Tämän takia joitain eläkeläisiä palkitaan
Suomessa on keskusteltu taas eläkkeistä, kun Veikkauksen varatoimitusjohtajan lisäeläkkeistä syntyi poru. Lisäeläkkeet eivät kuitenkaan välttämättä juurikaan eroa tavallisesta palkasta. Asiantuntijoiden mielestä lisäeläke on vain yksi kiinteän palkan muoto. Etuuden vain saa vasta työuran jälkeen.
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun laskentatoimen professorin Seppo Ikäheimon mukaan työn jälkeisellä edulla suojellaan paitsi johtajaa, myös yritystä. Toimitusjohtajia vaihdetaan aiempaa tiuhempaan tahtiin.
Irtisanotuksi tulleen johtajan maine työmarkkinoilla heikkenee, ja sen myötä myös hänen ansaintamahdollisuutensa. Mittava eläke on yksi tapa varmistaa, että yritysjohtaja voi ottaa työssään järkeviä riskejä pelkäämättä kaiken menettämistä.
Tulotason
suurin pudottaja
Eläkkeelle jäädessä juuri ylimmän johdon tulotaso tippuu eniten, sanoo Alexander Corporate Financen toimitusjohtaja Yrjö Kopra. Lisäeläkkeet tasaavat menetystä.
Kopran mukaan yritysjohtajat olivat myös vuoden 2005 eläkeuudistuksen suurimpia häviäjiä. Aiemmin työeläke laskettiin uran viimeisten vuosien palkasta, mutta nykyisin se määräytyy koko työuran ansiotulojen perusteella. Työuran lopussa ylimmän johdon palkat saattoivat olla jopa 20 kertaa korkeammat kuin sen alussa, joten he menettivät uudistuksessa eniten.
– Tarvitseeko heitä sääliä, se on sitten toinen juttu, Kopra huomauttaa.
Verokikkailuako?
Etuuden saamiseen eläkkeellä on myös verotuksellisia syitä, sanoo suurasiakasyksikön johtaja Tarja Tyni Mandatum Lifesta.
Johdon eläkevakuutukset ovat maksuperusteisia. Työnantaja laittaa eläkkeeseen joka kuukausi tietyn summan, joka sijoitetaan haluttuun kohteeseen. Sijoitettuna palkkio ehtii kerätä korkoa kenties vuosia, mutta se verotetaan vasta saajan jäätyä eläkkeelle.
Tynin mukaan veroprosentti voi eläkkeellä olla pienempi. Kopra tosin epäilee tätä.
– Monet heistä ovat niin isopalkkaisia, että maksavat ylintä marginaaliveroastetta eläkkeelläkin.
Pieni vaikutus on myös sillä, ettei eläkkeistä makseta palkan sivukuluja, Tyni sanoo.
Lieka ja
karkotin
Kun osa palkkiosta maksetaan viiveellä, työnantajalla on ote palkolliseensa. Sitä se voi käyttää haluamallaan tavalla.
Jos yhtiön ja toimitusjohtajan sopimukseen kuuluu niin kutsuttu vapaakirja, johtaja saa pitää jo ansainneensa lisäeläkkeen, vaikka vaihtaisi työpaikkaa ennen eläkeikää. Yritys voi myös sitouttaa johtajaa itseensä sanelemalla, että ainakin osa eläkkeistä menetetään työpaikan vaihdon myötä.
Toisaalta ohjain toimii myös vastakkaiseen suuntaan. Usein eläkesopimukseen kuuluu, että yhtiö voi ohjata toimitusjohtajansa eläkkeelle, jos tämä ei tunnu enää olevan tehtäviensä tasalla. Mandatum Lifen Tynin mukaan tässä on tapahtunut suuri muutos.
– Ennen oli oikeus jäädä eläkkeelle esimerkiksi 60-vuotiaana. Uusissa sopimuksissa on oikeus lähteä 63-vuotiaana, mutta työnantaja voi ohjata eläkkeelle jo tätä aiemmin, Tyni sanoo.
Turvallinen osa
pakettia
Eläkejärjestelyt ovat vain osa korvausta, josta johtaja ja työnantaja sopivat keskenään. Saajalle eläke on varma ja mukava tapa saada palkkionsa. Yrityksen kannalta palkitsemistapa ei välttämättä ole tehokkain mahdollinen.
Kopra tunnustaa tykkäävänsä erityisesti tuloksen mukaan määräytyvistä palkkioista, kuten osakkeista ja optioista.
– Yrityksen kannalta paras olisi maksaa pelkkiä bonareita. Tietäisi aina, että jokaista palkkaeuroa vastaan on saatu jotain sisään. Mutta eiväthän palkansaajat sitä hyväksy.




















Kommentit (108)
eläke 11 000 euroa/kk.
Selvä se että eliitti ajaa omaa etuaan ja konsultti kuten Kopra joka aina perustelee johtajille lisää palkkaa saa näiltä samoilta johtajilta toimeksiantoja. Muutenhan hänellä ei olisi töitä.
Muutenkin piiri pieni pyörii eläkemaailmassa: sulle-mulle.
Kansainvälisessä liikkeenjohdon kirjallisuudessa johdon liian suuria korvauksia (jotka ei ole mitenkään suhteessa heidän saavutuksiinsa) pidetään suurena ongelmana.
Yrittäjät maksavat virheensä omaisuudellaan. Jyggen mukaan on vain oikeudenmukaista että (tyypillinen esimerkki) 5 -10 vuotta ilman palkkaa ja omaisuus pelissä ja jos (ei: kun) sattuu menestymään niin sitten on tasa-arvoa verottaa kaikkea samalla lailla vuosi kerrallaan.
Ongelma syntyi että 1980-luvulla jolloin johdon palkat oli vielä kohtuullisia palkkajohto tuli kateellisiksi noille muutamille menestyneille yrittäjille ja halusi että mulle myös.
Palkkajohdolla ei ole kuitenkaan mitään vastuuta ja riskiä. Viimeisin huippuesimerkki on Nokian tuhonnut Kallasvuo, joka miljoonarahojen lisäksi sai ruotsalaisilta ironisesti palkkiona TeliaSoneran hallituspaikan. Kas kun ei Relanderiakin palkittu, hänhän järjesti Soneran näille ruotsalaisiille pilkkahintaan. Ruotsin priha palkitsi Suomen teollisuuden lippulaivan tuhoamisesta. Saman aikaan sattumalta ja ironisesti Soneraa "valvonut" toinen Oll-Pekka taisi saada Jyggen valtiosihteerin viran.
Eliitin törkeys ja täydellinen häpeämättömyys on poliitikkojen suojeluksessa.
Mutta toisaalta onhan Kokoomus suurin puolue.
Yksikään suomalainen ei ole tuon arvoinen, kumpa tietäisitte miten näitä juttuja hoidetaan, vai riskin otto ja muuta lätinää.
Minun salkunhoitajani sanoi aivan muuta suomi johtajista sillä nämä näkyy ympäri maailman ja näille nauraa jopa S. Arivi K. Uonotkin.
Eliitin törkeys ja täydellinen häpeämättömyys on poliitikkojen suojeluksessa.
Mutta toisaalta onhan Kokoomus suurin puolue.
Tällöin palkkio (tai sen jääminen saamatta) ei todellisuudessa määräydykään työsuorituksen, vaan pikemminkin yleisen suhdanteen mukaan.
Sinun salkkuasi hoitaa tekstistäsi päätellen marketin aulassa olevan kenkäkorjaamo jota ei yleensä kutsuta salkunhoitajaksi.