Näin Nokiassa – pomotkaan eivät uskalla omistaa

Suuri osa matkapuhelimia valmistavan Nokian johtokunnasta lipsuu roimasti yhtiön suosituksista, jotka koskevat yhtiön osakkeiden omistusta. Joukosta löytyy jopa sellaisia, joilla ei ole yhden yhtäkään Nokian osaketta.

Nokian oman suosituksen mukaan johtokunnan jäsenen vähimmäissijoitus Nokian osakkeisiin tulisi olla kahden vuoden kiinteää vuosipalkkaa vastaava summa. Suosituksessa ei ole määritelty takarajaa, mihin mennessä hallitus toivoisi johtajien omistavan suosituksen mukaisen määrän osakkeita.

Johtokunnan jäsenten odotetaan kuitenkin kartuttavan osakeomistustaan puolella Nokian osakepohjaisten kannustinohjelmien tuotoista, kunnes vähimmäisomistustaso on saavutettu.

Tilanne on jatkunut samana jo pitkään. Taloussanomien selvityksessä vuonna 2006 vain silloinen toimitusjohtaja Olli-Pekka Kallasvuo, yhteiskuntasuhdejohtaja Veli Sundbäck ja Multimedia-toimialan johtaja Anssi Vanjoki olivat noudattaneet suositusta.

Nokia ei sen kummemmin kommentoi, miksei johtokunnassa ylletä vieläkään yhtiön omiin suosituksiin.

Myös Elop
luistaa

Nokian toimitusjohtaja Stephen Elop jää ainakin vielä kauaksi osakeomistuksia koskevista suosituksista.

Puhelinvalmistajan sisäpiirirekisterin mukaan toimitusjohtaja Elop omistaa viime vuoden helmikuussa ostamansa 150 000 Nokian osaketta, joiden arvo keskiviikon päätöskurssilla 2,24 euroa oli 336 000 euroa. Elop käytti yli vuosi sitten ostoon noin miljoona euroa.

Nokian hallitus suosittelee toimitusjohtaja Elopin sijoittavan Nokian osakkeisiin peräti kolmen vuoden vuosipalkkaa vastaavan summan. Viime vuonna Elopin vuosipalkka Nokiassa ilman bonuksia oli 1 020 000 euroa. Hänet aloitti toimitusjohtajan tehtävässä vuoden 2010 syyskuussa.

Muista jäsenistä eniten Nokian osakkeita on johtaja Mary T. McDowellilla, jolla on 207 891 Nokian osaketta. Näiden arvo on keskiviikon kurssilla laskien 465 676 euroa.

McDowellin vuosipalkka Nokiassa oli viime vuonna 559 177 euroa. Hän on ollut johtokunnassa vuodesta 2004 alkaen.

Muotoilujohtaja Marko Ahtisaari nimitettiin Nokian johtokuntaan helmikuun alussa. Hän hankki huhtikuussa kolmessa erässä yhteensä 10 000 osaketta, joiden arvo keskiviikon kurssilla on 22 400 tuhatta euroa. Viime syksynä teknologiajohtajaksi nimitetty Henry Tirri omistaa 11 931 osaketta. Molempien omistamattomuutta voidaan perustella johtokuntauran lyhyydellä.

Nokian johtoryhmän osakeomistus kasvoi huhtikuussa, kun Nokia luovutti osakkeita osana vuoden 2009 palkitsemisjärjestelmää. Osakkeet vapautuivat tällöin johtoryhmän jäsenille.

Nokian kehitysjohtaja Kai Öistämölle osakkeista päätyi 24 108 kappaletta. Vuodesta 2005 lähtien johtokunnassa istuneella Öistämöllä on nyt 119 340 Nokian osaketta. Nokian yhteiskuntasuhteista vastaava Esko Aho sai 12 054 osaketta, jolloin hänen omistuksensa nousi 15 429 osakkeeseen. Hän on liittynyt Nokian johtokuntaan vuonna 2009.

Talousjohtaja Timo Ihamuotila palkittiin puolestaan 11 931 osakkeella. Vuodesta 2007 lähtien johtokunnassa istunut Ihamuotila omistaa nyt 74 825 osaketta. Hänen vuosipalkkansa oli viime vuonna 550 000 euroa.

Nokian lakiasianjohtaja Louise Pentland sai 4 341 osaketta. Pentlandilla on reilun vuoden johtokuntauran jälkeen nyt yhteensä 29 624 osaketta.

Nokian johtoryhmän jäsenistä ainoastaan yhtiön markkinointijohtaja Jerri DeVard ei omista osakkeita edelleenkään ollenkaan. Hän aloitti toimessaan viime vuoden alussa. Hänen vuosipalkkansa oli Nokian mukaan viime vuonna 402 489 euroa.

Elopia
palkitaan

Toimitusjohtaja Stephen Elopin osakeomistus kasvaa kuitenkin roimasti, mikäli hän onnistuu Nokian hänelle asettamissa tavoitteissa. Viime vuoden maaliskuussa Nokian hallitus päätti muuttaa Elopin palkkiojärjestelmää sitoakseen sen uuden strategian toteuttamiseen. Toisaalta tulospalkkoita alennettiin, mutta osakepalkkioita lisättiin.

Elopilla on mahdollisuus ansaita Nokian osakkeita tämän vuoden lopussa kahdella toisistaan riippumattomalla mittarilla. Kumpaankin on sidottu puolet ansaintamahdollisuudesta.

Toinen palkkiokriteeri on sidottu menestykseen suhteessa vertailuryhmän yhtiöihin tämän vuoden lopussa päättyvällä kahden vuoden jaksolla.

Toinen kriteeri on taas Nokian osakkeen arvo tämän vuoden lopussa. Elopin vähimmäispalkkion suorittaminen edellyttää osakkeen yhdeksän euron arvoa. Enimmäispalkkion suorittaminen edellyttaa 17 euron arvoa, joten nykykurssista vaaditaan melkoista kirimistä.

Jos vähimmäistasoa ei saavuteta kummassakaan kriteerissä, Elopia ei palkita. Jos taas toisen kriteerin vähimmäistaso saavutetaan, Elopille annetaan 125 000 Nokian osaketta. Kummankin kriteerin täyttyessä maksimissaan Elop saa mojovat 750 000 osaketta vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen aikana.

Lisäksi Elopia palkitaan myös muuten Nokian suorituksen perusteella. Nokian Elopille myöntämät, sisäpiirirekisteriin kirjatut optio-ohjelmat laukevat kuitenkin näillä näkymin arvottomina, mikäli osakkeen kurssi ei vahvistu nykyisestä.