Alma Median Telanne: Ilmaisten verkkolehtien aika on pian ohi

Sitä aikaa ei mediataloissa enää nähdä, että voitaisiin istua alas ja huokaista syvään – tuumata, että hyvinhän siitä muutoksesta selvittiin. Näin arvioi Kai Telanne, esimerkiksi Iltalehteä, Kauppalehteä ja Aamulehteä kustantavan Alma Median toimitusjohtaja.

Lehtitaloja kiusaa parin vuoden aikavälillä kovimmin vaikea taloustilanne, joka näkyy mainosmyynnin laskuna, Telanne sanoo. Kauemmas tulevaisuuteen katsottuna suurin haaste taas on se, kuinka selättää laskevat levikki- ja irtonumerotuotot.

Tämä tarkoittaa myös, että sekin aika, jolloin verkkolehtiä voi lukea mielin määrin ilmaiseksi, alkaa olla ohi. Alman sanomalehtien kohdalla maksumuuriin siirtymisessä on Telanteen mukaan "enemmän kysymys vuodesta kuin kahdesta".

– Tämä on ehdottomasti suunta. Siinä ei ole mitään järkeä, että jakaisimme ilmaiseksi arvokkaita ja laadukkaita journalistisia sisältöjä, Telanne sanoo.

Iltapäivälehti Iltalehden kohdalla aikataulu on avoimempi – maksumuuri pystytetään Telanteen mukaan luultavasti kolmen vuoden aikana.

Kauppalehti ryhtyi tähän jo kuukausia sitten, ja kokemukset ovat Telanteen mukaan hyviä.

Hän sanoo olevansa tyytyväinen siihen, että Helsingin Sanomat "seurasi Kauppalehden esimerkkiä" ja teki verkkolehtensä sisällöistä maksullisia. Suunnannäyttäjiä tarvitaan.

Telanne arvioi, että tahdon puutetta enemmän siirtymää jarruttaa tekninen kehitys. Mutta kun ne selätetään, ilmaisille jutuille jää lähinnä "sisäänheittorooli".

Lehtitalo osti rekrysivuja
ja nettideittipalvelun

Paljon puhuttu muutos on konkreettisestikin ilmassa Eteläesplanadilla Alma Median ja Kauppalehden tiloissa. Talossa pakataan tavaroita, sillä muutto Töölönlahden uuteen toimistotaloon on edessä vielä tämän vuoden puolella.

Perinteinen lehtitalo on viime aikoina laajentunut yhä enemmän digitaalisten palveluiden puolelle. Tuoreimmat kaupat mediatalo teki tässä kuussa hankkimalla esimerkiksi digitaaliset rekrytointipalvelut Slovakiasta ja Kroatiasta. Alma on lähtenyt tänä vuonna mukaan myös nettideittibisnekseen, mikä on Telanteen mukaan voinut monia ihmetyttää.

– Logiikka on kaikkien kannalta hedelmällinen. On erittäin tärkeää investoida kasvualueille, jotta sitä hyvää voidaan hyödyntää laajasti olemassa olevan liiketoiminnan kehittämiseen. Jos kasvun elementtejä ei perinteisen median puolelta löydy, johtuen joko kansantalouksista tai digitoitumisesta, niitä haetaan muualta, Telanne sanoo.

"Ei." Telanteen vastaus on selvä, kun häneltä kysyy voisiko perinteinen journalismi selvitä meneillään olevasta murroksesta ilman ympärille rakennettuja laajempia digipalveluja.

Hän epäilee, että tämä voi olla monen pienemmän talon kompastuskivi – että kyky investoida muutosaikaan on liian heikko.

Moni lehti on trimmannut toimitustaan irtisanomalla toimittajia ja yhdistämällä toimintoja. Kuinka kovaa tuottoa sanomalehdiltä uudessa tilanteessa odotetaan, pitääkö liikevoittoprosenttien vielä olla kaksinumeroisia?

– Suurimmista mediayhtiöistä ja maakuntalehdistä saisi enemmänkin tulosta irti, jos haluaisi johtaa lyhytjänteisesti pidättäytymällä investoinneista tulevaisuuteen, Telanne vastaa.

Mitä irtisanomisiin tulee, Telanne sanoo, että jatkuva resurssien kutistaminen ei tietystikään johda pidemmän päälle hyvään. Tämä onkin hänen mukaansa yksi "keskeisistä ajureista" paremmin tuottavien digitaalisten palveluiden suuntaan – jotta painetun median resursseista voitaisiin pitää huolta.

Taloussanomat ja Helsingin Sanomat ovat molemmat osa Sanoma-konsernia.