Yrittäjä putosi köyhyysrajalle

Moni yrittäjä valvoo yökaudet ja miettii, miten saa velat ja laskut maksettua, kun rahaa ei tule. Pelissä on paitsi oma ja mahdollisten työntekijöiden työpaikka, myös koko muu elämä, sillä on tavallista, että pienyrittäjällä on oma koti lainan vakuutena.

– Valtaosa yrittäjistä elää kädestä suuhun ja osa on jo köyhyysrajan alapuolella, sanoo Suomen Pienyrittäjien puheenjohtaja Harri Jyrkiäinen.

Talouden laskukausi on iskenyt pienyrittäjiin tavallisimmin mutkan kautta. Teollisuuden tilaukset kutistuivat Tilastokeskuksen mukaan vuoden alkupuoliskolla 40 prosenttia, mikä vaikuttaa alihankinta- ja asiakkuusketjujen välityksellä pienyrityksiin.

Talouden laskukausi on näivettänyt myös palvelujen kysyntää miltei joka alalla eikä kaupoissakaan ole kovin vilkasta.

Suomen Yrittäjien ja Finnveran PK-barometrin mukaan pääosa yrityksistä on joutunut tekemisiin asiakkaidensa tai kumppaneidensa maksuvaikeuksien kanssa. Pienelle yritykselle rahantulon viivästyminen tai yhdenkin tärkeän asiakkaan menettäminen voi olla hyvin vakavaa.

Yhä useampi yritys
ajautuu konkurssiin

Yrityksiä on jo alkanut kaatua. Tilastokeskuksen mukaan konkurssien määrä kasvoi tammi–heinäkuussa lähes 40 prosenttia. PK-barometrin mukaan pääosa yrityksistä varautuu tilanteensa heikkenemiseen.

– Syksyn aikana nähdään todella hälyttävä määrä yrittäjien konkursseja, ennakoi Pienyrittäjien Jyrkiäinen.

Näin siitä huolimatta, että konkurssi ei ole yrittäjälle helppo ratkaisu. Jyrkiäinen on itsekin yrittäjä ja vetää konsulttiyritys Jenicoa. Hänen mukaansa yrittäjät pyrkivät viimeiseen asti välttämään konkurssia, koska se voi tarkoittaa 10–15 vuoden velkavankeutta. Suomessa on esimerkiksi edelleen konkurssiyrittäjiä, jotka maksavat 90-luvun laman aikaisia velkojaan.

Konkurssin tehnyt
leimautuu helposti

Moni yrittäjä tuskailee yksin. Jyrkiäinen sanoo, että yksi syy siihen, että yrittäjien on vaikea hakea apua, on, että Suomessa ei konkurssin tehnyttä yrittäjään katsota hyvällä.

Urakonsultti Hannu Litja Kuopion työvoimatoimistosta arvioi, että osa yrittäjistä pelkää epäonnistujan leimaa. Hänen mukaansa etenkin pienellä paikkakunnalla yrittäjä voi nykypäivänäkin karttaa asioidensa hoitamista julkisesti, koska jännittää kehnon tilanteensa paljastumista.

– Pienyrittäjä on monessa asiassa täysin verrannollinen työnsä menettäneeseen palkansaajaan. Hänen on kuitenkin monin verroin hankalampi hoitaa asioitaan, koska on tekemisissä monen tahon kanssa, sanoo Litja.

Yrittäjä on
lainsuojaton

Pienyrittäjien Jyrkiäisen mukaan yrittäjä on useassa asiassa täysin lainsuojaton. Toisin kuin palkansaajan, työntekijän on vaikea saada toimeentulotukea, vaikka rahat olisivat loppu.

Käytännöt vaihtelevat jonkin verran kunnittain. Esimerkiksi Helsingissä yrittäjä voi tilapäisesti saada toimeentulotukea, mutta tilanne harkitaan aina tapauskohtaisesti vaadittujen selvitysten mukaan.

Kannattamatonta yritystoimintaa ei pitkään tueta, vaan vaaditaan yrittäjää lopettamaan yrityksensä. Jyrkiäisen mukaan lopettamispäätös ei ole helppo, koske usein se tarkoittaa, että samalla kun yritys keikahtaa, kotikin keikahtaa.

Uhkapeliä oman
jaksamisen kanssa

Ansiotyössä olevaa suojellaan työehtosopimuksin ja työaikalainsäädännön avulla. Yrittäjällä ei ole tällaista turvaa. Valtaosa yrittäjistä tekee 6–7-päiväistä viikkoa ja päivien pituuskin voi aika ajoin tarkoittaa koko valveillaoloaikaa. Väsyneen ajatukset pyörivät helposti kehää ja kaikki vaihtoehdot alkavat näyttää huonoilta.

– Moni yrittäjä olisi jo uupumuslomalla, jos olisi palkkasuhteessa, Jyrkiäinen sanoo.

Hänen mukaansa vaarana on, että ihmiset katkeavat kokonaan. Tämä on vakavaa paitsi ihmisen itsensä myös yhteiskunnan kannalta: pahasta uupumisesta ei välttämättä selviä ikinä työkuntoon.

Toinen vaihtoehto voi olla vieläkin ikävämpi. Jyrkiäinen sanoo, että 90-luvun alussa jopa tuhannet tekivät itsemurhia, mistä ei ole paljon puhuttu.

– Tällainen on mahdollisesti taas edessä.

Kuka kuuntelisi
yrittäjää?

Toisin kuin palkansaajilla, yrittäjillä ei ole lakisääteistä työterveyshuoltoa. On yrittäjästä itsestään ja hänen rahatilanteestaan kiinni, lähteekö hän terveysasemalle tai yksityiselle lääkärille kertomaan tilanteestaan. Hän voi myös jättää menemättä lääkäriin, koska ajattelee, että hänellä ei kuitenkaan ole varaa sairaslomaan.

Jyrkiäisen mielestä olisi luontevinta, että työterveyshuollon yhteyteen saataisiin paikallisia yrittäjille suunnattuja vastaanottoja. Suomen Pienyrittäjät ovat tahollaan suunnitelleet palvelevan puhelimen avaamista. Sinne soittajat voisivat paitsi purkaa tuntojaan, myös saada vaikkapa verotukseen ja lakiasioihin liittyvää neuvontaa.

Suomen Yrittäjät tarjoaa jo tämäntyyppistä apua. Järjestöllä on ilmainen Yrittäjän tukiverkko -sivusto, joka auttaa taloudellisissa vaikeuksissa ja tarjoaa vertaistukea stressitilanteessa.  

Alvin nosto iskee
pieniin firmoihin

Työttömyyden on ennakoitu heikkenevän vielä ensi vuonnakin, vaikka taloustilanne maailmalla alkaisikin jo helpottua. Jyrkiäinen pelkää, että valtiovallan suunnitelmat iskevät aikanaan pahasti yrityksiin, jotka ovat selviytyneet talousvaikeuksien yli.

– Arvonlisäveron korotukset lisäävät yrittäjien ahdinkoa, sillä ne poistavat yrityselämän edellytyksiä toimia. Alvia pitäisi ennemminkin laskea kuin nostaa, Jyrkiäinen sanoo.

Hän huomauttaa, että korotuksista kärsisivät esimerkiksi käsillään töitä tekevät pienyrittäjät kuten siivoojat tai muurarit. Toinen paha isku tällaisille pienyrittäjille on, jos kotitalouksien verovähennystä supistetaan tai se poistetaan kokonaan.