Suuryhtiöt unohtivat huomisen
Martti Kainulainen / Lehtikuva
Taantuma on kutistanut pörssiyhtiöiden panostuksia tulevaisuuteen. Taloussanomien selvitys paljastaa, että valtaosa pörssiyhtiöistä vähensi tutkimus- ja tuotekehityskulujaan viime vuonna. T&k-kulujen nousu katkesi ensi kertaa viiteen vuoteen.
6.4.2010 07:01
22
Pörssiyhtiöiden yhteenlasketut tutkimus- ja tuotekehityskulut jäivät viime vuonna runsaaseen seitsemään miljardiin euroon. Se on yli sata miljoonaa euroa eli pari prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Jos Nokia jätetään laskuista, pudotus on tuntuvasti suurempi.
Taloussanomiin kuuluvan uutistoimisto Startelin keräämien tietojen mukaan 58 pörssiyhtiöstä reippaasti yli puolet vähensi t&k-menojaan.
10:50Osake
Talouden laskusuhdanne on pakottanut leikkaamaan t&k-kuluja samalla tavalla kuin yhtiöt ovat joutuneet supistamaan muitakin kulujaan. Yritysten tulevaisuuden kilpailukyvyn turvaamiseksi tarkoitettu t&k-toiminta ei ole ollut suojassa säästökuureilta.
Johtaja Ari Grönroos Tekesistä sanoo, että tuotekehityskulujen leikkaukset ovat taantuman aikana ymmärrettäviä. Parin prosentin lasku on pieni, kun sitä verrataan esimerkiksi liikevaihtojen roimaan pudotukseen. Yritykset eivät mielellään leikkaa t&k-toimintaansa, sillä siitä saattaa olla arvokas apu taantuman jälkeisessä markkinoiden uusjaossa.
– Mitä paremmin yritys on valmistautunut tulevaan nousukauteen, sitä paremmin yritykselle käy liiketoimintojen uusjaossa, Grönroos sanoo.
Pudotus kuusi prosenttia
ilman Nokiaa
It- ja mediayhtiöt leikkasivat kehityskulujaan suhteellisesti eniten. Pörssin suurimman tuotekehittäjän, matkapuhelinjätti Nokian kulut putosivat prosentin.
Nokian kulupotti hallitsee pörssiyhtiöiden t&k-kulujen yhteissummaa, sillä Nokian lähes kuutta miljardia euroa hipovat kulut ovat lähes viisi kertaa suuremmat kuin muiden yhtiöiden t&k -kulut yhteensä.
Jos Nokian kehityskuluja ei oteta huomioon, pörssiyhtiöiden yhteenlasketut t&k-kulut laskivat kuusi prosenttia vuotta aiemmasta.
Nokia ilmoitti viime vuoden lopussa uusista säästöistä tutkimuksessa ja tuotekehityksessä. Yhtiö vähentää t&k-henkilöstöään Oulusta ja Kööpenhaminasta. Myöhemmin yhtiö ilmoitti leikkauksista Japanin-yksikössään.
Liikevaihtoon suhteutettuna tuotekehityskulujen osuus on pörssiyhtiöissä hieman kasvanut. Yhteenlasketut kulut olivat lähes kuusi prosenttia liikevaihdosta, kun edellisvuonna osuus oli prosenttiyksikkö vähemmän. Kehitys johtuu yhtiöiden liikevaihtojen selvästi suuremmasta laskusta t&k-kuluihin verrattuna.
Tekesiltä
300 miljoonaa euroa
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Kehityskulujen laskusta huolimatta valtion tutkimusta ja tuotekehitystä rahoittavassa Tekesissä kehitys on ollut päinvastainen – Tekesin rahoitusvaltuudet ovat nousseet vuosi vuodelta. Viime vuonna se rahoitti lähes kahta tuhatta yritystä yhteensä runsaalla 300 miljoonalla eurolla.
Ari Grönroos kertoo, että yritysten Tekes-rahoituksen kysyntä kasvoi viime vuonna 35 prosenttia vuotta aiemmasta. Yritysten hakema rahoitusosuus projekteista ei silti ole kasvanut. Valtion puitelainsäädännön muutoksen seurauksena Tekesin rahoitusmahdollisuuksien laajennus on sen sijaan vaikuttanut asiaan.
– Voimme rahoittaa tutkimus- ja tuotekehitystyötä, joka kohdentuu tuotteeseen, tuotantomenetelmään tai liiketoimintakonseptiin. Tämä konseptiin kohdentuva rahoitus on uutta. Mennee aikansa ennen kuin hakijat muistavat tämän, Grönroos sanoo.
Valtaosa Tekesin rahoituksesta on suunnattu pk-yrityksille, mutta suuretkin yritykset saavat rahoitusta. Muun muassa Nokia sai viime vuonna Tekesiltä erilaista rahoitusta yhteensä vajaat 14 miljoonaa euroa. Öljynjalostaja Neste Oilin rahoitus ylitti kolme miljoonaa ja lääkeyhtiö Orionin kaksi miljoonaa euroa.
Tämä vuosi on lähtenyt Tekesissä käyntiin jopa hurjemmin kuin viime vuosi. Grönroosin mukaan yritysten Tekesiltä kysymän rahoituksen määrä oli tammi–maaliskuussa 225 miljoonaa euroa. Vuosi sitten vastaava luku oli 200 miljoonaa euroa.
Grönroos uskoo, että Tekes pystyy vastaamaan kysyntään myöntämisvaltuuksien kasvun ansiosta. Hän jopa ennustaa, että loppuvuotta kohden rahoituksen kysyntä laskee.
– Viime vuosi oli yrityksille vaikea. Tilinpäätösten valmistuessa huomataan, että omat pääomat ovat kovilla. Jos omia pääomia menetetään, rahoituksen saanti vaikeutuu. Toisaalta jos kävisi niin onnellisesti, että yritysten tuotteiden kysyntä alkaisi kasvaa voimakkaasti, yrityksille saattaa tulla hetkellinen resurssiongelma. Näin t&k-projekteista voidaan joutua siirtämään resursseja asiakastoimintoihin.
17
17
Kommentit (22)
Lamasta nuo pörssiyhtiöt ei ilman suuria arpia selviä sillä kehityksen juna meni jo.
It puolelta profesori matti pohjola sanoi että suomi putosi kelkasta aikoja sitten sijalle 16.
Suomesta tulee kehitysmaa sillä nyt jäädään kelkasta pahasti.
Infra rapistuu käsiin kun yhteisöverotuotto putoaa ja velaksi eläminen ei voi kauan jatkua.
tukirahoja tuotetekehittelyynsä.
Oma etu bonukset ja palkkiot ovat tärkeimpiä mitä edustamansa firman / kansan edustajilla tietysti valtion, etu ja hyvinvointi ja tulevaisuus. Kummallakin ryhmällä on periaate että kun on vallan kahvaan päästy niin nyt lypsetään kaikki mahdolliset eurot omaan taskuun.
Väitän että moni pörssiyrityksen haalari duunari ajattelee firman etua ja hyvinvointia paljon enemmän mitä sen johto. Se rautakoura joka yrityksen varsinaiset työt tekee ottaa mahdollisuuksien mukaan romulavalta jätelevyn palasen ja tekee jonkun tarvittavan koneen osan siitä jos vaan mahdollista eikä tuhlaa kokonaista uutta pakasta otettua levyä tämän takia. Mitä tekee ahne yritysjohtaja? Käy johtoryhmä kavereidensa kanssa lounaalla firman piikkiin ja väärentää kululaskuun että asiakkaat olivat lounastamassa johtajan kanssa. Mistäkö tiedän, no siitä tietysti että olen itse toimihenkilö ja nähnyt mitä johtajat tekevät ja siitä että opiskeluaikana haalarihommissa haalari duunarit toimivat juuri noin kuin edellä kuvailin.
Ei kannata enää ihmetellä mihin ne firmojen tuotekehitysrahat ovat hävinneet, no yritysjohdon omaan taskuun tietysti!
Välillä tuntuu, että Tekesin väellä on vähän liian lämpimät suhteet suuryrityksiin.
Ai niin, Suomen porvarihallitus ei moiseen suostu sitten millään, silloinhan samalla oma palkka kutistuisi huomattavasti.
Täytyyhän jostain saada rahat johtajien ylisuuriin palkkoihin ja optioihin, sekä osinkoihin.