Yrityskauppojen määrä romahti
Shokki. Näin kuvaa KPMG:n yritysjärjestely-yksikön vetäjä Teppo Jalonen yrityskauppamarkkinoiden tunnelmaa viime vuoden lopulla.
Kuuteen vuoteen yrityskauppamarkkinoilla ei ole ollut yhtä hiljaista neljännestä kuin loka–joulukuu oli. Finanssikriisi ja siitä seurannut talouden taantuma on vienyt markkinatoimijoilta innon yrityskauppoihin.
Isoilla kassoilla
mahdollisuus toimia
Jatkuvasti heikentyvä taloustilanne on pitänyt markkinat edelleen hiljaisina, vaikka Jalosen mukaan jonkinlaista kiinnostusta on nähtävissä.
– Paljon asioita on liikkeellä, mutta toteutus puuttuu. Teolliset sijoittajat ja pääomasijoittajat katsovat mahdollisia ostokohteita läpi, mutta ostoprojekteja ei laiteta pystyyn, Jalonen sanoo.
Rahoitus on kiven alla, joten velkasijoittajia liikkuu markkinoilla selvästi aiempaa vähemmän.
Sen sijaan vahvojen kassojen yhtiöillä olisi nyt hyvät mahdollisuudet toimia. Teollisilla sijoittajilla on kuitenkin mahdollisuus odottaa ja he odottavatkin entistä edullisempia hintoja.
Suomalaiset
ostivat ulkomailla
KPMG:n tilastojen mukaan yrityskauppoja tehtiin 62 kappaletta viime vuoden viimeisellä neljänneksellä. Määrä on peräti 57 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. KPMG:n yrityskauppatilastoista ei löydy yhtään yhtä heikkoa neljännestä viime kuuden vuoden ajalta.
Koko viime vuonna yrityskauppoja tehtiin 506 kappaletta eli reilu viidennes vähemmän kuin vuosi aiemmin. Yrityskaupaksi KPMG tilastoi järjestelyn, jossa ostajan omistusosuus kohdeyrityksessä nousee yli 50 prosentin ja ainakin toinen osapuoli on suomalainen.
Yrityskauppojen määrä romahti pahasti kotimaisin voimin tehdyissä kapoissa. Myös ulkomaiset ostajat ovat vetäytyneet Suomen markkinoilta. Vetäytyminen on ollut käynnissä koko vuoden, mutta varsinainen romahdus tapahtui vuoden viimeisellä neljänneksellä.
Sen sijaan suomalaisten yritysostohalukkuuteen ulkomailla vaikea taloustilanne ei vielä vaikuttanut. Suomalaiset toteuttivat ulkomailla 27 yrityskauppaa viimeisellä neljänneksellä, mikä on vajaa kolmannes enemmän kuin vuosi sitten.
Ensimmäistä kertaa suomalaiset ostivat yhden neljänneksen aikana enemmän yrityksiä ulkomailta kuin toteuttivat kauppoja kotimaassa.
– Suomalaisten yritysostoprojektit on aloitettu jo useita kuukausia ennen finanssikriisin puhkeamista. Nämä projektit haluttiin viedä maaliin. On myös varmasti yritysostajia, jotka loppusyksystä eivät vielä ymmärtäneet taloustilanteen vakavuutta.
Suomalaisten kaupat ulkomailla ovat olleet pieniä. Muun muassa pörssin konepajakonserni Konecranes on ollut ahkera yritysostoja. Yhtiö kävi loppuvuonna yritysostoksilla muun muassa Kanadassa ja Britanniassa. Marraskuussa Konecranes ilmoitti aiesopimuksesta, jolla yhtiö ostaa enemmistöosuuden Kiinan johtavasta nosturivalmistajasta.
Myös hissiyhtiö Kone ja lääkeyhtiö Biotie Therapies toteuttivat yrityskauppoja ulkomailla loppuvuoden aikana.
Riskit kasvavat
ja kaupat pienenevät
Yrityskauppamarkkinoilla on nyt odottava tunnelma. Vaikka teollisilla sijoittajilla on aikaa odottaa, pääomasijoittajien sormet syyhyävät jo uusiin kauppoihin.
Pääomasijoittajilla on pääomaa, mutta rinnalle tarvittavaa velkarahaa on vaikea saada. Siksi monet pääomasijoittajat tekevät sijoituksia vain oman pääoman turvin ja ottavat samalla ison riskin.
– Pääomasijoittajat toivovat, että he saavat uudelleen rahoitusta kuuden, yhdeksän tai 12 kuukauden päästä. Riski on, saavatko he rahoitusta. Tästä seuraa, että kauppojen koko pienenee. Koska riski on suuri, kukaan ei halua toteuttaa suuria kauppoja.
Toistaiseksi yrityskauppamarkkinoilla ei ole juurikaan nähty varsinaisia pakkomyyntejä. Jalonen kuitenkin ennustaa, että taloustilanteen jatkuva heikentymien tuo markkinoille myös pakkorakoon joutuneita yritysmyyjiä.
– Aivan varmasti tällaisia yhtiöitä tulee. Toistaiseksi ei voi sanoa, että heikkoon kuntoon ajautuneiden yritysten vyöry olisi näköpiirissä.














Kommentit (8)
Vaikka poliitikkojen mukaan sitä ei pitänyt tulla, eikä virallisen ohjeistuksen mukaan tuota L-sanaa saisi vieläkään käyttää, vaan tulisi käyttää jotain kaunistelevaa tai lieventelevää kiertoilmausta.
hinnoilla ja nyt kun saisi ostaa kiitoskaupalla, niin
ei löydykään rahaa. Vähän pidempijänteistä suunnittelua firmat.
Näinhän se menee, mutta toisaalta valtio hyötyy näistä tilaisuuksista tukiessaan esimerkiksi pankkeja ja saaden osakepääomaa vastineena.
Takavuosina kritisoitiin kovasti "Kekkosen perinnön" purkamisesta eli siitä, että valtionyhtiöitä yksityistettiin kovaa tahtia.
No, nyt voidaan sanoa että aika oli tuolloin täysin oikea. Nyt valtio voisi ostaa näitä yrityksiä laskeneeseen hintaan takaisin ja hyötyä taas myydessään nousukauden huipulla.
Laman voi katsoa olevan pitkällä aikavälillä edullinen tulonsiirto markkinavoimilta valtiolle ja (ainakin teoriassa) sitä kautta myös veronmaksajille.
Kuvitteletko omistajien luopuvan yrityksistään halvalla sen vuoksi, että nyt on huonot näkymät? Viime vuosi oli silti monelle kohtuullinen ellei jopa hyvä.
Ne jotka nyt joutuvat myymään halvalla ovat ahdingossa, kassakriisi painaa päälle eikä tuoretta rahaa saa nopeasti mistään. Onko tällaisessa yrityksessä mitään ostettavaa? Minusta sijoitetulle pääomalle (ja työtunneille) tulee saada korvaus...