Ideoiden kehitys tyssää liian helposti
Taloussanomat julkaisee tutkimusmaailmasta-sarjassa Aalto-yliopiston tutkijoiden ja professoreiden kirjoituksia ajankohtaisista aiheista.
Ideoiden kehittämistä on tutkittu yllättävän vähän käytänteiden tasolla.
Erityisesti ideoiden kehittämiseen liittyvän yhteistyön yksityiskohdat ovat olleet harvoin tutkimuksen kohteena. Väitöskirja tuottaa uutta empiiristä tietoa ideoiden kehittämisen käytänteistä.
Erilaiset ihanteet
synnyttävät jännitteitä
Tutkimus osoittaa, että ideoiden kehittäminen on yhteistoiminnallista, kontekstiin sidottua ja herkkää. Yhteistoiminnallisuus näkyy siinä, että ideoita rakennetaan yhdessä luotettujen kollegojen kanssa ja mustasukkaisuutta ideoista ilmenee oletettua harvemmin.
Kontekstisidonnaisuus viittaa siihen, että ideat kumpuavat oman työn haasteista, vaativat välitöntä reagointia ja ovat sidoksissa luomishetkeen. Ideoiden kehittelyn herkkyys ilmentyy siinä, että usein ideoita pikemminkin salakuljetetaan kuin edistetään näkyvästi.
Ideoiden kehittämisen käytäntö on helposti ristiriidassa muodollisten tukirakenteiden kanssa. Tällaisia tukirakenteita ovat innovaatiojohtamisen työkalut ja järjestelmät, joihin organisaation jäsenet syöttävät ideansa toisten nähtäväksi ja kommentoitavaksi sekä johdon päätöksentekoa varten.
Kulissien takana
erilaiset ihanteet
Jännitteet johtuvat siitä, että näyttämö ja kulissien takainen toiminta perustuvat erilaisille ihanteille.
Näyttämön ihanteita ovat selkeys, lineaarisuus ja objektiivisuus, kun taas käytäntö on iteratiivista, määrittymätöntä ja subjektiivista. Lisäksi näyttämöllä innovaatiotoimijat nähdään itsevarmoina esitaistelijoina kun taas kulissien takana myös epävarmuus tunnustetaan.
Nämä jännitteet selittävät osaltaan innovaatiotoiminnan tukemisen haastavuutta innovaatioprosessin alkupäässä. Niiden tunnistaminen helpottaa ideoiden kehittämisen organisatoristen esteiden poistamista.
Tutkimus perustuu haastattelu- ja havainnointiaineistoon kolmessa suomalaisessa yrityksessä. Tutkimuksen kohteena ovat olleet teknologian kehittäjät.
Väitöskirja koostuu neljästä erillistutkimuksesta, joista ensimmäinen käsittelee innovatiivisen työn palkitsemiseen liittyviä haasteita, toinen radikaalin ideoinnin esteitä ryhmissä, kolmas innovaatiojohtamisen työkalujen ja yhteistyökäytänteiden välisiä ristiriitoja ja neljäs ideoiden salakuljetusta organisaatioissa.
Tea Lempiälä
Aalto-yliopisto

















Kommentit (13)
Ja toisinaan idean halutaan tuottavan liian nopeasti, liian paljon kerralla ja liian pienin panoksin tehtynä.
Nylkyverotus ja sairas byrokratia syö innostuksen
Ja toisinaan idean halutaan tuottavan liian nopeasti, liian paljon kerralla ja liian pienin panoksin tehtynä.
jos sinulla ei ole koulutuspohjaa.
Rahojen jakajat kun ovat sitä mieltäettä ei siitä
mitään tule kun sinulla ei ole koulutusta.
Se on aivan väärä asenne.
Suomessa on yrittäjiä jotka ovat kehittäneet menestys tuotteita maailmalle vailla mitään
koulutusta.
Suomessa pitäisi alkaa arvostamaan enemmän
osaamista koulutuksen sijaan..
jos sinulla ei ole koulutuspohjaa.
Rahojen jakajat kun ovat sitä mieltäettä ei siitä
mitään tule kun sinulla ei ole koulutusta.
Näinhän se on. Jos katsoo maailmaa mullistaneita keksintöjä, niin lähes kaikki on "maalaispoikien" tekemiä. Nykyään pitää olla vähintään diplomi-insinööri, jotta sua edes kuunnellaan. Siinä on vaan sellanen, et dippainssi on niin kaavoihinsa kangistunut, ettei siinä ole enää innovatiivisuutta.
Koulutuksella ei ole mitään tekemistä ainakaan julkisen rahoituksen kanssa, eikä sitä edes kysytä tukihakemuksessa. Yksityisiä sijoittajia henkilön osaaminen voi kiinnostaa enemmän riskiä arvioitaessa.
Tämä tulee täysin todistetuksi kuntaliitosten toteutumattomia synergiaetuja ihmeteltäessä! Yritysmaailmassa takaisinmaksuaika on viisi vuotta, kuntaliitoksissa se on suojatyöaika, jonka jälkeen vasta päästään hakemaan synergiaa.
Jos tehostaa itsensä työttömäksi, tulisi siitä saada parin vuoden palkka ja ylennys tai lisää ja vaativampia tehtäviä.