Kiihtyvä vakoilu vie Suomelta satoja miljoonia

Suomen maine korkean teknologian mallimaana vetää puoleensa muutakin kuin ulkomaista pääomaa ja ahkeria opiskelijoita. Ihailun kääntöpuolena on ahneus – yrityssalaisuuksia vakoillaan vuosi vuodelta innokkaammin.

Suomessa poliisin tietokannoissa vuosikymmenen ajalta noin 350 merkintää, joissa yrityssalaisuuksia on joko rikottu tai väärinkäytetty. Varsinaisia vakoilutapauksia on ollut vajaa 30.

– Viime vuosina juttujen määrä on jonkin verran lisääntynyt, KRP:n tiedusteluosaston rikostarkastaja Jukka Korkiatupa kertoo.

Osa merkinnöistä viittaa samoihin tapauksiin, sillä kyse voi olla samaan aikaan sekä yrityssalaisuuden rikkomisesta että väärinkäytöstä. Poliisin tietoon tulee vain murto-osa rikoksista.

Nokian turvallisuusjohtaja Rauno Hammarberg uskoo, että tapausten lisääntyminen johtuu sekä lisääntyneestä vakoilusta että tehostuneesta vastavakoilusta. 

– Järjestelmät ovat kehittyneet ja samaan aikaan vakoilun määrä lisääntyy. Meihinkin kohdistuu verkon kautta hyökkäyksiä päivittäin, Hammarberg kertoo.

Tappiot satoja
miljoonia

Yrityksille koituvia tappioita on vaikea arvioida, mutta esimerkiksi Venäjällä julki vuotanut Nokian N8-malli on saattanut rokottaa matkapuhelinjättiä tuntuvasti.

– Tietovuodot, esimerkiksi yhden puhelinmallin osalta voivat aiheuttaa miljoonien tappiot. Odotukset malleista kasvavat väärän tiedon perusteella, ja ne väärät tiedot ovat sitten niitä mihin julkaistuja puhelimia verrataan, Hammarberg kertoo.

– Pienikin vuoto voi olla merkittävä, koska innovaation takana voi olla useita henkilötyövuosia, turvallisuusammattilaisten Finnsecurity ry:n yritysjaoston johtaja Pasi Saarinen arvioi.

Hammarberg ja Saarinen arvioivat, että vakoilusta aiheutuvat tappiot nousevat kansallisella tasolla satoihin miljooniin euroihin. Talouslehti Handelsblatt kertoi taannoin Saksan menettävän teollisuusvakoilun vuoksi 50 miljardia euroa vuodessa.

Korkiatuvan mukaan tarkkoja lukuja on vaikea arvioida, koska vakoilutapauksista tulee poliisin tietoon vain murto-osa. Finnsecurityn Saarisen karkea arvio on, että pimentoon jää vähintään puolet tapauksista.

Raastupaan yrityssalaisuuksien vuodot päätyvät aniharvoin. Osassa tapauksista näyttö ei riitä syytteen nostoon. Monesti tapaukset sovitaan ennen oikeudenkäyntiä tai kokonaan ilman virkavaltaa.

– Rahalla näitä asioita voidaan aina selvittää, Korkiatupa sanoo.

Uhka tulee
idästä

Entä kuka Suomea vakoilee?

– Itä on se suunta, Saarinen vastaa.

Handelsblattin mukaan teollisuusvakoilun suurvallat ovat Venäjä ja Kiina. Näillä on selvä politiikka, jonka mukaan teollisuusvakoilulla pyritään hyödyntämään maiden kansantalouksia.

Kehittyviä tieteen ja teknologian maita kiinnostavat erityisesti korkean teknologian yritykset. Suojelupoliisin mukaan tällaisia ovat esimerkiksi telekommunikaatio-, nanoteknologia-, paikannusteknogia- sekä bio- ja lääketieteen yritykset.

Nokian Hammarberg on huolissaan erityisesti pienistä korkean teknologian yrityksistä, joissa turvallisuusajattelu on usein puutteellista.

– Näiden kohdalla toiminta perustuu usein yhteen ideaan. Jos innovaatio menetetään, niin koko yritys on äkkiä nurin.

Hammarbergin mukaan myös yliopistomaailmassa tapahtuvalla tuotekehityksellä on heikkoutensa. Avoimuuteen kannustavassa ympäristössä ei aina ymmärretä kuka opiskelijoista on kaveri ja kuka ei.

Ylitarkastaja Henry Koskinen Suojelupoliisin vastavakoiluosastolta ei kuitenkaan halua lietsoa vainoharhoja. Esimerkiksi ulkomaisista opiskelijoista on todellisuudessa vakoojia vain muutama.

– Mieluummin puhuisin promilleista kuin prosenteista, hän sanoo.