Yrityskauppojen määrä romahti

Markku Ulander / Lehtikuva
Yrityskauppojen määrä romahti
Yrityskauppoja tehtiin viime vuoden lopulla ennätyksellisen vähän eikä kaupanteko ole vilkastunut sen jälkeenkään. Yritysten pakkomyynnit ja pääomasijoittajien tarve sijoittaa voivat kuitenkin tuoda vauhtia yrityskauppamarkkinoille.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Tiia Kyynäräinen
6.3.2009 12:21
Kommentit 8

Shokki. Näin kuvaa KPMG:n yritysjärjestely-yksikön vetäjä Teppo Jalonen yrityskauppamarkkinoiden tunnelmaa viime vuoden lopulla.
Kuuteen vuoteen yrityskauppamarkkinoilla ei ole ollut yhtä hiljaista neljännestä kuin loka–joulukuu oli.  Finanssikriisi ja siitä seurannut talouden taantuma on vienyt markkinatoimijoilta innon yrityskauppoihin.
Isoilla kassoilla
mahdollisuus toimia

Jatkuvasti heikentyvä taloustilanne on pitänyt markkinat edelleen hiljaisina, vaikka Jalosen mukaan jonkinlaista kiinnostusta on nähtävissä.
– Paljon asioita on liikkeellä, mutta toteutus puuttuu. Teolliset sijoittajat ja pääomasijoittajat katsovat mahdollisia ostokohteita läpi, mutta ostoprojekteja ei laiteta pystyyn, Jalonen sanoo.
Rahoitus on kiven alla, joten velkasijoittajia liikkuu markkinoilla selvästi aiempaa vähemmän.
Sen sijaan vahvojen kassojen yhtiöillä olisi nyt hyvät mahdollisuudet toimia. Teollisilla sijoittajilla on kuitenkin mahdollisuus odottaa ja he odottavatkin entistä edullisempia hintoja.
Suomalaiset
ostivat ulkomailla

KPMG:n tilastojen mukaan yrityskauppoja tehtiin 62 kappaletta viime vuoden viimeisellä neljänneksellä. Määrä on peräti 57 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. KPMG:n yrityskauppatilastoista ei löydy yhtään yhtä heikkoa neljännestä viime kuuden vuoden ajalta.
Koko viime vuonna yrityskauppoja tehtiin 506 kappaletta eli reilu viidennes vähemmän kuin vuosi aiemmin. Yrityskaupaksi KPMG tilastoi järjestelyn, jossa ostajan omistusosuus kohdeyrityksessä nousee yli 50 prosentin ja ainakin toinen osapuoli on suomalainen.
Yrityskauppojen määrä romahti pahasti kotimaisin voimin tehdyissä kapoissa. Myös ulkomaiset ostajat ovat vetäytyneet Suomen markkinoilta. Vetäytyminen on ollut käynnissä koko vuoden, mutta varsinainen romahdus tapahtui vuoden viimeisellä neljänneksellä.
Sen sijaan suomalaisten yritysostohalukkuuteen ulkomailla vaikea taloustilanne ei vielä vaikuttanut. Suomalaiset toteuttivat ulkomailla 27 yrityskauppaa viimeisellä neljänneksellä, mikä on vajaa kolmannes enemmän kuin vuosi sitten.
Ensimmäistä kertaa suomalaiset ostivat yhden neljänneksen aikana enemmän yrityksiä ulkomailta kuin toteuttivat kauppoja kotimaassa.
– Suomalaisten yritysostoprojektit on aloitettu jo useita kuukausia ennen finanssikriisin puhkeamista. Nämä projektit haluttiin viedä maaliin. On myös varmasti yritysostajia, jotka loppusyksystä eivät vielä ymmärtäneet taloustilanteen vakavuutta.
Suomalaisten kaupat ulkomailla ovat olleet pieniä. Muun muassa pörssin konepajakonserni Konecranes on ollut ahkera yritysostoja. Yhtiö kävi loppuvuonna yritysostoksilla muun muassa Kanadassa ja Britanniassa. Marraskuussa Konecranes ilmoitti aiesopimuksesta, jolla yhtiö ostaa enemmistöosuuden Kiinan johtavasta nosturivalmistajasta.
Myös hissiyhtiö Kone ja lääkeyhtiö Biotie Therapies toteuttivat yrityskauppoja ulkomailla loppuvuoden aikana.
Riskit kasvavat
ja kaupat pienenevät

Yrityskauppamarkkinoilla on nyt odottava tunnelma. Vaikka teollisilla sijoittajilla on aikaa odottaa, pääomasijoittajien sormet syyhyävät jo uusiin kauppoihin.
Pääomasijoittajilla on pääomaa, mutta rinnalle tarvittavaa velkarahaa on vaikea saada. Siksi monet pääomasijoittajat tekevät sijoituksia vain oman pääoman turvin ja ottavat samalla ison riskin.
– Pääomasijoittajat toivovat, että he saavat uudelleen rahoitusta kuuden, yhdeksän tai 12 kuukauden päästä. Riski on, saavatko he rahoitusta. Tästä seuraa, että kauppojen koko pienenee. Koska riski on suuri, kukaan ei halua toteuttaa suuria kauppoja.
Toistaiseksi yrityskauppamarkkinoilla ei ole juurikaan nähty varsinaisia pakkomyyntejä. Jalonen kuitenkin ennustaa, että taloustilanteen jatkuva heikentymien tuo markkinoille myös pakkorakoon joutuneita yritysmyyjiä.
– Aivan varmasti tällaisia yhtiöitä tulee. Toistaiseksi ei voi sanoa, että heikkoon kuntoon ajautuneiden yritysten vyöry olisi näköpiirissä.

∇ Mainos ∇
Lisää Aiheesta
Copyright Creative Commons Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.
mainos

Kommentit (8)

Huono 0
On kivempi ostaa konkurssipesiä se on hyvin halpa tapa aloittaa puhtaalta pöydältä.
Liikemies
Huono 0
Ihan kuin olisi lama.

Vaikka poliitikkojen mukaan sitä ei pitänyt tulla, eikä virallisen ohjeistuksen mukaan tuota L-sanaa saisi vieläkään käyttää, vaan tulisi käyttää jotain kaunistelevaa tai lieventelevää kiertoilmausta.
Tässä sitä nyt ollaan
Huono 0
Viime vuosina on ns. private equity porukka ostellut käytännössä 95-98 prosenttisesti pankkien lainarahoilla yrityksiä. Nyt ollaan normaalimmassa tilanteessa. Private equity ilmiö oli tilapäinen markkinahäiriö. Pankkien ei ole mitään järkeä rahoittaa virityksiä, joissa ostajan mahdollisuus voittoihin on suuri ilman ylärajaa kun taas pankkien upside rajoittu korkoihin ja loppu viimeksi riskit on niillä.
pe poika
Huono 1
On se kyllä kumma juttu. Silloin kun hinnat on pilvissä tehdään yrityskauppoja aivan järjettömillä
hinnoilla ja nyt kun saisi ostaa kiitoskaupalla, niin
ei löydykään rahaa. Vähän pidempijänteistä suunnittelua firmat.
Ana Lyytikko
Huono 1
On se kyllä kumma juttu. Silloin kun hinnat on pilvissä tehdään yrityskauppoja aivan järjettömillähinnoilla ja nyt kun saisi ostaa kiitoskaupalla, niinei löydykään rahaa. Vähän pidempijänteistä suunnittelua firmat.

Näinhän se menee, mutta toisaalta valtio hyötyy näistä tilaisuuksista tukiessaan esimerkiksi pankkeja ja saaden osakepääomaa vastineena.

Takavuosina kritisoitiin kovasti "Kekkosen perinnön" purkamisesta eli siitä, että valtionyhtiöitä yksityistettiin kovaa tahtia.

No, nyt voidaan sanoa että aika oli tuolloin täysin oikea. Nyt valtio voisi ostaa näitä yrityksiä laskeneeseen hintaan takaisin ja hyötyä taas myydessään nousukauden huipulla.

Laman voi katsoa olevan pitkällä aikavälillä edullinen tulonsiirto markkinavoimilta valtiolle ja (ainakin teoriassa) sitä kautta myös veronmaksajille.
Koetetaan nähdä asiassa positivisiakin puolia
Huono 0
On se kyllä kumma juttu. Silloin kun hinnat on pilvissä tehdään yrityskauppoja aivan järjettömillähinnoilla ja nyt kun saisi ostaa kiitoskaupalla, niinei löydykään rahaa. Vähän pidempijänteistä suunnittelua firmat.

Kuvitteletko omistajien luopuvan yrityksistään halvalla sen vuoksi, että nyt on huonot näkymät? Viime vuosi oli silti monelle kohtuullinen ellei jopa hyvä.

Ne jotka nyt joutuvat myymään halvalla ovat ahdingossa, kassakriisi painaa päälle eikä tuoretta rahaa saa nopeasti mistään. Onko tällaisessa yrityksessä mitään ostettavaa? Minusta sijoitetulle pääomalle (ja työtunneille) tulee saada korvaus...
Tyhjän saa pyytämättäkin
Huono 0
Ei koske suomea.
suomi elää nousua seuraavat 10 vuotta
Sivut: 1 Edellinen Seuraava
Kirjoita vastaus
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
> Lue koko keskusteluetiketti

Yhteistyössä

11:08Jos Kreikka lähtee, Saksa kärsii
10:17Yritysguru: Facebook tappaa Piilaakson
09:44Ainakin 2000 saa potkut RIMiltä
09:18Facebookissa vihainen vastaanotto – IMF-johtaja pehmensi Kreikka-lausuntojaan
06:17Kiinalaisia lakeja ja tulkintoja
06:09Suomikin oli hukkua liian vahvaan valuuttaan
06:09Yllätys? Aurinkohan säteilee täällä Saksan malliin
06:05Muhkean muovinen Nissan Juke
06:01Asuntopula ja 24 600 tyhjää asuntoa, mikä kaupunki?
26.5.Haluatko menestyä? Unohda nämä koulun opit
26.5.IMF-pomo: Olen enemmän huolissani Afrikan lapsista kuin kreikkalaisista
26.5.Oikeus päätti: Tekstarin lähettäjä syytön onnettomuuteen
26.5.HS: Palkkakuilu levenee kovaa vauhtia
26.5.Kevään epämukavin pikku-Fiat
26.5.Autonvuokrauksessa hurjat eurohintaerot
26.5.Lumia 900:n myynti alkoi: "Näyttää erittäin lupaavalta"
26.5.Suomi löysi taas Nokian älypuhelimet
25.5.UPM myy sulkemansa Albbruckin paperitehtaan saksalaisyhtiölle
25.5.Kreikan rikkaat pitävät matalaa profiilia kriisin keskellä
25.5.Egyptin presidentinvaalien ensimmäinen kierros ratkesi
25.5.FT: Espanjan valtio pelastaa Bankian
25.5.Yrittäjät tiukkoina: "Hallinnollista taakkaamme ei saa lisätä!"
25.5.HS: Saksalaiset joutuvat kertomaan kantansa elintestamenttiin
25.5.Tylyyden huippu? – "Kreikka on epäonnistunut valtio"
25.5.Kesämökille pitää päästä – ja mieluummin tänne!
25.5.HS: Yksityinen alus kohtasi avaruusaseman
25.5.Yle: Finnairin ja SLSY:n neuvottelut venyvät ensi viikkoon
25.5.Kyprosko seuraavana rahajonossa?
25.5.USA:n kuluttajien talousluottamus vahvistui ennakoitua enemmän
25.5.Katalonia pyytää Espanjan keskushallitukselta rahoitusapua
Helsinki
Puolipilvistä ja poutaa 19
Oulu
Selkeää ja poutaa 16
New York
Melkein selkeää ja poutaa 25
Ennuste klo 21:00 Suomen aikaa.
  1. Kotimaan sää
  2. Sadetutka
  3. Maailman sää
Uskotko Kreikan jättävän euroalueen heti parlamenttivaalien jälkeen?
 
 
Dilbert – 27.5.2012
DilbertDilbert
Sarjakuvat: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 ... 30 « »
 
Yritys Sanoma News Oy / Taloussanomat
Postiosoite Taloussanomat PL 45
00089 SANOMA
Käyntiosoite Töölönlahdenkatu 2, Helsinki
Puhelin +358 9 1221
Sähköposti taloussanomat@sanoma.fi
Kustantaja, vastaava
päätoimittaja
Tapio Sadeoja
Toimituspäällikkö Anneli Koistinen
Toimituspäällikkö Petri Korhonen
Mediamyynti Yhteystiedot
Kimmo Ilmavirta
+358 40 168 5949