Työmaat seisovat: "Joka viikko katoaa jotain"

– Suurin meiltä hävinnyt tavara on kaksi puoli tonnia painava väestönsuojan ovi. Sellaisen ei luulisi katoavan ihan noin vain.

Näin kertoo Kotkan suurimpiin rakennusalan toimijoihin kuuluvan Rakennus Kunnarin toimitusjohtaja Kimmo Kunnari. Hän puhuu rakennusalaa tänäkin kesänä piinanneesta vitsauksesta: Työmaille tilatut tarvikkeet eivät koskaan päädy perille. Tai sitten materiaaleja ja koneita häviää suoraan työmailta – jälkeäkään jättämättä.

Katoamisten taustalla on sekä huolimattomuutta että selviä varkauksia, alan edustajat arvioivat. Etsintöihin kuluu aikaa ja rahaa, ja urakat viivästyvät viikoilla tai kuukausilla.

– Jokaisen viime aikojen urakan kohdalla tapauksia on ollut useampia, Kunnari kertoo.

Katoavan tavaran määrää
ei tiedä kukaan

Työmaahävikin ja -varkauksien määriä ja kustannuksia ei tilastoida rakennusyhtiöissä säännönmukaisesti. Ilmiön laajuuden arvioiminen on tämän vuoksi hankalaa.

Keskusrikospoliisi (krp) avioi viime vuoden yrityksiin kohdistuvan rikollisuuden tilannearviossaan, että  vuosina 2008–2009 noin viisi prosenttia poliisin tietoon tulleista törkeistä varkaustapauksista kohdistui rakennusalaan.

Tavallisimmin ilmoitettujen vahinkojen arvo oli 10 000 euron tienoilla, usein kymmeniä tuhansia euroja ja lukuisissa tapauksissa yli 100 000 euroa.

Krp arvioi tuolloin, ettei rikollisuuden määrä ole juuri yleistynyt. Rakennusyrityksiä edustavassa Rakennusteollisuudessa (RT) näkemys on nyt toinen.

– Uskaliaasti voisi sanoa, että tapausten määrä on lievässä kasvussa, minun tietooni on tullut hieman aiempaa useammin kadonnutta tavaraa, sanoo RT:n talonrakennusteollisuuden Uudenmaan piirin asiamies Ville Wartiovaaraa.

Hän arvioi syyksi aliurakoinnin yleistymisen ja ketjujen pidentymisen. Työmailla liikkumista ja sitä, mikä tavara kenellekin kuuluu, on entistä vaikeampi valvoa, koska eri toimijoiden määrä paisuu.

Wartiovaara uskoo, että osa varkauksista on tilaustöitä.

– Sen vaikutelman saa, koska usein työmailta viedään vain ihan tietyt laitteet tai koneet, ja muu arvokas tavara saatetaan jättää ottamatta.

Vakuutusalaa edustava Finanssialan keskusliitto (FK) yritti niin ikään selvittää työmaahävikin yleisyyttä ja siitä aiheutuneita vakuutuskorvauksia hiljattain.

FK:n mukaan suuri osa varkaus- ja katoamistapauksista jää tyystin pimentoon. Ilmoittaminen vakuutusyhtiölle koetaan aikaa vievänä, erityisesti vähäisten vahinkojen kohdalla. Yhtiöt haluavat usein pitää vakuutuksien hinnat aisoissa, ja siksi omavastuuosuudet ovat useissa tuhansissa euroissa.  

– Varsinkin silloin, jos tekijä löytyy omalta työmaalta, koetaan helpommaksi, että kaveri käy ostamassa uuden akkuporakoneen ja sitten jatketaan hommia, sanoo turvallisuusasiantuntija Aku Pänkäläinen FK:stä.

Hamppuheput
vievät lamput

Työmailta viedään esimerkiksi paljon kuparia, jonka arvo on viime aikoina noussut, sekä pientyökoneita ja sähkökaapelia.Varkaille kelpaa niin ikään parketti, jota voi käyttää monessa paikassa, kertoo Suomen suurimpiin rakennusyhtiöihin kuuluvan SRV:n turvallisuuspäällikkö Jari Korpisaari.

– Ja halogeenilamput ovat ihan ilmiö. Ne ovat ilmeisesti (hampun) kotikasvattajien suosiossa, hän sanoo. 

Kotkalaiselta Rakennus Kunnarilta on kadonnut väestönsuojan oven lisäksi muun muassa lasti uimahallin allaslaattoja.

Kuusakosken uimahallin remontin yhteydessä tilatuista erikoislaatoista hävisi noin 80 neliömetrin lasti – vajaat puolet koko tilatusta erästä.

Tilaus oli rahtikirjoissa merkitty toimitetuksi, mutta tavaraa ei vain näkynyt. Jälkilähetystäkään ei pyynnöistä huolimatta kuulunut, Kinnari kertoo.

Hänen mukaansa ahtaille työmaille ei haluta tilata materiaaleja etukäteen seisomaan. Tässä tapauksessa ajallaan saapuviin toimituksiin luottaminen johti kuitenkin siihen, että uimahallihanke viivästyi liki parilla kuukaudella, kun työtä oli mahdoton jatkaa sovitusti. Myös kustannuksia tuli.

– Arvioisin, että vähintään 7 000–8 000 euron lasku,
jos laskee uudet laatat ja päälle esimerkiksi menetetyt työtunnit, hän sanoo.  

Kunnari arvioi, että varkauksiakin sattuu, mutta usein on kyse huolimattomuudesta kuljetuksissa. Tavaraa viedään väärille työmaille tai jätetään kuittaamattomina porteille. Kiirettä tai huolimattomuutta, Kunnari arvioi.   

– Minulla on kuljetusyhtiön numero puhelimen pikavalinnassa, niin usein sinne joutuu soittamaan ja tarkastamaan toimituksia.  

Suurimpiin tavarantoimittajiin kuuluvassa Schenker Cargossa ongelmaa ei tunnisteta. Toimitusjohtaja Jouni Sopula sanoo, että kuljetusyhtiöiden näkökulmasta ongelma ovat erityisesti suuret työmaat, joilla työskentelee lukuisia aliurakoitsijoita. Oikeaan osoitteeseen toimittaminen vaikeutuu.

– Valistuneet urakoitsijat pistävät pystyyn yhden yhteisen tavaran vastaanottokeskuksen. Tällöin asiat sujuvat usein paljon mutkattomammin.

Mikä
avuksi?

Useilla rakennustyömailla hävikin ja varkauksien torjuntaan on ryhdytty, mutta ongelma on erityisesti avoimilla työmailla sinnikäs.

FK laati hiljattain alan yrityksille ohjeistuksen, joilla vahinkoja pyritään välttämään. Tavarat ja koneet tulisi säilyttää lukkojen takana, kameravalvontaan ja valaistukseen on syytä panostaa.

Aina kaikki tämäkään ei auta. SRV:n kameravalvotulta työmaalta, Helsinkiä ympäröivän Kehä III:n varresta vietiin viimeksi kuluneella viikolla 10 000 euron arvosta kuparitavaraa ja koneita.

– Kyseessä oli luultavasti oman porukan työ, ovet olivat lukossa ja avaimella oli menty sisään, Korpisaari arvioi.

Hänen mukaansa yritysten tulisi edellä mainittujen toimien lisäksi huolehtia, että materiaalilla ja koneilla on riittävät oikean arvon mukaan lasketut vakuutukset. Myös työmaalla liikkujista tulee pitää selvää lukua henkilön yksilöivin numeroiduin ja kuvallisin tunnistein.

– Voi sanoa, että tämä on koko rakennusalalle mittava ongelma, josta kärsivät kaikki. Olemme koettaneet torjua varkauksia ennalta, jokainen niistä on liikaa.