Kirjaudu ▼
 

Näin perustetaan bisnes Suomeen – Starbucks, Lidl ja muut kertovat

Lehtikuva
Näin perustetaan bisnes Suomeen – Starbucks, Lidl ja muut kertovat
Ulkomaisten liikeketjujen rantautuminen Suomeen on osoittautunut vaikeaksi, mutta muutamia onnistujia löytyy. Taloussanomat kysyi ulkomaalaisfirmojen Suomen-osastoilta, mitä maihinnousuun tarvittiin.
Toivo Martikainen
11.8.2012 06:01
164

Ulkomaisten yritysten kokemukset Suomeen tulosta tai näille markkinoille palaamisesta eivät ole aina olleet hyviä.

Hampurilaisjätti Burger Kingin paluu Pohjolan perukoille peruuntui toissa vuonna jälleen kerran, ja moni muistaa myös Planet Hollywoodin epäonnisen pikapyrähdyksen Helsingissä 1990-luvulla.

Myös onnistuneita esimerkkejä löytyy: vaateketjut H&M ja Zara, huonekalujätti Ikea ja pikaruokaketju Subway ovat onnistuneet asettumaan tänne.

Yhdysvaltalainen kahvilaketju Starbucks päätti vastikään kokeilla siipiään Suomessa, ja avasi ensimmäisen toimipisteensä Helsinki-Vantaan lentoasemalle toukokuussa. Starbucksin toiminnasta Suomessa vastaava SSP Finland sanoo bisneksen alkaneen lupaavasti.

– Toiminta on käynnistynyt hyvin vastaten odotuksiamme ja jopa ylittäen ne. Starbucksin vastaanotto on ollut oikein positiivinen, toimitusjohtaja Kalle Ruuskanen sanoo.

Saapuvien lentojen terminaalissa oleva Starbucks on vetänyt keskimäärin noin tuhat asiakasta päivässä. Kahvilaketjun brändi on ollut Ruuskasen mukaan suomalaisille selvästi tunnetumpi, kuin yhtiössä uskallettiin edes odottaa.

– Bisneskeissi on mennyt ihan lankulle, eikä Starbucksilla ole tästä varmasti mitään negatiivista sanottavaa. Avaukseen on oltu erittäin tyytyväisiä ja arjen bisnes kantaa hyvin, Ruuskanen sanoo.

Starbucks onkin avaamassa lokakuussa lentokentälle toistakin toimipistettä.

"Suomeen tuleminen on
helppo prosessi"

Työ- ja elinkeinoministeriön alaisen, suoria investointeja Suomeen houkuttelevan Invest in Finlandin mukaan tänne tulleet ulkomaiset yritykset kehuvat ennen kaikkea sitä, että Suomessa asiat hoidetaan niin kuin on sovittu.

– Säännöt ovat selkeät ja byrokratia helposti selvitettävissä. Lisäksi ihmiset ovat kielitaitoisia ja informaatio löytyy helposti. Suomen kuluttajamarkkinoille tuleminen on helppo prosessi, Invest in Finlandin Hanna Lankinen sanoo.

Myös viranomaisten lähestyttävyys on saanut ulkomaisilta yrityksiltä kiitosta, ja kanssakäyminen suomalaisten kanssa on kansainvälisten firmojen mukaan helppoa.

– Ulkomaalaiset kokevat ympäristön turvalliseksi: se mistä keskustellaan, pitää myös paikkansa, Lankinen kuvailee.

Vaikka Suomeen tulo olisi helppoakin, ei se silti ole ollut ulkomaisille yhtiöille kovin houkuttelevaa. Suurin haaste on Suomen koko. Välimatkat ovat suuria, mutta samalla harvaanasutun Suomen kuluttajamarkkina on useille yrityksille liian pieni, jotta investointi kannattaisi.

Starbucksia pyörittävän SSP Finlandin Ruuskanen on samaa mieltä maantieteestä. Toisaalta hänkin kehuu Suomen bisnesympäristöä.

– Sijainti on vaikea, meri on Euroopan ja Suomen välissä. Logistiikkaketjujen rakentaminen on siinä mielessä haasteellista. Toisaalta kaikki tarvittava on lopulta löytynyt. Ei tämä ole mikään mahdoton tehtävä, Ruuskanen sanoo.

Hanna Lankisen mukaan Suomen sijaitseminen lähellä Venäjää ja venäläisiä turisteja on myös kiistaton etu.

– Luksustuotteissa voisi olla tilaa uusille pelureille, varsinkin kun venäläisten matkustaminen Suomeen on kasvanut voimakkaasti. Se luo uusia mahdollisuuksia, hän sanoo.

Ei ole mitenkään sattumaa, että venäjää kuulee Helsingissä usein juuri Pohjoisesplanadilla sijaitsevan Louis Vuittonin liikeen luona. Muutama vuosi sitten toimintansa aloittaneen liikkeen bisnes on käynnistynyt mukavasti.

Marketkauppiaaksi tulo
kaikkein hankalinta

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Monilla aloilla epäonniset esimerkit pelottavat uusia tulijoita pysymään poissa. Muun muassa McDonald'sin roikkuminen jatkuvasti tappiolla on jarruttanut muiden ravintolaketjujen tuloa.

Ravintolapuolelle ollaan kuitenkin saamassa pian piristystä, kun Hard Rock Cafe -ketju avaa syksyllä toimipisteensä Helsingissä. Ravintolan avajaiset myöhästyvät muutamalla kuukaudella alkuperäisistä suunnitelmista, mutta suurempia ongelmia ei kuulemma ole.

– Kaikki menee suunnitelmiemme mukaisesti. Hard Rock Cafe -ravintolan avaaminen on vain monimutkainen prosessi, Helsingin-avauksesta vastaava Lars-Erik Morberg sanoo.

Tulokkaille kaikkein hankalin kuluttajamarkkinoiden ala täällä on Hanna Lankisen mukaan päivittäistavarakauppa, jota hallitsevat S- ja K-ryhmä.

– Se on Suomessa haasteellinen markkina, sillä siellä on vahvat pelurit jo markkinoilla, hän sanoo.

Yksi on tämän duopolin murtamisessa kuitenkin sitkeällä työllään onnistunut, nimittäin saksalainen Lidl.

Lidl mursi
takalukon

Vuonna 2002 Suomeen tullut Lidl onnistui siinä, mitä moni muu ei ole uskaltanut edes yrittää. Yhtiön on onnistunut nousta haastajaksi päivittäistavarakauppaan, vaikka markkinaosuus on yhä pienehkö.

– Määrätietoisella työllä ja omaan konseptiin uskomisella etabloituminen on sujunut vauhdikkaasti. Tällä hetkellä myymälöitä on 140 kappaletta, Lidl Suomen toimitusjohtaja Lauri Sipponen sanoo.

Vaikka Sipposen mukaan "näkyviä esteitä" Lidlin tulolle Suomeen ei ole ollut, hänkin tunnustaa haasteen olleen valtaisa.

– Näin voimakkaasti keskittynyttä markkinaa ei muualta Euroopasta tahdo löytyä. Keskittymiseen on varmasti monia historiallisia syitä aina valtakunnallisesta ja paikallisesta politiikasta sekä demografiasta ja maantieteestä suomalaisten enemmän staattiseen ja vähemmän kilpailuhenkiseen mielenlaatuun, hän arvioi.

Lidl sanoo kannattavansa mahdollisimman dynaamista markkinaa ja avointa kilpailua, mutta yksinomaan hintakilpailuun uskomalla se ei ole asemaansa saavuttanut. Kymmenessä vuodessa on palanut paljon emoyhtiön rahaa.

– Voimaa meille ovat antaneet kansainvälinen vakavarainen konserni tukipalveluineen ja kymmenissä Euroopan maissa koeteltu kilpailukykyinen ja vahva konsepti. Olemme investoineet Suomeen yli puoli miljardia euroa tontteihin, kiinteistöihin, koneisiin ja laitteisiin, toimitusjohtaja Sipponen sanoo.

Hänen mukaansa Lidl toteutti Suomeen tulonsa täysin omin voimin ja omalla organisaatiolla ilman ulkopuolista konsulttiapua. Tämä on hyvin poikkeuksellista, sillä suurin osa Suomeen tulevista yhtiöistä käyttää monenkin eri yrityksen palveluita varmistaakseen asioiden sujumisen. Lidlin tapauksessa oma kova työ on kuitenkin kannattanut.

– Olemme niin taloudelliseen kuin toiminnalliseen kehitykseemme erittäin tyytyväisiä, Sipponen sanoo.

Copyright Creative Commons Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy

Kommentit (164)


Anonyymi
Kirkkonummen Lidlissä on kiva seurata kun Porkkalanniemen rikkaat suomenruotsalaispariskunnat kasaavat kärryt täyteen viikon särpimiä aina oluista ja grillihäränpihveistä herkullisiin voisarviin eli croisantteihin ja roudaavat ne kahdet täydet kärryt Bemareihin ja Mersuihin. Lidl ei TOSIAANKAAN ole vaan köyhien kauppa, autottomat köyhät joutuvat usein pakosta ostamaan kaiken kalliista Siwasta.
Kirkkonummi 11.8.2012 19:39

Anonyymi
Kirkkonummen Lidlissä on kiva seurata kun Porkkalanniemen rikkaat suomenruotsalaispariskunnat kasaavat kärryt täyteen viikon särpimiä aina oluista ja grillihäränpihveistä herkullisiin voisarviin eli croisantteihin ja roudaavat ne kahdet täydet kärryt Bemareihin ja Mersuihin. Lidl ei TOSIAANKAAN ole vaan köyhien kauppa, autottomat köyhät joutuvat usein pakosta ostamaan kaiken kalliista Siwasta.


Rikkaus tuskin perustuu ruoka ostoille.
purkin panttaaja 11.8.2012 20:28

Anonyymi
Lidl joutui pitkin hampain ottamaan huomioon suomalaisten omat mieltymykset. Kassoille tuli pitkät pakkauspöydät ja voimallisen mainonnan avulla saivat kaupan menestymään. Aluksi siellä kävivät pitkään lähinnä maahanmuutajat, vaihto-oppilaat ja muut ulkomaalaistaustaiset -mieliset.

Ne lattianrajassa vedettävät ostoskorit on vieläkin ärsyttäviä; tiellä toisten ja omissa nilkoissa sekä liian painavia pikkuostosten kantamiseen (väki vanhenee, niveliä kolottaa).

Jotkut tuotteet ihan hyviä, mutta lihan laatuun en luota. Leikkeleet liian suolaisia ja rasvaisia.
Kukkaro 11.8.2012 20:50

Anonyymi
Monet varakkaat käyvät Lidlissä koska osaavat laskea eivätkä pelkää että heitä luultaisiin KÖYHIKSI = monet puoliköyhät taas eivät aina osaa laskea ja pelkoa köyhäksi leimaamisestakin LÖYTYY.
Itsetuntokysymys 11.8.2012 21:01

Anonyymi
Näin voimakkaasti keskittynyttä markkinaa ei muualta Euroopasta tahdo löytyä.

Ei mikään ihme kun vertaa ruuan hintoja muihin maihin.


Ja lisäksi kauppakeskusten samankaltaisuutta. Kaikissa kauppakeskuksissa on samat liikkeet, sama tarjonta, samat hinnat... Sisälle ei onnistu pääsemään kuin täysin utopistisin ehdoin muu kuin ketjuyrittäjä.

Jos perustat XXX ketjufirman on vuokra 3500,-/kk ja kahden vuoden sopimus. Jos perustat muun kuin ko. ketjuihin kuuluvan firman on vuokra 6500,-/kk ja sopimusaika 10 vuotta.

Kohtuullistako?

Todellinen kilpailu Suomesta puuttuu täysin. Tämä kehitys ei ole mahdollista ilman politiikkojen ja virkamiesten mukanaoloa.
Ketjuja boikotoiva 11.8.2012 21:06

Anonyymi
Mistä tätä natsi-Siwaa kehuvaa sakkia oikein löytyy? Pakotetaanko työn orjuuttamat Lidlin palkolliset myös naputtelemaan TalSaan "mielipiteitä" alle minimipalkalla raatamisen ohessa? Arbeit macht frei! Semmoista suolarasvamössöä ne makkarat, hiivapommeja ne leivät ja satunnaista keski-euroopan "herkkua", joka saa tuulitakit kaupassa kahisemaan innokkaasti... Suosin kotimaista ja syön hyvin, edullisesti ja terveellisesti.

"Natsi-siwa"?"Arbeit macht frei" Et taida olla oikein ajan tasalla.Saksa on jo vuosikymmeniä ollut aktiivisesti natsi-ideologiaa vastustava ja sen tuomitseva maa.
ichweissesgenau 11.8.2012 21:15

Anonyymi
Mikä on lessu?
wtf? 11.8.2012 21:20

Anonyymi
"" siihen tarvitaan samaa kuin jos menisi venäjälle.
lahjusraha"


Suomessa taitaa palkkiovirat olla lahjusrahan rinnalla. Nythän ytimeen pääsystä maksetaan suomalaisten ihmisten pussista miljardeja ja miljardeja eli lahjusrahaa. Katsotaan ketkä niitä palkkiovirkoja tulevaisuudessa miehittää suomalaisista poliitikoista niin tiedetään ketkä sinne ytimeen ovat puolueineen eniten hingunneet.
Tunkiolla haisee ja 11.8.2012 21:57

Anonyymi
Kyllä saksalaiset tänne kuuluvat. Ilman niiden apua olisi vuodesta 1944 kuuluttu Neuvostoliittoon ja syöty lähes näihin vuosiin asti mädäntynyttä Punaisen Kanan Kolhoosin kananlihaa.


Onko se jotenkin erilaista kuin se koneellisesti erotettu siipikarjanliha -nimellä kulkeva harmaa lieju joka tuntuu veden lisäksi olevan suomalaisen elintarviketeollisuuden pääraaka-aine.
Muualla nahoista teh 11.8.2012 22:02

Anonyymi
Suomen McDonald's muka tuottaa tappiota, mikä VITSI.
Jo ajatuksenakin 11.8.2012 22:32
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä