Ahnas metsänkäyttö estää tulipaloja Suomessa

Muun muassa laaja metsien yksityisomistus on tehnyt suurista metsäpaloista epätodennäköisiä Suomessa. 
 
– Meillä on pitkä perinne metsien hyödyntämisestä. Suomessa maat ovat yksityisessä omistuksessa. Meidän perhemetsätaloudessamme on metsäpaloasian kannalta se hyöty, että kaikki tarkkailevat omaa omaisuuttaan, metsätalousinsinööri Pekka Helminen Metsäntutkimuslaitokselta eli Metlasta sanoo.

Suomessa yksityishenkilöt ja yhtiöt omistavat metsistä yhteensä noin 70 prosenttia. Täällä kasvaa pääosin samoja puita kuin Venäjällä, mutta käyttötavassa on eroa.

Suomessa otettiin toisen maailmansodan jälkeen lähes kaikki metsät tehokäyttöön, mikä on tehnyt ryteiköistä vähemmän syttymisherkkiä: metsien puissa on lähes aina tuoreet oksat.

– Tällaisessa nuoremmassa metsässä ei herkästi syty, koska sinne ei ole kertynyt paljon palokuormaa. Ei ole kuollutta puuta ja kuivaa puuta, vaan vihreän, tuoreen oksiston puuta, Helminen kuvailee Suomen metsiä.

Venäjällä metsävaranto on valtion omistuksessa, eikä sitä hyödynnetä niin ahnaasti kuin Suomessa. Itänaapurissa on laajoja hakkaamattomia erämaa-alueita, jotka roihahtavat helposti esimerkiksi salaman iskusta.

Venäjällä on parhaillaan laajoja metsäpaloja. Tiistaina tulipalojen kerrottiin peittävän yli 50 000 metsähehtaaria. Tällä viikolla niistä lähtevä savu on rantautunut Suomeen.

Uutistoimisto Reutersin mukaan palot ovat tappaneet Venäjällä ainakin 23 ihmistä ja tuhansia on evakuoitu.

Palot sammutetaan
ärhäkästi

Suomalaisessa metsässä ei voi kävellä kauan törmäämättä metsäautotiehen, suohon tai järveen. Näihin myös metsäpalo tyssäisi.

Venäjällä sen sijaan on paljon suurempia yhtenäisiä metsäalueita, joissa tuli pääsee vaeltamaan vapaasti.

Huolimatta metsäpalojen kannalta epäotollisesta maastosta Suomessakin leimahtaa melko usein: huippuvuonna 2006 Suomessa syttyi melkein 3 000 paloa. Ne kuitenkin sammutetaan ärhäkästi.

Metlan kuloasiantuntijan Ilkka Vanha-Majamaan mukaan suomalainen satelliittipaikannus havaitsee pienimmätkin palot, ja niistä lähtee automaattinen ilmoitus palokunnalle.

– Kalusto on uudenaikaisempaa ja tehokkaampaa kuin Venäjällä, Vanha-Majamaa sanoo.

Pilotit
mukana talkoissa

Metsäpalo on pahimmillaan, jos sitä ei taltuteta ajoissa, ja se saa valtaansa suuren alueen. Tämä oli osasyy myös Suomen kaikkien aikojen pahimpaan metsäpaloon.

Varttuneet muistavat Tuntsan palon kesältä 1960. Suomen lähihistorian pahin metsäpalo tuhosi 20 000 hehtaaria metsää. Normaalivuonna Suomessa tuhoutuu metsää tulen takia keskimäärin noin 500 hehtaaria.

Metlan Vanha-Majamaan mukaan paloja levisi Suomen puolelle Venäjältä. Rajan ylittäessään se oli jo yltynyt suureksi roihuksi, ja sen sammuttamiseen vaadittiin noin 500 ihmisen ponnistelut. Tilannetta pahensi poikkeuksellisen lämpimän kesän kuivattama maa.

1960-luvun jälkeen paljontorjuntakalustoa on kehitetty. Satelliittipaikannuksen lisäksi metsiä tarkkaillaan valvontalennoin.

Muutkin kuin viranomaiset osallistuvat paljontorjuntatalkoisiin.

– Oudoista savuista ilmoittavat käsittääkseni aika paljon myös Finnairin lentäjät. Tietoa tulee montaa kautta, Pekka Helminen Metlasta sanoo.