Insinööriyhdistyksessä availtiin sähköposteja – sakot rapsahtivat

Käräjäoikeus antoi salassapitorikoksesta 720–5 580 euron sakot kolmelle Helsingin Insinöörit HI ry:n toimihenkilölle. Rikos liittyi valtapeliin paikallisyhdistyksessä vuosina 2008–2009.

Salassapitorikos paljastui, kun yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja ja yhdistyksen asiamiehenä toiminut asianajaja toivat sähköpostit käräjäoikeudelle kirjallisina todisteina oikeuden puidessa toiminnanjohtajan irtisanomiskiistaa.

Puheenjohtaja ja asiamies halusivat osoittaa viesteillä, että toiminnanjohtaja oli epälojaali yhdistyksen hallitukselle tilanteessa, jossa osa jäsenkuntaa halusi vaihtaa hallituksen.

Sähköpostit oli luovuttanut heidän käyttöönsä järjestelmän ylläpidosta vastannut järjestösihteeri. Irtisanottu toiminnanjohtaja oli lähettänyt sähköpostit kolmelle muulle asianomistajalle. Heistä kukaan ei ollut antanut lupaa niiden käyttöön.

Salaista vaikka
olisi ihan yleistä

Jouluviikolla antamansa päätöksen perusteluissa käräjäoikeus korostaa, että sähköpostiviesti on tarkoitettu vain tietyn tai tiettyjen henkilöiden luettavaksi myös silloin, kun se on tallennettu tietokoneen omaan muistiin.

Oikeuden mielestä tilannetta ei muuta edes se, että viestissä välitetään työpaikalla yleisesti tiedoksi tarkoitettuja tiedotteita tai ohjeita.

Tässä tapauksessa yhdessä viestissä oli myös arvio yhdistyksen valtapeliin liittyvistä henkilösuhteista sekä siitä, kuka tekee mitä – tai pikemminkin jättää tekemättä. Käräjäoikeus alleviivasikin, että tällainen sähköpostiviesti oli tarkoitettu vain yhden henkilön luettavaksi.

Toisissa viesteissä oli muun muassa arvioita henkilöiden palkkaamisesta organisaatiossa, irtisanotun toiminnanjohtajan saamasta varoituksesta ja puheenjohtajan asemasta.

Ei kuulunut
työnantajalle

Käräjäoikeuden mukaan yhteen sähköposteista sisältyy hyvinkin yksityisluontoisia asioita, kun siinä arvioidaan yhdistyksen puheenjohtajaa ja hänen asemaansa sekä sivutaan yhdistyksen kokousta, mikä ei tee viestistä oikeuden mukaan ”työnantajajulkista”.

– Irtisanotun toiminnanjohtajan työnantaja on ollut yhdistys, ei yhdistyksen hallitus tai sen puheenjohtaja. Viestin saajat ovat olleet yhdistyksen jäseniä, käräjäoikeus painottaa.

Sen mukaan sähköpostiviestissä ei ollut tietoa, joka liittyisi yhdistyksen toimintojen turvaamiseen ja josta yhdistyksellä työnantajana olisi ollut välttämätöntä saada tietää.

– Työnantajan toimintojen turvaamisella ei lainsäätäjä ole tarkoittanut sitä, että työnantajalla olisi oikeus murtaa työntekijän perusoikeuksin suojattu viestintäsalaisuus silloin kun viestiä voitaisiin käyttää todisteena viestin lähettänyttä työntekijää vastaan käytävässä oikeudenkäynnissä, käräjäoikeus perusteli.

Roskakori oli
voittajan puolella

Irtisanottu toiminnanjohtaja oli siirtänyt kaikki tiedostonsa roskakoriin. Oikeuden mielestä se tuki johtajan kertomaa, ettei hän ole antanut lupaa käyttää tiedostoihin tallentamiansa työhön liittymättömiä sähköposteja.

– Sillä että toiminnanjohtaja oli alun perin tallentanut sähköpostiviestit omaan kansioonsa, ei tietojen julkaisemisen kannalta ole merkitystä. Viestit ovat säilyttäneet sähköpostiluonteensa, eikä niitä ole saanut paljastaa tai käyttää, käräjäoikeus linjasi päätöksessään.

Sen mukaan asiamiehenä toimineen asianajajan on täytynyt ymmärtää, että sähköpostiviestit ovat olleet salassa pidettäviä ja ettei niitä ilman asianomistajien lupaa ole saanut käyttää oikeudenkäynnissä omaksi tai tosien hyväksi.

Yhdistyksen puheenjohtaja, järjestösihteeri ja asiamies ovat ilmoittaneet tyytymättömyytensä tuomioon ja aikovat valittaa siitä hovioikeuteen.