Vain yksi sadasta paljastaa sotkevansa paikkoja
Kimmo Mäntylä / Lehtikuva
Harva helsinkiläinen tunnustaa viskovansa roskia ympärilleen. Silti kaupungin katujen ja puistojen puhtaanapitoon hupenee yli kymmenen miljoonaa euroa joka vuosi. Roskan uskomaton elämä -hanke selvittää, miten ihmiset roskaavat pääkaupungissa.
75 prosenttia helsinkiläisistä ilmoittaa, että ei roskaa koskaan, selviää teknologiayhtiö IBM:n ja Helsingin kaupungin rakennusviraston tutkimuksesta.
15 prosenttia vastaajista sanoo, ettei aina laita roskia roskikseen. Vain yksi prosentti tunnustaa sotkevansa.
Tutkimusryhmän mukaan vastausten todenmukaisuus on kyseenalaista, kun ottaa huomioon katujen ja puistojen puhtaanapitoon tarvittavan vuosittainen summan, 11,6 miljoonaa euroa.
Kyselytutkimukseen vastasi 700 helsinkiläistä. Tutkimus osa Roskan uskomaton elämä -hanketta, joka on osa Helsingin designpääkaupunkivuotta. Hankkeessa on mukana myös dokumentaristi John Webster.
Lapset lisäävät jätettä
mutta vähentävät roskausta
Hankkeessa IBM:n data-analyytikot tutkivat ja analysoivat olemassa olevaa kaupunkidataa, kuten jätemäärää, demografia- ja sosioekomisia tietoja, kiinteistötyyppejä ja bruttokansantuotetta. Data-analyysissa tiedot yhdistettiin kaupunkilaisten arvioon omasta roskaamiskäyttäytymisestään ja asuinalueensa siisteydestä.
Analyysissa todettiin, että kun lasten määrä asuinalueella kasvaa, alueella tuotetaan enemmän jätettä, mutta roskataan vähemmän.
Roskaisuus sen sijaan lisääntyy, jos alueella on paljon keski-ikäisiä ihmisiä, työttömyyttä sekä kauppoja ja palveluita.
Siisteille alueille ominaista ovat suuremmat asuntokunnat, naisten suurempi osuus väestöstä ja suurempi työpaikkojen määrä suhteessa asukaslukuun. Toisin sanoen analyysin mukaan työpaikat vähentävät ja kaupat sekä palvelut lisäävät roskaisuutta.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
– Osa analysoitavasta datasta sisälsi inhimillisiä muuttujia eli ihmisten subjektiivisia vastauksia, eikä siten ole ainoa totuus roskaamisesta. Erityisesti mielenkiintoista onkin se, miten roskaamiseen liittyen samat asiat koetaan eri tavoin, ja millaisia ristiriitoja vastauksista nousi esiin verrattaessa faktoihin, jotka kertovat omaa lahjomatonta kieltään, kertoo IBM:n data-analyytikko Jussi Ahola.
IBM:n palvelumuotoilija Mihael Cankarin mukaan Suomi, ja erityisesti Helsinki, ovat hyvässä vauhdissa julkisen datan hyödyntämisen mahdollistamisessa.
– Kaksi vuotta sitten vastaava tutkimus olisi ollut työlästä, mutta jo parin vuoden kuluttua yhdistettävää tietoa on todennäköisesti paljon enemmän, ja tiedon hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä on mahdollista yhä useammalle, Cankar sanoo.
Roskat esillä
näyttelyssä ja elokuvissa
Roskan uskomaton elämä -hankkeeseen kuuluu keskiviikkona 25.4. ensi-iltansa netissä saanut dokumenttielokuvasarja. Sarjan lyhytelokuvat seuraavat roskaksi muuttuneiden hyödykkeiden vaiheita sen jälkeen, kun ne ovat täyttäneet tehtävänsä ja hylätty.
Lisäksi tänään torstaina avattiin Helsingissä Roskan uskomaton elämä- näyttely, jossa kävijät voivat tutustua elokuvien tekoon ja muuhun hankkeeseen. Näyttely jatkuu WDC 2012 Helsinki Studiossa Aleksanterinkadulla 10.5. asti.
Yleisöllä on näyttelyyn vapaa pääsy.
