Yksi konkurssi riittää upottamaan nämä kunnat
Heini Karjanmaa
Kuntaliitoksista huolimatta Suomessa on paljon paikkakuntia, joissa koko elinkeinoelämä on yhden tukijalan varassa. Katso, asutko vaaravyöhykkeellä.
12.12.2011 06:01
86
Kun paperijätti UPM ilmoitti elokuussa lopettavansa Myllykosken tehtaat, 6 000 asukkaan tehdastaajaman työpaikoista hävisi nelisensataa.
– Olemme nyt saamassa tilalle pientä elementtituotantoa, ja muitakin korjausrakentamiseen liittyviä teollisuushankkeita on vireillä. Mutta ne eivät suoraan tule Myllykosken alueelle, vaan muualle tänne seutukunnalle, sanoo Kouvolan elinkeinojohtaja Aimo Ahti.
Se, että Myllykosken taajama ei mennyt rysähdyksessä konkurssiin, on oikeastaan näköharhaa. Kyllä se tavallaan meni. Silti emokunnan, yli 88 000 asukkaan suur-Kouvolan mittakaavassa työllisyysromahdus ei näytä niin hirmuiselta.
Samanlaisia, kuntien yhdistymisten takia hämärtyneitä riskikeskittymiä on muuallakin, mutta niistä ei vain puhuta enää niin paljon kuin ennen.
Taloustiedot
Rautjärvi, Töysä, Ristiina...
keskittymäkuntia löytyy helposti
Suomessa on yhä runsaasti paikkakuntia, joiden työpaikkatarjontaa hallitsee kunnan vakanssien lisäksi joku yksi suuri yksityissektorin työnantaja. Sen lähtiessä tai kaatuessa tuho olisi suurta.
– Aiemmin tällaisia yhden–kahden suurtyönantajan kuntia oli enemmän, mutta viime vuosien kuntaliitokset ovat häivyttäneet näitä pois tilastoista. Paikallinen tilanne sinänsä ei ole muuttunut paljonkaan, sanoo Tilastokeskuksen tietopalvelupäällikkö Jouko Rajaniemi.
Esimerkiksi Salon todellinen riippuvuus Nokian tehtaista ei kadonnut, vaikka elinkeinorakenne ja väestöpohja näyttävätkin nyt monipuolisemmalta kuin vuosikymmen sitten. Se vain johtuu siitä, että vuoden 2009 kuntaliitoksessa Salon kylkeen paketoitiin yhdeksän pienempää kuntaa.
Tilastokeskuksen mukaan tiukimmin yhden yksityisfirman varassa olevat taajamat löytyvät Töysästä, Sievistä, Ristiinasta, Rautjärveltä ja Kärkölästä.
Esimerkiksi Rautjärvellä M-Realin Simpeleen kartonkitehdas työllisti vielä äskettäin yli puolet kaikista yksityissektorin palkansaajista. Näin oli myös Sievissä Sievin Jalkineen ja Sievi Capitalin/Scanfilin kanssa.
Jos keskittymäkuntiin laskettaisiin myös lakkautuslistoja pelkäävät varuskuntapaikat, kuva synkistyisi entisestään. 8 800 asukkaan Sodankylässä on 250 työntekijän ja satojen alihankkijoiden Jääkäriprikaati. 9 600 asukkaan Hattulaa taas työllistää 600 työntekijän Panssariprikaati.
Kukaan ei voita,
kun jätti lähtee
Suurtyönantajan nurinmeno tai edes siirtyminen kunnasta toiseen ei ole kenenkään etu.
Kuntatutkijat ovat huomanneet, että yhden ison työnantajan katoaminen aiheuttaa yritystoiminnan muutoksia myös naapurialueilla. Syntynyt tyhjiö voi alkaa imeä uusia firmoja luokseen jopa kestämättömillä ehdoilla.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Kriisikunnat alkavat houkutella tyhjentyneisiin tehdastiloihin uusia yrittäjiä hetkellisillä rakennemuutos- ja työllistämistuilla.
Nämä ovat harvoin kokonaan uutta, saati pysyvämpää yritystoimintaa. Enimmäkseen kyse on vanhoista pk-yrityksistä, jotka muuttavat naapurikuntaan parempien etuuksien tai uudempien toimitilojen toivossa.
Kyse onkin nollasummapelistä: entinen kriisikunta voi päästä pälkähästä, mutta heti naapuriin syntyy lähtijöiden takia uusia kriisikuntia.
Yritystukiraha vain siirtyy taskusta toiseen ilman että uutta toimintaa luodaan, sanoo Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkija Heikki Helin.
Millaisessa yhden suurfirman kunnassa sitten ollaan turvassa mullistuksilta?
– Ei sellaista voi taata. Mutta pitkäaikaisen kokemuksen perusteella näyttäisi siltä, että sellainen yritys jonka johto ja omistajat asuvat samalla paikkakunnalla, pysyy myös siellä pitempään eikä lähde heti ensimmäisen tilaisuuden tullen muualle, Heikki Helin sanoo.
Joten kunnille paras keino varautua tulevaan olisi saada suurtyönantajien pomotkin asumaan alueelleen.
| Yksittäisten isojen työnantajien varassa olevia kuntia | ||||
|---|---|---|---|---|
| Kunta | Suurimmat yksityiset työnantajat | Osuus yksityissektorin työntekijöistä | ||
| Rautjärvi | M-Real | 53 % | ||
| Ristiina | UPM | 46 % | ||
| Kärkölä | Koskisen-yhtiöt | 46 % | ||
| Töysä | Veljekset Keskinen | 40 % | ||
| Sievi | Sievin jalkine ja Sievi Capital | 53 % | ||
| Lähde: Tilastokeskus 2009 | ||||
