Geenipellot tutkimatta Suomessa
Heikki Saukkomaa/Lehtikuva
Gm-peltojen tutkimukset on Suomessa lopetettu jo neljä vuotta viljelyn jälkeen. Tuoreessa ruotsalaistutkimuksessa havaittiin kuitenkin, että geenimuunnellun rapsin siemenet voivat säilyä maaperässä kymmenenkin vuotta.
Öljynvalmistaja Mildola viljeli vuonna 1999 vahingossa runsaan tuhannen kilon erä rapsinsiementä, jossa oli geenitekniikan lautakunnan mukaan 0,04 prosenttia geneettisesti muunneltua eli gm-rapsia. Lajike oli tehty geenitekniikan avulla torjunta-ainetta kestäväksi. Geenimuunnellun rapsin kasvualueilla ei ole tehty jälkiseurantakokeita viiteen vuoteen.
Lautakunnan pääsihteerin Irma Salovuoren mukaan seurantaa tehtiin, kunnes geenimuunneltua ainesta ei enää näytteissä havaittu. Tämän jälkeen pelloilla on voitu normaalisti harjoittaa vuoroviljelyä eli vaihdella lajikkeita.
Sosiaali- ja terveysministeriön alainen geenitekniikan lautakunta on geenitekniikan käyttöä valvova viranomainen Suomessa.
Tutkimuksen mukaan
gm-aines säilyy kauan
Taloussanomat uutisoi huhtikuun alussa ruotsalaistutkimuksesta, jonka mukaan geenimuunnellun rapsin siemenet voivat kasvaa maaperässä hävitysyrityksistä huolimatta kymmenenkin vuotta.
Lundin yliopiston tutkijat julkistivat tutkimustuloksensa Biology Letters -julkaisussa. Tutkija Tina D'Hertefeldt luonnehti Britannian yleisradiolle BBC:lle tuloksia "hyvin yllättäviksi".
Vuonna 1999 Suomessa vahingossa viljelty gm-rapsin siemen oli kanadalaista alkuperää. Saastunutta rapsia viljeltiin noin sadalla hehtaarilla, ja se puristettiin kasviöljyksi ja rehuksi. Koska Suomessa on nollatoleranssi gm-tuotteiden viljelyn kanssa, rapsi rikkoi lainsäädäntöä ja puhtausmääräyksiä, vaikka sillä ei ollutkaan havaittu olevan terveydellistä riskiä.
Seurantaa tehtiin
muutamia vuosia
Geenitekniikan lautakunnan Irma Salovuori kertoo, että lautakunta edellytti pelloille seurantaa, jota elintarviketurvallisuusvirasto Evira teki neljän vuoden ajan.
– Niitä seurattiin niin kauan, kunnes ei enää havaittu muutosta tavanomaiseen viljelyyn, Salovuori sanoo.
Pelloilla luultavasti viljellään yhä kasveja. Rapsia ei saanut kasvattaa kolmeen vuoteen, mutta nyt on jopa todennäköistä, että pelloilla on kasvanut myös rapsieriä.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Salovuori pitää jälkitarkastusten ja alun perin pienten pitoisuuksien vuoksi hyvin epätodennäköisenä, että kyseisillä kymmenellä pellolla enää kasvaa gm-sekoittunutta ainesta.
Salovuori ei usko, että peltoja olisi tarpeellista tutkia uudelleen nyt, yhdeksän vuoden jälkeen. Hän muistuttaa, että 1999 siemeniin sekoittunut lajike ei ollut terveydelle vaarallinen lajike.
– Kun rapsi ei ilman ihmisen apua selviä luonnossa, en näe, että näihin liittyisi sen suurempaa ympäristö- tai terveysriskiä.
Joko uusia näytteitä
Suomessakin?
Salovuoren mielestä ruotsalaistutkimus tulisi kuitenkin ottaa huomioon, jos gm-lajikkeita tulisi Suomeen viljelyyn ja niille myönnettäisiin lupia. Geenitekniikan lautakunta ei ole jakanut kenttäkoelupia moneen vuoteen, sillä niitä ei ole kysyttykään.
– On eri asia tietenkin, jos kenttäkokeita käynnistettäisiin uudestaan. Silloin riskinarviointi tulisi erinäköiseksi.
Eviran ylitarkastaja Erkki Vesanto oli tutkimassa kyseisiä peltoja vielä vuonna 2003. Hän kertoo, ettei gm-pitoisuuksia löytynyt enää heidän ottamistaan näytteistä. Näytteitä otettiin jokaiselta peltolohkolta.
Hän pitää käytännössä mahdottomana, että pieniä gm-pitoisuuksia löydettäisiin enää pelloista, joilla on karanteenien jälkeen kasvatettu vielä ”normaalieriä” rapsia.
Vesannon mukaan on silti teoreettisesti mahdollista, että pelloista voisi löytyä jotain. Pienten pitoisuuksien vuoksi näytteisiin pitäisi kuitenkin löytyä juuri oikea kasvi siemenineen.
