Näin paljon enemmän huippupomo tienaa Ruotsissa
Taloussanomat/Lehtikuva
Pörssiyritysten johtajat elävät Suomessa leveästi. Palkoista puhuttaessa huippujohtajan katse kääntyy silti nopeasti länteen, sillä ruotsalaiset johtajat pesevät suomalaiset palkoissa mennen tullen. Ainoastaan Nokian toimitusjohtaja Olli-Pekka Kallasvuo pystyy haastamaan Ruotsin bisneseliitin.
27.7.2010 06:00
62
Suomalaisten pörssiyhtiöiden johtajista lähes kaikki jäävät palkkatuloillaan ruotsalaisten huippujohtajien varjoon. Naapurissa palkkakärjen kymmenikkö yltää kokonaisuudessaan lähes puolentoista miljoonan euron palkka- ja bonustuloihin.
Suomalaisten suurten pörssiyritysten johtajista ainoastaan Nokian toimitusjohtaja Olli-Pekka Kallasvuo pesee ruotsalaiset. Hänen vuosipalkkansa ja -bonuksensa kohosivat viime vuonna reiluun 2,6 miljoonaan euroon.
01:45Osake
-1,15 %
3,774
-0,04
Verkkolaitevalmistaja Ericssonin toimitusjohtaja Carl-Henrik Svanberg oli viime vuonna parhaiten palkattu ruotsalaispomo, talouslehti Dagens Industri kertoo. Hän jäi Kallasvuon taakse 2,4 miljoonan euron palkallaan.
Kallasvuon jälkeen suomalaisyritysten johtajia ei näy kärkikymmenikössä. Koneen Matti Alahuhta on seuraavana suomalaisena listalla (12.), ja kahdenkymmenen kärkeen mahtuu yhteensäkin vain viisi suomalaisyrityksen johtajaa.
Solidaarisuus hillitsee
palkkarallia
Sekä Suomessa että Ruotsissa huippupomojen palkka- ja bonustulot ovat kohonneet vuosien mittaan. Helsingin Sanomien mukaan huippujohtajien peruspalkat ovat Suomessa kohonneet viimeisten viiden vuoden aikana liki 11,5 prosenttia.
Hankenin organisaatioiden ja johtamisen professori Eero Vaara näkee palkkakehityksen taustalla yritysten nopean kansainvälistymisen ja markkinoiden laajenemisen kotimailta ulkomaille.
– Kymmenen vuoden aikana suomalaiset yritykset ovat kansainvälistyneet, yritysten hallinto on muuttunut ja palkat ovat nousseet.
Palkkojen nousua hillitsee Vaaran mukaan suomalainen solidaarisuus. Yhteen hiileen puhaltavassa yrityksessä suuria palkkaeroja katsotaan kieroon. Suomessa onkin erityisen vaikea perustella huippujohtajien palkankorotuksia, jos muualla yrityksessä leikataan ja lomautetaan.
Muualla maailmassa johdon ja alaisten pienet palkkaerot voivat näyttäytyä kummallisina.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
– Yhdysvalloissa samanlaista keskustelua [palkankorotuksista] ei käydä. Siellä yhteiskunnassa ajatellaan, että on hienoa, jos joku menestyy, ja korkeampi palkka kuuluu siihen.
Asiantuntijoista
kilpaillaan palkalla
Professori Eero Vaara ei usko, että kovemmat palkat ajaisivat huippujohtajat mieluummin ruotsalais- kuin suomalaisyritysten leipiin. Palkkaerot ovat siihen liian pieniä.
– En usko, että sillä on merkitystä rekrytointimielessä. Suomi ja Ruotsi ovat kuitenkin aika samantyyppisiä. Palkka on vain yksi tekijä, sen lisäksi on monia muita.
Huippujohtajalle joidenkin satojen tuhansien ero ei vielä riitä kallistamaan vaakaa suuntaan tai toiseen. Keskitason johtajille tai asiantuntijoille palkka on Vaaran mukaan keskeisempi tekijä.
| Ruotsalaispomo pesee suomalaisen palkkakisassa | ||
|---|---|---|
| Suomalaisten ja ruotsalaisten pörssiyritysten toimitusjohtajien palkkakärki | ||
| Yritys | Toimitusjohtaja | Palkka ja bonukset (euroa) |
| Nokia | Olli-Pekka Kallasvuo | 2 640 000 |
| Ericsson | Carl-Henric Svanberg | 2 430 000 |
| Getinge | Johan Malmquist | 2 220 000 |
| MTG | Hans-Holger Albrecht | 2 120 000 |
| Electrolux | Hans Stråberg | 2 010 000 |
| Assa Abloy | Johan Molin | 1 910 000 |
| Tele 2 | Harri Koponen | 1 800 000 |
| H&M | Rolf Eriksen | 1 690 000 |
| Meda | Anders Lönner | 1 690 000 |
| Investor | Börje Ekholm | 1 480 000 |
| Skanska | Johan Karlström | 1 480 000 |
| Kone | Matti Alahuhta | 1 410 000 |
| Ratos | Arne Karlsson | 1 380 000 |
| SCA | Jan Johansson | 1 380 000 |
| Securitas | Alf Göransson | 1 380 000 |
| Volvo | Leif Johansson | 1 380 000 |
| TeliaSonera | Lars Nyberg | 1 240 000 |
| Sampo | Karl Stadigh | 1 230 000 |
| UPM | Jussi Pesonen | 1 220 000 |
| Lähde: Dagens Industri, Helsingin Sanomat | ||
Kansainvälisten yritysten kilpailu niin koti- kuin ulkomaisista osaajista on todellista, ja siinä pelissä palkka on tärkeä valttikortti.
-3
-3
Kommentit (62)
Tämä palkkakehitys työntekijöiden ja johtaien välillä on työntekijöiden palkkojen alentamis paineita varten menetetyn kilpailukyvyn takia jonka aiheuttaa yksityisen työntekijän velka.
Tällä menettelyllä teistä tehdään köyhiä halusitte sitä tai ette, ette kuuluu yritysjohtajien elittiin. Se on kaukana solidaarisuuresta, se on :
Kansainvälisissä firmoissa ollaan taas samalla viivalla?
.
.
.
- Neuvostoliitossa 2.luokan traktorinajaja Vasili Ivanovits sai 180 ruplaa ja Stahanov-lisää, 1.luokan kirurgi Petja Alexandrov Moskovan 4.sairaalassa 210 ruplaa - olihan hän sentään lukenut mies. Ja liebuska maksoi 5 koneekkaa.
- Se se vasta oli solidaarisuutta !
.
.
- Niin, Yhdysvalloissa ammattimieskin voi tienata yli 100.000 dollaria vuodessa.
Hän saa pitää siitä itse 80.000 taalaa, verojen ja sairaudenhoitovakuutusten jälkeen.
Ja kulutuksessa alv on kertaluokkaa 3-8%.
Hetkinen, onkos tuossa nyt pilkkuvirhe?
Työssä ollessasi palkka ajetaan 10.000-20.000 vuosieuron putkessa samaksi kuin sosiaalitoimiston tuki melkein riippumatta siitä mitä teet. Se se vasta on solidaarista.
Itse asiassa, kaikkien rahat pitäisi ottaa pois ja tasata, ja antaa sitten sama jako-osa kaikille takaisin. Se se vasta olisi solidaarista ! Ja oikeudenmukaista !
Miten saataisiin sinulta sinun rahat pois ?
Eipä nämä suomalaiset lampaat paljon amerikan lampaista eroo.
Ai niin,
Milloinkahan nähtäisiin duunarien palkkavertailut myöskin.
Siksi yrittäjien verotusta pitää kiristää 50%, kuten professori Niskalaukaskangas aiheellisesti sanoo.
Sehän ei ole solidaarista, eikä oikeudenmukaista että joku ensinnäkin saa enemmän kuin toiset, ja vielä verovapaat osingot sen päälle. Se nyt on sama tarjoaako joku työpaikkoja vai ei tai tuottaako firma jotain alvia tai maksaa tuloksestaan veroa. Ne lienevät aika pieniä summia kansantaloudessa.
Sitäpaitsi m@@hanmuuttajatkin ovat uutteria työllistäjiä eivätkä mistään veroista julkisuudessa ole huutelemassa. Eivät verottajallekaan mutta se ei kuulu tähän (saattaisi täyttää "Vihan" tunnusmerkit).
Sitäpaitsi, sanoo vero-oikeuden professori Niskalaukauskangas, kuka niitä kaikkia veroja muutenkaan muistaa ? Hänellähän on siitä kokemusta, sillä hänet jätettiin "Korkeimmassa kaveri-Oikeudessa" tuomitsematta petoksesta (Iltalehti 3.4.2006) :
" Helsingin kauppakorkeakoulun professorin Heikki
Niskakankaan veropetossyyte kaatui korkeimmassa
oikeudessa.
Oikeuden mukaan Niskakangas ei toiminut tahallisesti jättäessään ilmoittamatta osakevoittonsa verottajalle.
Oikeus puntaroi Niskakankaan kauppoja Arctos Capitalin osakkeilla vuonna 1998. Professori sai niistä tuloja yli 87.000 euroa, joita hän ei ilmoittanut verottajalle.
Niskakangas kiisti pyrkineensä välttämään veroja. Hän selitti menettelyään silloisella elämäntilanteellaan, jonka vuoksi hän vain ei
saanut ilmoitusta tehtyä.
KORKEIMMAN OIKEUDEN MIELESTÄ SELITYS OLI JÄRKEENKÄYVÄ " (!)