Yleisurheilu ei yksiin kehnoihin kisoihin kaadu

Sunnuntaina päättyneet yleisurheilun Euroopan mestaruuskilpailut jäivät kauas kävijätavoitteestaan. Helsingin EM-kisojen pääsihteeri Esa Honkalehto kertoo, että kisoihin tuli runsaat satatuhatta katsojaa yhteensä viiden päivän aikana, kun tavoite oli 150 000 kävijää.

Kisoja seurasi paikalla hieman yli 162 000 ihmistä. Mukaan on laskettu median edustajat, kisajoukkueet ja vapaaehtoiset työntekijät. Samaan aikaan järjestetyt jalkapallon EM-kisat ja heinä–elokuun Lontoon olympialaiset rokottivat erityisesti ulkomaisten kisaturistien määrää.

– Yksittäisiä turisteja ja turistiryhmiä odotettiin selkeästi enemmän, Honkalehto harmittelee.

Kotimaisten kävijöiden määrä väheni jääkiekon kotikisojen ja alkaneiden kesälomien takia.

– Onhan se selvä, että kun on kolme kilpailevaa tapahtumaa, lomapäivät eivät riitä kaikkialle.

Honkalehdon mukaan EM-kisojen tulos jäänee miinukselle. Arviot kisavieraiden tuomista verotuloista lienevät yläkanttiin.

Yleisurheilun kuolemaa on kuitenkaan turha povata.

Yleisurheilulla yhä
runsaasti faneja

Viime torstaina Yleisradio näytti sekä yleisurheilun EM-kisojen miesten keihäänheiton finaalin että jalkapallon EM-kisojen välieräottelun Saksa–Italia. Keihäsfinaalia katsoi parhaimmillaan noin 1,2 miljoonaa suomalaista, jalkapallo-ottelua noin 800 000 futisfania.

Yleisurheilu kiinnosti myös yrityksiä. Kisojen tavoitteena oli kerätä 2,5 miljoonaa euroa rahoitusta sponsoreilta, mutta summa ylittyi yli puolella miljoonalla eurolla, Markkinointi & Mainonta -lehti kertoo.

Tutkimusyhtiö Sponsor Insightin keväällä tekemän tutkimuksen mukaan yleisurheilu on Suomen toiseksi suosituin urheilulaji jääkiekon jälkeen. Kyselyn mukaan 38 prosenttia suomalaisista on kiinnostunut yleisurheilusta. Kiinnostuneella tarkoitettiin henkilöä, joka seuraa lajia paikan päällä tai eri viestintävälineistä.

Sponsor Navigator 2012 -tutkimuksessa kuuden kiinnostavimman kotimaisen urheilutapahtuman joukkoon nousi kolme yleisurheilukilpailua. Kaksi kiinnostavimmista tapahtumista oli hiihtokisoja, ja mukaan mahtui myös Neste Oil -ralli.

Perinteiset yleisötapahtumat
vetoavat yhä kansaan

Urheilumarkkinointiin erikoistuneen Infront Finland -yhtiön toimitusjohtaja Mikko Vanni sanoo, että perinteiset yleisötapahtumat ovat ne, jotka pitävät pintansa. Palloilusarjat eivät nouse tilastoihin, koska ne koostuvat useista eri tapahtumista.

Yhteystietoyritys Fonectan viestintä- ja markkinointijohtaja Jukka-Pekka Vuori on samoilla linjoilla.

– Tämän kesän ykköstapahtuma oli Helsingin EM-kisat. Tapahtuman järjestäjät onnistuivat hyvin. Yleisurheilukonsepti vetää kohtuullisen hyvin, yritysmarkkinoinnin kanssa työskentelevä Vuori sanoo.

Minne ihmiset menevät, sinne yritykset seuraavat.

– Meidän asiakkaanamme on tavallinen suomalainen kansa. Koko kansan urheilutapahtumat keräävät edelleen laajoja massoja, Vuori kertoo.

Kulttuuripuolella laajat massat saapuvat Ruisrockiin, Porin Jazzeille ja Kotkan Meripäiville. Sponsor Navigatorin mukaan kiinnostavin kesätapahtuma on ympäri Suomea järjestettävä Taiteiden yö. Tapahtuma on sponsoroinnin kannalta kuitenkin hankala, Vuori sanoo.

Onko festareiden
kultakausi ohi?

Suomi on kesäfestareiden luvattu maa. Musiikkitietopalveluyhtiö Meteli.netin ylläpitämän festarit.fi-sivuston mukaan Suomessa järjestetään yli kaksikymmentä eri musiikkitapahtumaa lauantaina.

Meteli.netin päätoimittajan Jukka Hätisen mukaan viime vuodet on eletty festareiden kultakautta.

– Pienetkin festarit ovat pärjänneet, Hätinen sanoo.

Festareiden järjestäminen on kuitenkin riskipuuhaa. Hätisen mukaan ensikertalaisia festarijärjestäjiä ei ole jäljellä seuraavana vuonna montaa. Isotkin festarit joutuvat kamppailemaan kävijöistä tosissaan tänä vuonna.

– Klassikkofestareita on jäänyt alle kävijätavoitteiden. Ihmiset ovat valikoivampia sen suhteen, minne ovat menossa, eikä heillä ole varaa kiertää festareita yhtä paljon kuin muutama vuosi takaperin, Hätinen sanoo.

Paikalliset ihmiset löytävät pienille festareille, mutta ympäri Suomea kävijöitä houkuttelevat musiikkijuhlat voivat olla ongelmissa. Tänä vuonna ei esimerkiksi järjestetä perinteisiä Ankkarock- ja Sauna Open Air -festivaaleja.

– Vanhan koulukunnan hevijutut, kuten Sauna Open Air, ovat vähän menossa pois muodista, Hätinen sanoo.

Myös tiuhaan Suomessa keikkailevat vakioartistit haittaavat perinteisten festareiden menestystä. Meteli.net tutki yhdessä verkkolehti Nuorgamin kanssa, ketkä ovat aktiivisimpia Suomen-kävijöitä.

Monet tunnetut ruotsalaisartistit ovat käyneet Suomessa jopa kolme kertaa vuodessa koko 2000-luvun ajan. Legendaariset rockyhtyeet Iron Maiden ja Deep Purple ovat kajauttaneet riffinsä Suomessa kerran vuodessa.

Osallistumiseen houkuttaminen
tuo yleisöä

Festarikesän uusi vakiosuosikki on Helsingissä järjestettävä Flow-festivaali.

– Flow-festivaali on mielenkiintoinen tapahtuma elokuussa. Se on uusi raikas tuulahdus, jossa yritysyhteistyö näkyy kiinnostavalla tavalla, yrityksille tapahtumia järjestävän Eventgardenin toimitusjohtaja Heidi Ekholm-Talas sanoo.

Hänen mukaan monet yritykset tulevat Flow’hun, koska ne pystyvät yhdistämään tuotteidensa markkinoinnin festareiden henkeen. Tällainen yritys on esimerkiksi matkapuhelinyhtiö Nokia, Ekholm-Talas sanoo.

Meteli.netin Jukka Hätisen ja Fonectan Jukka-Pekka Vuoren mukaan Flow’ssa on potentiaalia suuremmaksikin menestykseksi. Ainakaan vielä festari ei ole noussut koko kansan suosikiksi.

Tulevaisuudentutkija Ilkka Halava kehottaa kaikkia tapahtumia ottamaan rohkeita loikkia, joiden avulla ne voivat pitää pintansa. Sekä festareilla että yleisurheilukilpailuissa tämä on onnistunut.

Festareilla ihmiset voivat osallistua tanssimalla musiikin tahtiin. Yleisurheilun EM-kisoissa järjestettiin tapahtumatori, jossa oli esimerkiksi aamujumppaa ja lapsilla mahdollisuus kokeilla eri yleisurheilulajeja.

Festarit ja yleisurheilu ovat pitäneet pintansa, mutta miten käy muiden kesätapahtumien?