Ideoiden kehitys tyssää liian helposti

Ideoiden kehitys tyssää liian helposti
Tuore väitöskirja tutkii ideoiden kehittämisen käytänteitä yrityksissä. Miksi ja miten organisaatiot epäonnistuvat ideoiden kehittämisen tukemisessa?
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Tea Lempiälä
15.12.2011 12:40
Kommentit 13

Taloussanomat julkaisee tutkimusmaailmasta-sarjassa Aalto-yliopiston tutkijoiden ja professoreiden kirjoituksia ajankohtaisista aiheista.

Ideoiden kehittämistä on tutkittu yllättävän vähän käytänteiden tasolla.

Erityisesti ideoiden kehittämiseen liittyvän yhteistyön yksityiskohdat ovat olleet harvoin tutkimuksen kohteena. Väitöskirja tuottaa uutta empiiristä tietoa ideoiden kehittämisen käytänteistä.

Erilaiset ihanteet
synnyttävät jännitteitä


Tutkimus osoittaa, että ideoiden kehittäminen on yhteistoiminnallista, kontekstiin sidottua ja herkkää. Yhteistoiminnallisuus näkyy siinä, että ideoita rakennetaan yhdessä luotettujen kollegojen kanssa ja mustasukkaisuutta ideoista ilmenee oletettua harvemmin.

Kontekstisidonnaisuus viittaa siihen, että ideat kumpuavat oman työn haasteista, vaativat välitöntä reagointia ja ovat sidoksissa luomishetkeen. Ideoiden kehittelyn herkkyys ilmentyy siinä, että usein ideoita pikemminkin salakuljetetaan kuin edistetään näkyvästi.

Ideoiden kehittämisen käytäntö on helposti ristiriidassa muodollisten tukirakenteiden kanssa. Tällaisia tukirakenteita ovat innovaatiojohtamisen työkalut ja järjestelmät, joihin organisaation jäsenet syöttävät ideansa toisten nähtäväksi ja kommentoitavaksi sekä johdon päätöksentekoa varten.

Kulissien takana
erilaiset ihanteet

Jännitteet johtuvat siitä, että näyttämö ja kulissien takainen toiminta perustuvat erilaisille ihanteille.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Näyttämön ihanteita ovat selkeys, lineaarisuus ja objektiivisuus, kun taas käytäntö on iteratiivista, määrittymätöntä ja subjektiivista. Lisäksi näyttämöllä innovaatiotoimijat nähdään itsevarmoina esitaistelijoina kun taas kulissien takana myös epävarmuus tunnustetaan.

Nämä jännitteet selittävät osaltaan innovaatiotoiminnan tukemisen haastavuutta innovaatioprosessin alkupäässä. Niiden tunnistaminen helpottaa ideoiden kehittämisen organisatoristen esteiden poistamista.

Tutkimus perustuu haastattelu- ja havainnointiaineistoon kolmessa suomalaisessa yrityksessä. Tutkimuksen kohteena ovat olleet teknologian kehittäjät.

Väitöskirja koostuu neljästä erillistutkimuksesta, joista ensimmäinen käsittelee innovatiivisen työn palkitsemiseen liittyviä haasteita, toinen radikaalin ideoinnin esteitä ryhmissä, kolmas innovaatiojohtamisen työkalujen ja yhteistyökäytänteiden välisiä ristiriitoja ja neljäs ideoiden salakuljetusta organisaatioissa.

Tea Lempiälä
Aalto-yliopisto

Lisää Aiheesta
UutinenHarva yritys osaa muuttaa (18.1. 15:19)
UutinenOsakesalkun hajautus kannattaa (20.12.2011 13:41)
UutinenVastuullinen yritys katsoo kauas (5.12.2011 15:03)
UutinenRuuan pitäisi maksaa enemmän (1.12.2011 13:47)
Copyright Creative Commons Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.
mainos

Kommentit (13)

Huono 0
Suomessa vaikuttaisi vallitsevan jälki-neuvostoliittolainen ajattelutapa, jossa uuden kehittäminen halutaan väkisin nähdä vanhan arvosteluna.

Ja toisinaan idean halutaan tuottavan liian nopeasti, liian paljon kerralla ja liian pienin panoksin tehtynä.
mikään muu ei tätä idiotismia selitä!
Huono 0
Suomessa ei kannata ottaa mitään riskejä yritystoiminnassa- siksi ei innovaatiot päädy mihinkään

Nylkyverotus ja sairas byrokratia syö innostuksen
että näin...
Huono 2
Suomessa vaikuttaisi vallitsevan jälki-neuvostoliittolainen ajattelutapa, jossa uuden kehittäminen halutaan väkisin nähdä vanhan arvosteluna.

Ja toisinaan idean halutaan tuottavan liian nopeasti, liian paljon kerralla ja liian pienin panoksin tehtynä.

Pisa älyn puute on myös yksi tekiä.

Aivottomat ei saa kun laman aikaiseksi.
Huono 0
Uuden yritystoiminnan luomiseen tarvittava ideointi pysähtyy usein niihin tahoihin, jotka päättävät rahoituksesta. Sama pätee toimivan yrityksen sisällä. Yritysideat menevät monesti virkamiesten käsiteltäväksi, joilla on hyvä koulutus ja teoriapohja liiketoimintasuunnitelman arvioimiseen. Käytännössä idean muuntaminen virkamiesformaattiin ei ole helppoa. Ideaa ei kuitenkaan saisi päästää karkaamaan ennen kuin se on kaluttu perusteellisesti käytännön yrityselämää tuntevien taholta. Esko Aho oli jäljillä, kun ehdotti panostusta kehitystoimintaan. Uuden tyyppistä kehitystä tarvitaan kuitenkin kipeimmin luutuneiden rakenteiden kuten esim. TEKESIN saneeraamiseen.
hietaharju
Organisaation ainoa päämäärä on itsensä ylläpitäminen. Innovaatio on uhka status quolle, ja siksi keskijohdon tehtävä on tappaa se.
Huono 0
Vaikeus saattaa piileä siinä ettei osata olla rauhassa pyöreän pöydän ympärillä. Rauhallinen ja analyyttinen pohdinta veisi asioita eteenpäin.
rauhallisuutta
Huono 0
Suomessa on vaikea saada tuotekehitys rahaa
jos sinulla ei ole koulutuspohjaa.
Rahojen jakajat kun ovat sitä mieltäettä ei siitä
mitään tule kun sinulla ei ole koulutusta.
Se on aivan väärä asenne.
Suomessa on yrittäjiä jotka ovat kehittäneet menestys tuotteita maailmalle vailla mitään
koulutusta.
Suomessa pitäisi alkaa arvostamaan enemmän
osaamista koulutuksen sijaan..
Koulutus on yliarvostettua
Huono 0
Suomessa on vaikea saada tuotekehitys rahaa
jos sinulla ei ole koulutuspohjaa.
Rahojen jakajat kun ovat sitä mieltäettä ei siitä
mitään tule kun sinulla ei ole koulutusta.

Näinhän se on. Jos katsoo maailmaa mullistaneita keksintöjä, niin lähes kaikki on "maalaispoikien" tekemiä. Nykyään pitää olla vähintään diplomi-insinööri, jotta sua edes kuunnellaan. Siinä on vaan sellanen, et dippainssi on niin kaavoihinsa kangistunut, ettei siinä ole enää innovatiivisuutta.
Rekku
Huono 0
Kyllä innovaatiotoimintaan saa tukea, jos osaa kuvata ideansa tarpeeksi hyvin. Siinä on yrityksillä opettelemista. Epäkonkreettisia "sit mä voisin tehdä tällee" -ideoita on aika vaikea lähteä verorahoilla tukemaan; ei näyttäisi veronmaksajien kannalta hyvältä.

Koulutuksella ei ole mitään tekemistä ainakaan julkisen rahoituksen kanssa, eikä sitä edes kysytä tukihakemuksessa. Yksityisiä sijoittajia henkilön osaaminen voi kiinnostaa enemmän riskiä arvioitaessa.
Kirjoituskurssille
Huono 0
Organisaation ainoa päämäärä on itsensä ylläpitäminen. Innovaatio on uhka status quolle, ja siksi keskijohdon tehtävä on tappaa se.

Tämä tulee täysin todistetuksi kuntaliitosten toteutumattomia synergiaetuja ihmeteltäessä! Yritysmaailmassa takaisinmaksuaika on viisi vuotta, kuntaliitoksissa se on suojatyöaika, jonka jälkeen vasta päästään hakemaan synergiaa.

Jos tehostaa itsensä työttömäksi, tulisi siitä saada parin vuoden palkka ja ylennys tai lisää ja vaativampia tehtäviä.
pikkupomoja ja finskin haalaritkin noituu kovasti
Sivut: 1 2 Edellinen Seuraava
Kirjoita vastaus
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
> Lue koko keskusteluetiketti
mainos

Yhteistyössä

Taloussanomat - Uutiset

Helsinki
Puolipilvistä ja poutaa 17
Oulu
Selkeää ja poutaa 17
Bryssel
Selkeää ja poutaa 24
Ennuste klo 15:00 Suomen aikaa.
  1. Kotimaan sää
  2. Sadetutka
  3. Maailman sää
Uskotko Kreikan jättävän euroalueen heti parlamenttivaalien jälkeen?

12:00OsakeOsake

Kurssi nousussaTeliaSonera

graafi

4,934+0,41 %+0,02

KalenteriKalenteri

Huomenna – 28.5.2012

Tecnotreen ylimääräinen yhtiökokous, esillä osakeanti 10:00  
kuluttajabarometri toukokuulta, Tilastokeskus 09:00  
EK:n luottamusindikaattorit toukokuulta 09:00  
USA:n markkinat kiinni (Memorial Day)    
 
Dilbert – 27.5.2012
DilbertDilbert
Sarjakuvat: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 ... 30 « »
 
Yritys Sanoma News Oy / Taloussanomat
Postiosoite Taloussanomat PL 45
00089 SANOMA
Käyntiosoite Töölönlahdenkatu 2, Helsinki
Puhelin +358 9 1221
Sähköposti taloussanomat@sanoma.fi
Kustantaja, vastaava
päätoimittaja
Tapio Sadeoja
Toimituspäällikkö Anneli Koistinen
Toimituspäällikkö Petri Korhonen
Mediamyynti Yhteystiedot
Kimmo Ilmavirta
+358 40 168 5949