Helsingissä kaupataan satoja ravintoloita

"Suomi lautasella on myyty". Näin kertoo verkkosivuillaan ravintoloiden myymiseen ja konsultointiin erikoistunut Actival Oy. Siihen lauseeseen tiivistyy paljon.

Toimitusjohtaja Ari Larnemaan mukaan Helsingissä myynnissä satoja ravintoloita, kun niitä on yhteensä noin 1 300.

– Olemme seuloneet itsellemme kymmeniä toimeksiantoja niistä sadoista, joita on tarjottu myyntiin, hän kertoo.

Larnemaan mukaan osalla myyjistä on edelleenkin epärealistisia odotuksia. Majoitus- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n tilastojen mukaan anniskeluravintoloiden myynti laski tammi–syyskuussa seitsemän prosenttia.

Tilastot ovat tilastokeskiarvoja. Dyykkaus on kovempi, kun se osuu kohdalle. Joiltakin on kadonnut koko bisnes, Larnemaa huomauttaa.

Hänen mukaansa loppuvuosi on ollut alkuvuottakin surkeampi:

– Pikkujoulut menivät ihan munilleen.

Hyvä sijaintikaan
ei riitä

Sijainti, sijainti, sijainti -viisaus ei Ari Larnemaan mukaan pelasta enää ketään.

– Ensin pitää ovipumpun laulaa. Sitten pitää hallita liikkeenjohdollinen osaaminen. Se korostuu näinä aikoina. Ei auta, että taloon tulee kolme miljoonaa, jos samaan aikaan neljä menee.

Hyvien liikepaikkojen vuokrat ovat kaikesta huolimatta kovat. Vuokrien on kuitenkin pakko kääntyä laskuun, Larnemaa sanoo.

Kun yksi lopettaa, aina toinen aloittaa. Mistä niitä yrittäjiä oikein tulee?

– Onneksi meissä jokaisessa asuu pieni ravintoloitsija. Sitten on myös muutamia suurempia, sanoo Larnemaa, joka on myynyt joitakin kohteita moneen kertaan.

Edellislaman kaltainen mies ja hana -liikeidea ei enää lyö leiville, koska oluen anniskelun ja vähittäismyynnin hintaero on revähtänyt entistä suuremmaksi alkoholiveron alennusten takia. Kaksi kymmenen prosentin nostoa ei ole enää korjannut sitä ravintoloiden eduksi. Olutliitto laskee, että Matti Vanhasen (kesk.) kahden hallituksen aikana anniskelun osuus oluen kulutuksesta on romahtanut 23 prosentista kolmeentoista prosenttiin.

Lama kourii nyt osaa huippuravintoloista, ja jyvät erottuvat nyt akanoista. Kaikkein kovimmin ovat kuitenkin sukeltaneet viime kesän jälkeen henkilöstöravintolat. Niiden myynti on vähentynyt yli viisitoista prosenttia.

Ruokalistat
aasialaistuvat

Yhä useampi ravintola siirtyy uudenlaiseen omistukseen, ja keittiö muuttuu: ehkei enää kiinalaiseksi, mutta yleisaasialaiseksi, thaimaalaiseksi, edelleenkin intialaiseksi tai nepalilaiseksi.

– Meille tulee noin 3 000 kyselyä viikossa. Näistä valtaosa on maahanmuuttajia: joko uusia tai alalla jo ennestään olleita yrittäjiä. Varsinkin kokoluokka 20–60 asiakaspaikkaa on kysytty. Kärjessä ovat aasialaiset. He haluavat laittaa ruokaa, Ari Larnemaa kertoo.

Toinen ilmiö on ravintolayrittäjien tulo Kehä III:n ulkopuolelta. Apajia on tultu etsimään muun muassa Oulusta, Lahdesta, Hämeenlinnasta ja Mikkelistä.

Esimerkiksi Töölön Kisahallin pääty Helsingissä sai jo viidennen yrittäjän tänä vuonna, kun aggressiivisesti kasvava tamperelainen Mr Max -ketju muutti sen texmex-ravintolaksi. 50 ravintolan ketju hämmästytti maaliskuussa perustamalla Helsingin Kamppiin jättimäisen The Circus -yökerhon