Puolet yrityssaneerauksista epäonnistuu
Tuoreen väitöskirjatutkimuksen mukaan yrityssaneerauksen onnistumisen kannalta voi olla ratkaisevaa missä käräjäoikeudessa sitä käsitellään. Joissakin käräjäoikeuksissa kaksi kolmasosaa aloitetuista menettelyistä onnistuu, ja toisissa taas yhtä suuri osa epäonnistuu.
Kaikkiaan yrityssaneerauksista puolet onnistuu ja yritys tervehtyy todella. Määrä on merkittävä, arvioi filosofian tohtori Jukka Saarikko.
Tutkimustulos pohjaa hänen tuoreeseen väitöskirjaansa, joka hyväksyttiin Manchester Business Schoolissa Britanniassa. Saarikko tutki suomalaisia yrityssaneerauksia vuosilta 1996–2002.
Koska yrityssaneerausten käsittely käräjäoikeuksissa on kovin kirjavaa, olisi Saarikon mukaan syytä pohtia niiden keskittämistä vain asiaan perehtyneille käräjätuomareille. Samalla vähennettäisiin yrityssaneerauksia käsittelevien käräjäoikeuksien määrää.
Tutkimus kertoo, että saneerauksessa onnistuvat yritykset ratkaisevat kaikki merkittävät kriisiin johtaneet ongelmansa, kun taas epäonnistuneet keskittyvät pelkästään velkasaneeraukseen.
Saarikon tutkimuksen mukaan ongelmiin reagoinnin nopeus on avainasemassa saneerauksen onnistumisen kannalta. Saneerauksessa epäonnistuneet yritykset ovat pitkittäneet siihen hakeutumista ja käyttävät sitä vasta viimeisenä keinona kun konkurssi jo uhkaa.
Muita onnistumista ennakoivia merkkejä on tutkimuksen mukaan myös useiden saneeraustoimenpiteiden toteuttaminen. Epäonnistumista ennakoi puolestaan keskittyminen pelkästään velkajärjestelyyn.
Muita hyviä merkkejä ovat myös muun muassa saneerausohjelman realistisuus ja selvittäjän kokemus














Kommentit (6)
Loppujen lopuksi minusta yrityssaneeraus oli kuolin iskun viivyttämistä. Nimittä ko. yrityksellä vaikkei enään saneerauksesa olekaan, menee surkeasti nyt ja on mennyt jo vuosia.
Kun yrityssaneeraus alkoi, alkoi samalla kaiken lainen säästötoiminta; kaikesta leikattiin ja uusia investointeja tehtiin todella nihkeästi, oikeastaan vain pakollinen uusittiin.
Samaan aikaan talouden rattaat pyörivät ylöspäin vuosi vuodelta. Kilpailijat uudistivat myymälöitään ja hankkivat uusia kauppapaikkoja sekä laajensivat valikoimia uusille tuote-alueille. Meillä myymäläkokoa pienennettiin toiminnan tehostamisen takia, valikoimaa supistettiin ja kannattamattomia suljettiin.
Nyt tilanne on se, että markkinaosuudesta ja volyymista saneerauksen aloituksesta alkaen on sulanut ainakin 60 %. Yrityksen myymälä verkko on huonossa kunnossa ja kauppapaikat väärissä paikoissa. Tilanne on toivoton.
Jälkeenpäin olen ajatellut, että olisiko ollut alunpitäen parempi kunnon konkurssi ja velat konkurssipesään. Sitten uusi yritys, uudelta pohjalta. Tänään sellaisella yrityksellä olisi varmasti paremmat toiminta edellytykset ja tulevaisuutta.
Muuten on aika vaikea arvioida onko yrityksen saneeraus järkevää.
Suurin osa aiheuttaa lisää saneerattavia tai konkurssiin menneitä yrityksiä, kun epäkelvot saneeraukseen päässeet yhtiöt jatkavat toimintaa.
Näin esimerkiksi kuljetusalalla, mikä on jo muutenkin ihan kuralla
Erinomainen havainto. Onko toimittajalla krapulapäivä, kun sanavalinta on "puolet epäonnistuu". Tekstissähän lukee:"Kaikkiaan yrityssaneerauksista puolet onnistuu ja yritys tervehtyy todella. Määrä on merkittävä, arvioi filosofian tohtori Jukka Saarikko. "