10 miljardin vuosiosingot – "Maksukyky ennen osingonjakoa selkeämmäksi"

Yhtiön maksukyvyn asianmukaisella arvioinnilla ennen osingonjakoa on entistä suurempi merkitys, kauppatieteiden lisensiaatti Janne Ruohonen sanoo tuoreessa väitöskirjassaan. Maksukykyä pitää arvioida, että yhtiöt eivät päädy maksukyvyltään heikkoon asemaan voitonjaon jälkeen.

Keskiviikkona väitellyt Ruohonen sanoo, että globaalien finanssikriisien jälkeen yhtiöiden maksukyky on aiempaa epävarmempaa. Suomalaiset osakeyhtiöt ovat kuitenkin jakaneet viimeisen kymmenen vuoden aikana maksaneet osinkoja vähintään kymmenen miljardia euroa joka vuosi.

– Tällä hetkellä laissa sanotaan, että osakeyhtiön tulee säilyä maksukykyisenä silloin, kun se jakaa voittoa osakkeenomistajille. Laissa ei ole kuitenkaan määritelty, mitä maksukyky tarkoittaa, Ruohonen sanoo Taloussanomille.

Hänen mukaansa laissa pitäisikin sisällöllisesti tarkentaa, mitä maksukyvyllä tarkoitetaan.

Tällä hetkellä maksukyvyn arviointi ennen osingonjakoa perustuu yhtiöiden tilinpäätösinformaatioon. Tämä ei riitä, Ruohonen sanoo.

Myös tulevaisuuden yllättävät tapahtumat voivat asettaa osakeyhtiöiden maksukyvyn kyseenalaiseen asemaan. Esimerkiksi tilanne, että yhtiöllä on käynnissä vahingonkorvausoikeudenkäynti tai se on saamassa isot sopimussakot, saattaa heikentää yhtiön voitonmaksukykyä merkittävästi.

– Jos on tulossa tulevaisuuden epävarmoja tapahtumia, tämä pitäisi ottaa huomioon voitonjaon yhteydessä, Ruohonen sanoo.

Velvollisuus lausua
maksukyvystä

Tilinpäätösinformaatio tarjoaa mekaanisen tavan tarkastella yhtiön maksukykyä. Osakeyhtiöt ovat kuitenkin yksilöllisiä tapauksia, ja lisää mekaniikkaa maksukyvyn mittaamiseen ei kaivata, Ruohonen sanoo. Hän kannattaa tapauskohtaista arviointia yhtiöiden maksukyvystä.

Ruohonen esittää väitöskirjassaan, että yhtiöt ottaisivat maksukykyä mitatessaan huomioon tulevaisuuden epävarmat tapahtumat ja joitain taloudellisia tunnuslukuja.

– Vasta sen jälkeen , kun on jotakin kättä pidempää siitä, miten maksukykyä pitäisi arvioida, niin vasta sen jälkeen voitaisiin asettaa velvollisuus perustellusti lausua voitonjaosta ja sen maksukyvyn säilymisestä, Ruohonen sanoo.

Ruohosen esityksessä yhtiön johdolle tulisi velvollisuus lausua yhtiön maksukyvystä ennen osingonjakoa.

– Vahingonkorvausvastuunsa välttääkseen yhtiön johdon on tarvittaessa jälkikäteen pystyttävä osoittamaan, että se on arvioinut yhtiön maksukykyä asianmukaista huolellisuutta noudattaen, Ruohonen sanoo tiedotteessa.

Ruohosen tutkimukseen mukaan noin 60 prosenttia pörssiyhtiöstä mainitsi maksukyvystä voitonjaon yhteydessä.

– Velvollisuutta laissa ei ole. On kuitenkin hienoa, että pörssiyhtiöissä kolme viidestä on ottanut huomioon, että tällainen maksukykyvaatimus on.