Pääkonttorien siirrolla on enää turha pelotella

Julkisuudessa yritysvaikuttajat vihjaavat aina säännöllisin väliajoin, että yritykset muuttavat pääkonttorinsa pois Suomesta, mikäli niille ei järjestetä riittävän kilpailukykyistä toimintaympäristöä.
Viimeksi Tampereen kauppakamarin asiamies Harri Ojala kirjoitti Helsingin Sanomien (20.2.) Vieraskynä-palstalla, että ”tärkeämpää olisi puuttua niihin syihin, joiden vuoksi niin moni yritys pitää houkuttelevampana vaihtoehtona muuttoa ulkomaille”.
Taloussanomien haastattelemien suomalaisten taloudellisten tutkimuslaitosten asiantuntijat eivät pidä yritysten ulkomaille muuttoa todennäköisenä.
– Miksi yritys lähtisi siirtämään pääkonttorinsa pois Suomesta? Se on hyvä kysymys, tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö Elinkeinoelämän Tutkimuslaitokselta (Etla) pohtii.
– Se ei ole käsittääkseni kovin yleistä, että yritykset ihan oikeasti siirtäisivät pääkonttorinsa paikasta toiseen, Pellervon taloustutkimuksen PTT:n ekonomisti Janne Huovari puolestaan sanoo.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Pekka Sauramon mukaan pääkonttorien siirtyminen pois Suomesta on epätodennäköisempi vaihtoehto, kuin mitä monissa puheenvuoroissa on annettu ymmärtää.
Elcoteq
on ainoa
Viime vuosina ainoa ulkomaille pääkonttorinsa siirtänyt suuri suomalainen yhtiö on sopimusvalmistaja Elcoteq. Viime vuonna konkurssiin hakeutunut Elcoteq muutti Suomesta Luxemburgiin keväällä 2007.
Etlan Ali-Yrkkö sanoo, että Elcoteq siirtyi Suomesta selvästi verotussyistä. Suomen nykyinen yritysveroaste ei ole kuitenkaan kansainvälisesti korkea. Nykyinen 24,5 prosentin yhteisövero on läntisen Euroopan matalimpia.
Ali-Yrkön mukaan verotuksen lisäksi muita mahdollisia syitä yritysten pääkonttorien siirtymiselle pois kotimaasta voisi olla se, että yrityksen läsnäolo joillain markkinoilla voisi auttaa yrityksen tunnettavuutta tai rahoituksen saamista.
– Mutta kyllähän yritys voi perustaa haluamaansa paikkaan muitakin yksiköitä eikä siirtää pääkonttoriaan. Etu, mikä pääkonttorin siirtämisestä syntyy, on minulle epäselvä, Ali-Yrkkö sanoo.
Tutkijat näkevät pääkonttorin siirtämisestä aiheutuvan pikemmin haittaa.
– En pelkää sitä, että pääkonttorit siirtyisivät. Se on kuitenkin aika vaikea siirtää suuri yksikkö paikasta toiseen, PTT:n Huovari sanoo.
– Sitä saa äkkiä pääkonttorikustannuksensa triplattua, jos siirtää pääkonttorinsa Lontooseen tai New Yorkiin, Etlan Ali-Yrkkö puolestaan toteaa.
Mikä on
pääkonttori?
Paluumuuttajiakin on. Metsäjätti Stora Enso sulki Lontoon kansainvälisen toimistonsa kesällä 2010. Lontoossa sijaitsi esimerkiksi yhtiön rahoitukseen ja yrityskauppoihin liittyviä toimintoja.
Stora Enso koki, että Lontoon toimistolla ei ollut samanlaista merkitystä kuin aiemmin, ja yhtiö haki kustannussäästöjä toimiston sulkemisella, yhtiön viestintäjohtaja Lauri Peltola kertoo.
Lontoon-toiminnot siirrettiin pääosin Suomen pääkonttoriin. Peltolan mukaan puheet pääkonttorista ovat kuitenkin vanhanaikaisia.
– Emme itse asiassa kutsu mitään konttoria pääkonttoriksi, Peltola sanoo.
Stora Enson tapaus osoittaa, että käsitys pääkonttorista ei ole yksiselitteinen. Jyrki Ali-Yrkkö sanookin, että pääkonttorin voi määritellä sijaitsevan siellä, missä on emoyhtiön juridinen sijainti. Pääkonttori voi olla myös siellä, missä ylin johto istuu, hän sanoo.
– Usein ne ovat samassa paikassa.
Pääkonttoritoiminnot ovat kolmas tapa hahmottaa pääkonttorin sijainti. Ali-Yrkön mukaan riippuu yrityksestä, ovatko kaikki pääkonttoritoiminnot emoyhtiön juridisen kotipaikan luona vai sijaitsevatko ne useammassa eri maassa.
Fuusiot syövät
pääkonttorit
Vaikka yritykset eivät pääkonttoreitaan juuri ulkomaille siirrä, voivat yritysten pääkonttorit siirtyä maasta pois yrityskauppojen tai yritysjärjestelyjen kautta, PTT:n Janne Huovari sanoo.
– Yritysostojen kautta pääkonttori voi hävitä kokonaan, hän toteaa.
– Kun asiaa tarkastelee kansainvälisesti, on äärimmäinen poikkeus, että pääkonttori siirtyy muutoin kuin yrityskaupan tai fuusion seurauksena, Etlan Ali-Yrkkö sanoo.
Suurista suomalaisista yrityksistä pääkonttorinsa pois Suomesta siirtäneitä ovat muun muassa entinen Merita, nykyinen Nordea sekä entinen Sonera, nykyinen TeliaSonera. Molempien pääkonttorit siirtyivät fuusion jälkeen Ruotsiin. Pienempien yritysten joukossa esimerkkejä löytyy kosolti enemmän.
– On pieniä yrityksiä, jotka siirtyvät esimerkiksi lahden taakse Viroon, Jyrki Ali-Yrkkö sanoo.
Virta ei vie kuitenkaan vain ulkomaille. Myös suomalaiset ostavat ulkomaisia yrityksiä, joiden pääkonttori katoaa kohdemaasta. Ali-Yrkön ”näppituntuman” mukaan pääkonttoreita katoaa enemmän ulkomailta kuin Suomesta.
Pääkonttorilla
on väliä
Tutkijoiden mukaan pääkonttorin sijainnilla on väliä. PTT:n Janne Huovari sanoo, että pääkonttorin sijainnilla on symbolinen merkitys. Lisäksi se tuo verotuloja niin valtiolle kuin sille kunnalle, jossa pääkonttori sijaitsee, Huovari sanoo.
– Yhtiön maksamien verojen lisäksi ihmiset maksavat veroja ja käyttävät rahaa, mistä tulee kerrannaisvaikutuksia, Jyrki Ali-Yrkkö sanoo.
Hänen mukaansa pääkonttorin sijainti tuo muitakin kerrannaisvaikutuksia. Pääkonttori hankkii erilaisia palveluita, monikansallinen yritys usein tulouttaa ison osan voitoistaan pääkonttorimaahansa ja moni yritys on siirtänyt aineettoman omaisuutensa, esimerkiksi patenttinsa, emoyhtiön omistukseen.
Mistä osaajia
ja suoria sijoituksia?
PTT:n Huovari ei pidä pääkonttorien siirtymistä suurena ongelmana.
– Perustellummin voidaan olla huolissaan siitä, miten kansainvälisiä osaajia saadaan Suomeen, oli pääkonttori missä vain, Huovari sanoo.
Hänen mukaansa tämä ei ole ratkaistavissa pelkästään kilpailukykystrategioilla. Riittää, että katsoo ulos räntäpäivänä, hän sanoo.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen Pekka Sauramon mukaan isompi haaste on puolestaan se, että suomalaiset yritykset suosivat ulkomaita Suomen sijaan.
– Suomalaiset yritykset ovat suorien sijoitusten kautta laajentaneet toimintaansa ulkomailla, Sauramo sanoo.
Suomalaisyritysten tuotannon laajeneminen ulkomailla on korvannut toimintaa Suomessa, Sauramo sanoo. Tästä kertovat osaltaan suorat sijoitukset, jotka suuntautuvat enemmän ulkomaille kuin Suomeen.