S-ryhmän ylivalta pelottaa
Pentti Vänskä
Vauhdilla kasvavan S-ryhmän arvostelu kiihtyy. Alkuviikosta sen kimppuun hyökkäsivät pienyrittäjät, jotka halusivat keskustelua S-ryhmän vallasta muun muassa kaavoituspolitiikassa. Nyt Elintarviketyöläisten liiton nokkamies perää keskustelua S-ryhmän todellisesta vallasta koko suomalaisessa yhteiskunnassa.
S-ryhmä saa nyt arvostelua osakseen sekä oikealta että vasemmalta. Aiemmin tällä viikolla Suomen Pienyrittäjät ry valitti, että S-ryhmää suositaan asemakaavoituksessa. Yhdistys kertoi tehneensä asiasta ilmoituksen Euroopan neuvoston korruptionvastaiselle elimelle Grecolle.
Nyt myös Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen penää kriittistä keskustelua.
– On paljon kysymysmerkkejä, jotka voi piirtää pelkällä maalaisjärjellä. Otetaan esimerkiksi ABC-asemien perustaminen. Miten tiheään niitä syntyy ja missä kokoluokassa? Mikä on niiden tarkoitus? Onko ykkösasia se, että kauppapaikat ovat pois kilpailijoilta?
Pysyvä muutos S-ryhmän asemassa tapahtui Kuntosen mukaan vuonna 2004, kun syntyi HOK-Elanto. Tuolloin S-ryhmä sai pääkaupunkiseudulla vahvan aseman, jota sillä ei aiemmin ollut. Osuuskauppafuusio sitoi Helsingissä hallintoon kaikki poliittiset ryhmät kokoomuksesta kommunisteihin.
– HOK-Elannon synnyn myötä ratkesi myös SOK:n ja Keskon välinen kilpailutilanne pysyvästi. Sen jälkeen S-ryhmästä tuli myös merkittävämpi tekijä polttoainekaupassa sekä hotelli- ja ravintola-alalla.
– Ei voi kieltää, etteivätkö asiakasomistajuus ja korttijärjestelmä toimisi nerokkaasti. Ne houkuttelevat kuluttajaa. Toisaalta ei voi välttyä käsitykseltä, että rahaa tulee sisään jo niin paljon, että sille on vaikea löytää käyttöä.
Kuntonen kysyy, mikä on pitkän päälle tällaisen järjestelmän katehakuisuus:
– Kai sillä on vaikutusta myös inflaatioon?
Häntä kaivelee teollisuuden ja kaupan välinen kiistely siitä, kuka vetää välistä.
– Elintarvikkeiden hinnanmuodostusta ei päästä selvittämään ihan oikeasti. Kai sekin jotain kertoo.
Sunnuntaiaukiolo
nostaa hintoja
Lisäksi Kuntonen palaa kauppojen sunnuntaiaukioloon.
– Loppujen lopuksi se plumpsahti läpi todella kevyesti.
– Työelämä kurjistuu. Epätyypilliset työajat ja vuokratyö lisääntyvät. Viiden työpäivän ja kahden vapaan rytmi rikkoontuu. Työntekijälle, jolla on vain 24 tunnin työviikko, sunnuntaityö on toki tervetullut, kun hän saa käytännössä 32 tunnin palkan.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Häntä harmittaa aukiolokysymyksen näkeminen vain hallitus–oppositio-mittelönä.
– Erityisesti keskustapuoleen hiljaisuus ihmetyttää. Ehkä se oli sitten päätetty puolueen sisällä.
– Mutta vihreät! Onko mitään muuta ratkaisua, joka lisää yksityisautoilua niin paljon kuin kauppojen sunnuntaiaukiolo?
S-ryhmän 10 prosentin bonuksia sunnuntaiostoksista Kuntonen pitää törkeänä kampanjana.
– Mitä suuremmaksi sunnuntaikauppa kasvaa, sitä kalliimpaa ruoka on kaikille.
– Sen kymmenen prosenttia kuluttaja maksaa arkena.
Kriittinen keskustelu voi kompastella Kuntosen mielestä pelkästään nimiin.
– SOK:n ja Keskon hallinnoima Päivittäistavarakauppa ry, kuulostaa pikkukauppakerholta, mutta on ihan jotain muuta.
– Elintarviketeollisuus on hiljaa, kun ostot ovat yksissä käsissä. Ei voi arvostella.
– Niinpä hintakeskustelun aloitteet jäävät tuottajapuolelle.
Lue mitä S-ryhmä vastaa Kuntosen kritiiikkiin tästä linkistä.
Lisää Aiheesta
