Kiina tuplasi ympäristöonnettomuudet
– Nopea talouden kehitys on johtamassa lisääntyviin konflikteihin ympäristön sietokyvyn kanssa, Kiinan ympäristönsuojelusta vastaavasta ministeriöstä todetaan sähköpostilausunnossa.
Ministeriön tietojen mukaan ensimmäisellä vuosipuoliskolla sattui noin 102 ympäristöonnettomuutta. Viime vuonna niitä sattui yhteensä 171.
Tuorein esimerkki Kiinassa sattuneesta vakavasta ympäristöonnettomuudesta on kaivosyritys Zijin Miningin heinäkuinen happovuoto. Vuoto yhtiön kupari- ja kultakaivokselta myrkytti Itä-Kiinassa sijaitsevan Ting-joen. Sen seurauksena joen kaloja kuoli määrä, jolla olisi voitu ruokkia 72 000 ihmistä vuoden ajan.
Dalianin satamakaupungin rannat puolestaan sotkeentuivat maan suurimmassa raakaöljyterminaalissa sattuneessa öljyvuodossa. Greenpeacen mukaan se on lajissaan kaikkien pahin Kiinassa koskaan sattunut.
– Kumpikaan tapahtuma ei ole yksittäinen asia. Ne muistuttavat, että jos Kiina ei käsittele ympäristöasioita talouden kasvaessa nopeasti, niistä voi tulla horjuttava tekijä yhteiskunnassa, ympäristöinstituutti Institute of Public Environmental Affairsin perustaja Ma Jun sanoo.
Talouskasvu
ottanut veronsa
Onnettomuudet ovat hinta kaksi vuosikymmentä jatkuneesta, noin kymmenen prosentin talouskasvusta. Kasvu on tehnyt Kiinasta maailman kolmanneksi suurimman talouden ja ykkösen metallin- ja energiankulutuksessa. Maa on myös maailman pahin saastuttaja.
– Kiinan kansa on yhä tietoisempi ja äänekkäämpi jalostamoiden sekä sulattamoiden aikaansaamista raskasmetallipäästöistä, Ma Jun sanoo.
Kiinan ympäristöministeriö on havahtunut asiaan alkamalla ylläpitää tietokantaa ympäristörikkomuksista. Ministeriön mukaan se on myös saanut tunnistettua suuren määrän syntipukkeja.
Ongelmana ovat kuitenkin liian lievät rangaistukset, Shanghai Good Hope Equity Investment Managementin johtaja Tony Zheng arvioi.
Hänen mukaansa sakot eivät kurita tarpeeksi tuntuvasti kiinalaisyhtiöitä. Esimerkiksi PetroChinalle, maan suurimmalle öljyntuottajalle, mätkäistiin miljoonan juanin eli noin 150 000 dollarin sakot viiden vuoden takaisesta onnettomuudesta, joka vaikutti kolmen miljoonan ihmisen juomaveden saantiin.
Yhdysvalloissa öljy-yhtiö BP:ltä vaaditaan 20 miljardin dollarin korvauksia Meksikonlahden öljyvuodosta.
– Paikalliset hallitukset yrittävät kehittää talouksiaan ajattelemalla, että "rikastu ensin, huolehdi saasteista myöhemmin", Kiinan Greanpeacen ilmastonmuutosyksiön johtaja Yang Ailun sanoo.
– Keskushallinto on varsin hyvin selvillä siitä, että nykyinen taloudellinen malli ei ole kestävä.

















Kommentit (8)
Kasvu on ykkönen.
Sitten kun kaikki tuotanto maailmassa on siiretty Kiinaan, voitte palkata länsimaiden köyhät työttömät siivoamaan sotkut nälkäpalkalla.
Meneekö meillä sivistyneissä länsimaissa niin huonosti, että kasvua pitää hakea muiden maiden ihmisarvoa polkemalla ja ympäristöä pilaamalla.
Nyt olisi paikallaan kehittää jonkinlainen sertifikaattijärjestelmä halpamaissa toimivien yritysten tuotteisiin ja palveluihin.
Arvaatte kai mihin maahan, joka tarvitsee NIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIN kipeästi ulkomaista työvoimaa... (ja varsinkin asiantuntijoita, joita ei saa edes verottaa samalla tavalla kuin alkuperäisväestöä).
Ei mee läpi. Siihen mennessä kun juomavedet pilaantuu niin ihmiset kyllä keksii keinon millä saada juoma vettä.
Ei mee läpi. Siihen mennessä kun juomavedet pilaantuu niin ihmiset kyllä keksii keinon millä saada juoma vettä.
Ei vihreä
Hinta on 100 euroa per juomalasi.