin ajoivat ensisijaisesti oman porukkansa asiaa, mutta sen verran yhteishenkeä kuitenkin löytyi, että mitään väestöryhmää ei haluttu jättää täysin sivuun. Sellaista ei kerta kaikkiaan pidetty sopivana.

1990-luvun laman myötä kaikki muuttui. Sen jälkeen alkoi vallitsevaksi käytännöksi muodostua häikäilemätön oman edun ajaminen. Tämä näkyi monilla eri elämänaloilla - niin johtajien hulppeissa palkankorotuksissa ja bonuksissa kuin "vahvojen" ammattiliittojen palkankorotusvaatimuksissakin. Ja poliitikotkin mielellään suostuivat tähän, koska laskivat saavansa etua itselleenkin (lue: ääniä vaaleissa).

Hyvin lyhyessä ajassa koko kulttuuri ja toimintaympäristö muuttui. Alettiin pitää jo ihan normaalina ja hyväksyttävänä, että jokainen jolla voimaa ja valtaa on, pyrkii hyödyntämään sen kahmimalla itselleen maksimaalisen määrän rahaa ja etuisuuksia. Tässä ajattelussa heikommat "kuuluukin" jättää sivuun.
Rekisteröitynyt käyttäjä: AsioitaSeurannut 5.3.2016 8:40

Anonyymi
Rekisteröitynyt käyttäjä: AsioitaSeurannut
Poikkeavan erinomaisia kommentteja, lisää ja enemmän. Koska argumentointikin kohdallaan.
Anonyymi: tiedoksi 5.3.2016 8:46

Anonyymi
Koko yhteiskunnan tulee ryhdistäytyä. Jokaisen tahon on omilla "viranhoitoon" liittyvillä toimilla estettävä kyseenalainen yleensä rikoslain vastainen kikkailu. Yritysten perusteeton siirtohinnoittelu, näiden siirtohinnoitteluyritysten johtajien ylisuuret kikkailuun pohjautuvat eläkkeet ja vielä Suomessa verovähennetyt ja saajalle verovapaat. Nämä asiat tulee laittaa kuntoon heti, ei vuonna 2020.
Anonyymi: tuedonorja 5.3.2016 8:49

Anonyymi
Suomen yrityskulttuuriin mallia Saksasta?
No, sitähän tässä ollaankin koko ajan tekemässä.
Volkswagen narahti huijauksesta: Lähes 16 miljardin sakko uhkaa
Taloussanomat 18.9.2015
Mitä isot edellä, sitä pienet perässä.
Rengasvalmistaja Nokian Renkaat on manipuloinut renkaiden testituloksia, Kauppalehti kertoo.
Testihuijauksen myöntänyt Nokian Renkaat syöksyy pörssissä
Taloussanomat 26.2.2016
Tämäkin on vain jäävuoren huippu. Se tiedetään, että mainoksiin ei ole uskomista. Ja nyt tiedetään myös, että testituloksiinkaan ei kannata luottaa.
Anonyymi: Uusi_yrityskulttuuri 5.3.2016 8:52
Sivut: 1 2 3 4 5 6
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti Yöaikaan lähetetyt kommentit päätyvät toimituksen tarkistettavaksi. Kommentit tarkistetaan ja hyväksytään seuraavan päivän aikana. Muina aikoina viestit ovat jälkimoderoinnissa.
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
 

Taloussanomat - Uutiset

31.8. Ilta-Sanomat Helsinki teki päätöksen massiivisesta siltahankkeesta – kustannusarvio yli 250 miljoonaa euroa
31.8. Lähde: Deutsche Bank ja Commerzbank keskustelivat yhdistymisestä
31.8. Taloussanomat.fi Kokeilimme Acerin huimia pelilaseja: "Järeä ja kostea peto"
31.8. Digitoday Samsung esitteli Gear 3 -älykellon lte-yhteydellä: Se ei silti ole tärkein valtti
31.8. Coca-Colan työntekijöitä odotti yllätys: Mehutiivisteen tilalla 370 kiloa kokaiinia
31.8. Brasilian senaatti erotti Rousseffin
31.8. Britannian hallitus ei vie EU-eroa parlamenttiin
31.8. Suomi tienaa nyt ottamalla lisää velkaa – "Poikkeuksellinen tilanne"
31.8. Digitoday Asus luopui kulmista: Uusi älykello seuraa kilpailijoiden mallia
31.8. Suomalaiset ostivat laadukkaampia silmälaseja ja aurinkolaseja
31.8. Digitoday Viestintävirasto kaataa tärkeän järjestelmänsä – ja korvaa uudella
31.8. Yritysverotukseen kaavaillaan reippaita uudistuksia – VM asetti korkean tason työryhmän
31.8. Brexit-päätös on lopullinen – "Toista kansanäänestystä ei tule"
31.8. Posti vähentää 232 työpaikkaa
31.8. OT-lehti: Täällä maksettiin muhkeimmat S-bonukset – katso lista
31.8. Ennätys rikki: Suomalaisten käyttötileillä on nyt hurjasti rahaa
31.8. Amer Sports loistaa nousupörssissä
31.8. Saako autojen romutuspalkkio jatkoa? "Tässä voittavat kaikki"
31.8. Siwojen ja Valintatalojen myynti etenee – "Kuukauden tai kahden sisällä luulisi jotain tapahtuvan"
31.8. Amer Sports käynnistää tehostamisohjelman – osake ryysi nousuun
31.8. Anviasta tulossa Viria
31.8. Hallitus perui yllättäen tiedotustilaisuuden – kiky vaarassa
31.8. Euroalueen inflaatio odotettua hitaampi elokuussa
31.8. Digitoday Väite: IPhonessa kestovika – Apple ei tee mitään
31.8. Anttilan tavarataloista 17 on suljettu – myyntineuvotteluja käydään yhä
31.8. Kiinalainen öljymysteeri huolestuttaa markkinoita
31.8. Digitoday "Kelvottomia iPhoneja": Applelle korvausvaatimus "kosketustaudista"
31.8. Suomella voi olla velkaa luultua enemmän – salavelkaa jopa 3 prosenttiyksikköä
31.8. Lämpöpumpuille suitsutusta uudessa selvityksessä
31.8. Digitoday Google hautaamassa puhelinbrändinsä, uusii Androidia rajusti
Asiakastieto

Yhteistyössä