Näin perustetaan bisnes Suomeen – Starbucks, Lidl ja muut kertovat

Ulkomaisten yritysten kokemukset Suomeen tulosta tai näille markkinoille palaamisesta eivät ole aina olleet hyviä.

Hampurilaisjätti Burger Kingin paluu Pohjolan perukoille peruuntui toissa vuonna jälleen kerran, ja moni muistaa myös Planet Hollywoodin epäonnisen pikapyrähdyksen Helsingissä 1990-luvulla.

Myös onnistuneita esimerkkejä löytyy: vaateketjut H&M ja Zara, huonekalujätti Ikea ja pikaruokaketju Subway ovat onnistuneet asettumaan tänne.

Yhdysvaltalainen kahvilaketju Starbucks päätti vastikään kokeilla siipiään Suomessa, ja avasi ensimmäisen toimipisteensä Helsinki-Vantaan lentoasemalle toukokuussa. Starbucksin toiminnasta Suomessa vastaava SSP Finland sanoo bisneksen alkaneen lupaavasti.

– Toiminta on käynnistynyt hyvin vastaten odotuksiamme ja jopa ylittäen ne. Starbucksin vastaanotto on ollut oikein positiivinen, toimitusjohtaja Kalle Ruuskanen sanoo.

Saapuvien lentojen terminaalissa oleva Starbucks on vetänyt keskimäärin noin tuhat asiakasta päivässä. Kahvilaketjun brändi on ollut Ruuskasen mukaan suomalaisille selvästi tunnetumpi, kuin yhtiössä uskallettiin edes odottaa.

– Bisneskeissi on mennyt ihan lankulle, eikä Starbucksilla ole tästä varmasti mitään negatiivista sanottavaa. Avaukseen on oltu erittäin tyytyväisiä ja arjen bisnes kantaa hyvin, Ruuskanen sanoo.

Starbucks onkin avaamassa lokakuussa lentokentälle toistakin toimipistettä.

"Suomeen tuleminen on
helppo prosessi"

Työ- ja elinkeinoministeriön alaisen, suoria investointeja Suomeen houkuttelevan Invest in Finlandin mukaan tänne tulleet ulkomaiset yritykset kehuvat ennen kaikkea sitä, että Suomessa asiat hoidetaan niin kuin on sovittu.

– Säännöt ovat selkeät ja byrokratia helposti selvitettävissä. Lisäksi ihmiset ovat kielitaitoisia ja informaatio löytyy helposti. Suomen kuluttajamarkkinoille tuleminen on helppo prosessi, Invest in Finlandin Hanna Lankinen sanoo.

Myös viranomaisten lähestyttävyys on saanut ulkomaisilta yrityksiltä kiitosta, ja kanssakäyminen suomalaisten kanssa on kansainvälisten firmojen mukaan helppoa.

– Ulkomaalaiset kokevat ympäristön turvalliseksi: se mistä keskustellaan, pitää myös paikkansa, Lankinen kuvailee.

Vaikka Suomeen tulo olisi helppoakin, ei se silti ole ollut ulkomaisille yhtiöille kovin houkuttelevaa. Suurin haaste on Suomen koko. Välimatkat ovat suuria, mutta samalla harvaanasutun Suomen kuluttajamarkkina on useille yrityksille liian pieni, jotta investointi kannattaisi.

Starbucksia pyörittävän SSP Finlandin Ruuskanen on samaa mieltä maantieteestä. Toisaalta hänkin kehuu Suomen bisnesympäristöä.

– Sijainti on vaikea, meri on Euroopan ja Suomen välissä. Logistiikkaketjujen rakentaminen on siinä mielessä haasteellista. Toisaalta kaikki tarvittava on lopulta löytynyt. Ei tämä ole mikään mahdoton tehtävä, Ruuskanen sanoo.

Hanna Lankisen mukaan Suomen sijaitseminen lähellä Venäjää ja venäläisiä turisteja on myös kiistaton etu.

– Luksustuotteissa voisi olla tilaa uusille pelureille, varsinkin kun venäläisten matkustaminen Suomeen on kasvanut voimakkaasti. Se luo uusia mahdollisuuksia, hän sanoo.

Ei ole mitenkään sattumaa, että venäjää kuulee Helsingissä usein juuri Pohjoisesplanadilla sijaitsevan Louis Vuittonin liikeen luona. Muutama vuosi sitten toimintansa aloittaneen liikkeen bisnes on käynnistynyt mukavasti.

Marketkauppiaaksi tulo
kaikkein hankalinta

Monilla aloilla epäonniset esimerkit pelottavat uusia tulijoita pysymään poissa. Muun muassa McDonald'sin roikkuminen jatkuvasti tappiolla on jarruttanut muiden ravintolaketjujen tuloa.

Ravintolapuolelle ollaan kuitenkin saamassa pian piristystä, kun Hard Rock Cafe -ketju avaa syksyllä toimipisteensä Helsingissä. Ravintolan avajaiset myöhästyvät muutamalla kuukaudella alkuperäisistä suunnitelmista, mutta suurempia ongelmia ei kuulemma ole.

– Kaikki menee suunnitelmiemme mukaisesti. Hard Rock Cafe -ravintolan avaaminen on vain monimutkainen prosessi, Helsingin-avauksesta vastaava Lars-Erik Morberg sanoo.

Tulokkaille kaikkein hankalin kuluttajamarkkinoiden ala täällä on Hanna Lankisen mukaan päivittäistavarakauppa, jota hallitsevat S- ja K-ryhmä.

– Se on Suomessa haasteellinen markkina, sillä siellä on vahvat pelurit jo markkinoilla, hän sanoo.

Yksi on tämän duopolin murtamisessa kuitenkin sitkeällä työllään onnistunut, nimittäin saksalainen Lidl.

Lidl mursi
takalukon

Vuonna 2002 Suomeen tullut Lidl onnistui siinä, mitä moni muu ei ole uskaltanut edes yrittää. Yhtiön on onnistunut nousta haastajaksi päivittäistavarakauppaan, vaikka markkinaosuus on yhä pienehkö.

– Määrätietoisella työllä ja omaan konseptiin uskomisella etabloituminen on sujunut vauhdikkaasti. Tällä hetkellä myymälöitä on 140 kappaletta, Lidl Suomen toimitusjohtaja Lauri Sipponen sanoo.

Vaikka Sipposen mukaan "näkyviä esteitä" Lidlin tulolle Suomeen ei ole ollut, hänkin tunnustaa haasteen olleen valtaisa.

– Näin voimakkaasti keskittynyttä markkinaa ei muualta Euroopasta tahdo löytyä. Keskittymiseen on varmasti monia historiallisia syitä aina valtakunnallisesta ja paikallisesta politiikasta sekä demografiasta ja maantieteestä suomalaisten enemmän staattiseen ja vähemmän kilpailuhenkiseen mielenlaatuun, hän arvioi.

Lidl sanoo kannattavansa mahdollisimman dynaamista markkinaa ja avointa kilpailua, mutta yksinomaan hintakilpailuun uskomalla se ei ole asemaansa saavuttanut. Kymmenessä vuodessa on palanut paljon emoyhtiön rahaa.

– Voimaa meille ovat antaneet kansainvälinen vakavarainen konserni tukipalveluineen ja kymmenissä Euroopan maissa koeteltu kilpailukykyinen ja vahva konsepti. Olemme investoineet Suomeen yli puoli miljardia euroa tontteihin, kiinteistöihin, koneisiin ja laitteisiin, toimitusjohtaja Sipponen sanoo.

Hänen mukaansa Lidl toteutti Suomeen tulonsa täysin omin voimin ja omalla organisaatiolla ilman ulkopuolista konsulttiapua. Tämä on hyvin poikkeuksellista, sillä suurin osa Suomeen tulevista yhtiöistä käyttää monenkin eri yrityksen palveluita varmistaakseen asioiden sujumisen. Lidlin tapauksessa oma kova työ on kuitenkin kannattanut.

– Olemme niin taloudelliseen kuin toiminnalliseen kehitykseemme erittäin tyytyväisiä, Sipponen sanoo.