Mehiläisen verokikkailulle tulossa stoppi

Terveys- ja sosiaalipalveluita tarjoava Mehiläinen sanoo tehneensä parannuksen ja lopettaneensa verokikkailun.

Mehiläisen verojärjestelyt nousivat julkisuuteen viime vuoden marraskuussa. Tuolloin selvisi, että Mehiläinen oli maksanut lähes 40 miljoonan euron voitollisesta tuloksestaan veroja Suomeen noin 360 000 euroa, eli alle prosentin.

Kuluvan vuoden kesäkuussa julkaistun, Mehiläisen viimeksi päättyneen tilikauden (tilikausi poikkeuksellisesti 1.5.–31.12.2011) tilinpäätöksen mukaan verosuunnittelu jatkui kuitenkin vielä viime vuoden loppuun saakka entiseen tapaan.

Tilinpäätöksestä selviää muun muassa, että Mehiläinen maksoi 21,7 miljoonan euron liikevoitostaan yhteisöveroa Suomeen 542 287 euroa. Veroprosentti asettui viime tilikaudella siis noin 2,5 prosenttiin, kun Suomen yhteisöverokanta oli samaan aikaan 26 prosenttia.

Mehiläisen toimitusjohtajan Matti Bergendahlin mukaan yhtiö on kuitenkin jo reagoinut sen ympärillä käytyyn keskusteluun. Mehiläisen omistavassa ruotsalaisessa terveyspalveluyhtiössä Ambeassa pelästyttiin Mehiläisen ympärillä loppuvuonna käytyä keskustelua.

– Vaikka Mehiläinen on toiminut koko ajan lakien ja asetusten mukaisesti, omistajat ja hallitus ovat nähneet tärkeäksi, että saatuun kritiikkiin liittyen myös toimitaan. Ilman muuta me olemme kuunnelleet viestejä, Bergendahl sanoo.

Verokikkailulle on tulossa loppu, ja Mehiläinen on vastedes maksamassa Suomeen aiempaa enemmän veroja.

– Mikäli Mehiläisen liiketoiminta kehittyy suunnitelmien mukaisesti, yhteisöverojen määrä kasvaa kuluvalla tilikaudella, yhtiö kirjoittaa 10. elokuuta julkaisemassaan tiedotteessa.

Bergendahlin mukaan muutokset on toteutettu tänä vuonna, joten ne eivät näy vielä yhtiön uusimmassa tilinpäätöksessä. Käytännössä Ambea ja Mehiläinen sopivat emoyhtiön Mehiläiselle antamien lainojen muuttamisesta suomalaisyhtiön omaksi pääomaksi.

– Emoyhtiöiden lainat Ambealle on muutettu tilikauden jälkeen keväällä omaksi pääomaksi, minkä seurauksena emoyhtiöiden korkokulut ja siten tarve Mehiläisen maksamalle konserniavustukselle pienenevät, Bergendahl sanoo.

Verosuunnittelu
on laillista

Vaikka Mehiläisen ja Ambean kikkailu näyttää joidenkin mielestä tökeröltä, verosuunnittelun keinot ovat täysin laillisia. Niihin kuuluu konserniavustusten antaminen eri suuntiin Mehiläisen ja sen omistajan, ruotsalaisen Ambean välillä.

– Mehiläinen maksoi Suomessa verotetuille emoyhtiöilleen konserniavustusta, jolla katettiin emoyhtiöiden lainakorkojen emoyhtiöille aiheuttamia tappioita, toimitusjohtaja Bergendahl sanoo.

Kohutulla toissa tilikaudellaan Mehiläinen maksoi konserniavustusta Ambealle tarkkaan ottaen 36 miljoonaa euroa. Viime tilikaudella avustusta maksettiin tilinpäätöksen mukaan 19,7 miljoonaa euroa. Ambean omistaa Englannin kanaalissa sijaitsevalla Jerseyn veroparatiisisaarella toimiva Triton-sijoitusyhtiö.

Suomen verojärjestelmän korkovähennysoikeus antaa suomalaisyritysten vähentää lainakorkonsa veroistaan. Se, että korkovähennysoikeutta ei ole rajoitettu lailla, on kansainvälisessä vertailussa hyvin poikkeuksellista. Useassa EU-maassa on paljon Suomea tiukempi lainsäädäntö.

Yritykset ovat myös käyttäneet poikkeuksellista korkovähennysoikeutta säälimättä hyväkseen. Kansainväliset yhtiöt siirtävät varojaan konsernin muista yhtiöistä suomalaisyhtiöille lainojen muodossa, ja suomalaisyhtiöt voivat vähentää näistä veloista niille koituvat korot veroistaan.

Esimerkiksi Mehiläinen Oy:n saamiset saman konsernin muilta yrityksiltä olivat viime vuoden lopulla reilut kolme miljoonaa euroa, kun velat saman konsernin yrityksille olivat lähes 23 miljoonaa euroa. Epäsuhta on voimakas.

"Olemme toimineet eettisesti
täysin oikein"

Mehiläisen Bergendahlin mukaan yhtiön reagointi julkiseen kritiikkiin ei johdu siitä, että yhtiö olisi tehnyt jotain sellaista, mikä ei kestäisi julkista tarkastelua. Toimitusjohtaja toistaa useaan otteeseen, että Mehiläinen on noudattanut koko ajan kaikkia lakeja ja säädöksiä.

– Vaikka olemme toimineet eettisesti ja lakien ja asetusten mukaisesti täysin oikein, niin omistajat ovat kuunnelleet reaktioita ja päättäneet tehdä muutoksia rahoitusrakenteeseen, vaikka lakien ja säädösten mukaan siihen ei olisi ollut tarvetta, Bergendahl sanoo.

Hänen mukaansa Mehiläisellä "ei ole ollut tarvetta peitellä mitään". Bergendahl perustelee Mehiläisen yhä alhaisena pysytellyttä verokantaa sillä, että julkinen keskustelu yhtiön ympärillä alkoi ryöpytä vasta vuoden lopulla, jolloin asiaan ei enää voitu reagoida niin nopeasti, että se näkyisi uusimmassa tilinpäätöksessä.

Lisäksi yhtiön omistuksessa alkuvuonna 2010 tapahtuneet suuret muutokset johtivat rahoituspohjan uudelleenjärjestelyyn, joka vaikutti Bergendahlin mukaan kohuttuun tulokseen.

Mehiläinen päätti muuttaa toimintatapojaan omasta tahdostaan, mutta vireillä on samaan aikaan myös merkittävä lakimuutos. Toteutuessaan se pakottaisi Mehiläisen joka tapauksessa muuttamaan toimintaansa.

Lakiesitys edennyt,
lausuntokierrokselta vastustusta

Viime vuoden lopulla noussut julkinen keskustelu sai lainsäätäjät puuttumaan verokikkailuun. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) lupaili jo viime marraskuussa puuttumista veroparatiisien käyttöön. Hallituksen suunnitelmana on vähentää korkomenojen verovähennysoikeutta merkittävästi. Tuumasta on ryhdytty myös toimeen.

– Tämä on edennyt aika paljonkin. Hallituksen esitysluonnos on ollut jo keväällä lausuntokierroksella, lainsäädäntöneuvos Marianne Malmgrén valtiovarainministeriöstä (VM) sanoo.

Laki on siis valmisteluvaiheessa. Malmgrénin mukaan hallitus haluaa puuttua siihen, että konsernit kykenevät verosuunnittelun avulla siirtelemään tuloa sinne, missä verotus on matalinta. Hallitus haluaa siis estää koron käyttämisen voitonjakona, kuten esimerkiksi Mehiläisen tapauksessa on tehty. Nyt eletään lakimuutoksen kannalta ratkaisuhetkiä, sillä hallitus haluaisi lain voimaan jo vuodenvaihteessa.

– Arvioisin, että elokuun aikana selviää, miten asia etenee. On tietysti mahdollista, että lakimuutos tyssää kokonaankin, mutta uskon, että laki mennee läpi, Malmgrén sanoo.

Valtiovarainministeriö harkitsee paraikaa, mitä muutoksia lakiesitysluonnokseen tehdään lausuntokierrokselta saadun palautteen perusteella, ja missä aikataulussa asiassa edetään. Jos laki halutaan saada voimaan vuodenvaihteessa, tuodaan se eduskunnan käsittelyyn jo pian syksyn istuntokauden alettua.

Elinkeinoelämä
vastustaa lakimuutosta

Hallituksen toimet lain muuttamiseksi eivät ole saaneet suomalaiselta yhteiskunnalta järkkymätöntä tukea. Lainsäädäntöneuvos Malmgrénin mukaan vastustus on kovaa, ja lakimuutos "ei saanut lausuntokierrokselta paljon kannatusta".

Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) vastustaa lakimuutosta perustellen, että se vaikeuttaa suomalaisten yritysten toimintaa.

– Pääsääntönä tulee jatkossakin olla korkomenojen laaja vähennysoikeus eikä nyt esitettyä korkojen yleistä vähennysrajoitusta tule toteuttaa, EK kirjoittaa lausunnossaan.

Energiateollisuus yhtyy EK:n kantaan, ja myös muun muassa Finanssialan keskusliitto (FK) sekä Suomen Yrittäjät suhtautuvat mahdolliseen lakimuutokseen varauksellisesti.  Myönteisesti muutokseen suhtautuvat puolestaan muun muassa Verohallinto, joka pitää sitä "tarkoituksenmukaisena ja tarpeellisena", sekä palkansaajien kattojärjestö SAK.

Mehiläisen Bergendahl ei ota suoraan kantaa vireillä olevaan lakimuutokseen, vaan haluaa kunnioittaa lainsäätäjien työtä.

– Jos lainsäädäntöön halutaan tehdä muutoksia, niin se on lainsäätäjien ja päättäjien asia. Ei meillä ole mitään kommentoitavaa siihen. Jos lait tai säädökset muuttuvat, Mehiläinen tulee luonnollisesti toimimaan jatkossakin niiden mukaan, hän sanoo.

Toisaalta Mehiläisen tilinpäätös puhuu omaa kieltään. Siinä sanotaan selkeästi, että yhtiön toimiala on voimakkaasti säännelty. Mehiläisen toimintaympäristön kehitys riippuu siten kovasti lainsäätäjien hyväntahtoisuudesta yksityisiä terveyspalveluyrityksiä kohtaan.

– Muutokset lainsäädännössä voivat vaikuttaa yhtiön toimintaan negatiivisesti, tilinpäätöksessä kirjoitetaan.