Ilmastokauhu uhkaa toteutua

Viime aikojen selvitykset ilmastonmuutoksen etenemisestä ovat yllättäneet myös asiantuntijat – eivätkä suinkaan positiivisesti.

– Olemme sellaisessa tilanteessa, jota ei vähän aikaa sitten haluttu uskoa, sanoo professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta.

Seppälän mukaan merkittävin muutos näkemyksissä on se, että globaalit kasvihuonepäästöt kasvavat nopeammin kuin vielä vähän aikaa sitten ennakoitiin. Kiinan päästöt ovat lisääntyneet odotettua nopeammin, ja se on mennyt Yhdysvaltojen ohi maailman suurimpana saastuttajana.

Kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) ennusteissa on luonnosteltu erilaisia skenaarioita, ja tähän asti nähty kehitys on pitkälti noudattanut niistä huonointa, niin sanottua worst case scenariota.

Myös Pohjoisten merijäiden sulaminen on ollut Seppälän mukaan reippaasti ennustettua nopeampaa. Maailman luonnonsäätiön WWF:n tuore raportti arktisen alueen ilmastonmuutoksesta paljastaa, että Grönlannin jäätiköiden ja arktisen jääpeitteen sulamisvauhti on kiihtynyt merkittävästi. Sulamista on kiihdyttänyt arvioitua voimakkaammin jäätikkövirtojen muuttunut käyttäytyminen.

Viime viikolla uutistoimisto Reuters raportoi myös yllättävästä noususta metaanipäästöissä, jotka ovat pitkään olleet melko vakaat.

Epävarmuuksia
vielä paljon

VTT:n tutkimusprofessorin Ilkka Savolaisen mukaan käsitykset ilmastonmuutoksen laajuudesta ovat tutkijoiden keskuudessa vahvistuneet. IPCC:n viimevuotinen raportti vahvisti lopullisesti käsityksen siitä, että ilmastonmuutos on ihmisen aiheuttama.

Epävarmuuksiakin on vielä paljon. Yksi keskeisiä epävarmuuksia on Savolaisen mukaan niin sanottu ilmaston herkkyys. Ilmastonmuutokseen liittyy paljon muuttuvia tekijöitä, joiden takia on vaikea arvioida, kuinka paljon kasvihuonekaasut lopulta vaikuttavat lämpötilaan. Yksi tällainen on lämpenemisen aiheuttama lisääntynyt vesihöyryn nouseminen ilmakehään, joka hidastaa osaltaan lämpöenergian palautumista avaruuteen.

Toinen epävarmuus liittyy arktisten alueiden sulamiseen.

– On tuskallisen selvää, että nykyinen tieteellinen tutkimus ei pysty selittämään niitä ilmastonmuutoksen aiheuttamia muutoksia, joita jo tapahtuu arktisilla alueilla, tohtori Martin Sommerkorn WWF:stä sanoo säätiön viimeviikkoisessa tiedotteessa.

Sommerkornin mukaan epävarmuus on erityisen vaarallista siksi, että joillakin arktisten alueiden muutoksilla voi olla maapallon lämpenemiseen vaikutuksia, joita nykyiset ilmastomallit eivät ota lainkaan tai riittävästi huomioon.

Poliittinen tahto
parantunut

Poliittinen tahto ilmastonmuutoksen torjumiseksi on sekä Suomessa että ulkomailla edistynyt, kun ihmisten tietoisuus muutoksesta on parantunut.

Seppälä kiittelee pääministeri Matti Vanhasta siitä, että tämä on osoittanut ymmärryksensä asiasta. Savolainen taas on ilolla pistänyt merkille Yhdysvaltojen presidenttiehdokkaiden mielipiteet siitä, että asialle on tehtävä jotain.

Vuonna 2009 Kööpenhaminan ilmastokokouksessa poliitikkojen on tarkoitus lyödä lukkoon maailmanlaajuiset tavoitteet ja keinot ilmastonmuutoksen hidastamiseksi.

Uusi sopimus Kööpenhaminassa merkitsisi sitä, että Suomelle vuoteen 2020 asetetut päästövähennysvelvoitteet menisivät vielä uusiksi EU:n 30 prosentin päästövähennyslupauksen myötä. Jo nykyisiä 20 prosentin päästövähennystavoitteita on pidetty haastavina.

Isot ongelmat vaativat isoja toimia.

– Nykyistä tiukempien päästövähennystoimenpiteiden toteuttaminen vaatii kovia toimenpiteitä, jotka tulevat vaikuttamaan suomalaisessa yhteiskunnassa tavalla tai toisella, Seppälä sanoo.