Kirjaudu ▼
 

Carunan hintapiikin tausta: Energiavirasto käänsi takkia

Mika Ranta
Carunan hintapiikin tausta: Energiavirasto käänsi takkia
Energiavirasto mahdollisti siirtohintojen nousun sallimalla yhtiöille suuremmat tuotot. Vielä viime vuonna virasto taisteli tiukempien tuottorajoitusten puolesta korkeimmassa oikeudessa – ja voitti.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Ekonomisti Roger Wessman kirjoitti keskiviikkona, että paljon närää aiheuttaneen sähkön siirtohintojen noston mahdollisti Energiavirasto. Se kaksinkertaisti vuodenvaihteessa sähköverkkoyhtiöille sallitun sijoitetut pääoman tuoton kolmesta prosentista kuuteen prosenttiin.

Wessman ihmettelee, mistä syystä valvova virasto tällaiseen ratkaisuun päätyi. Vielä enemmän syytä ihmetykseen löytää, kun tarkastelee erästä korkeimman hallinto-oikeuden viime kesänä antamaa päätöstä.

Vuosia kestäneessä oikeusprosessissa olivat vastakkain Energiavirasto ja kantaverkkoyhtiö Fingrid, jonka pääoman tuottoa virasto valvoo samalla menetelmällä kuin Carunan ja Elenian kaltaisten sähkönsiirtoyhtiöiden tuottoja.

Fingrid oli katsonut, että Energiavirasto rajoitti vuosina 2012–2015 kestäneellä valvontajaksolla yhtiöiden tuottoja liikaa ja perusteettomalla tavalla.

Kantaverkkoyhtiötä hiersi etenkin se, että Energiavirasto oli ottanut valvontajaksolle käyttöön kiinteän 1 prosenttiyksikön inflaatiovähennyksen, joka alentaa sallittua tuottoa.

Ilman tätä vähennystä kanta- ja jakeluverkkoyhtiöiden sallittu, niin sanottu kohtuullinen tuotto olisi ollut esimerkiksi vuonna 2015 kolmen prosentin sijaan noin neljä prosenttia.

Osapuolet marssittivat eri oikeusasteisiin lukuisia yliopistoprofessoreita ja konsulttiyhtiöiden edustajia puolustamaan vastakkaisia näkökantoja.

Monimutkaisen prosessin lopputulos oli yksiselitteinen: sekä markkinaoikeus että korkein oikeus katsoivat Energiaviraston toimineen perustellusti ja oikein, ja Fingridin valitukset hylättiin.

Voisi luulla, että Energiaviraston virkamiehet olisivat heti kuohuviinipullojen poksauttelun jälkeen linjanneet seuraavalle, vuonna 2016 alkavalle valvontakaudelle vähintään yhtä tiukat tuottorajoitukset.

Se toimi kuitenkin aivan päinvastoin.

Samaan aikaan kun Energiavirasto taisteli oikeudessa määräämiensä tuottorajoitusten puolesta, se puuhasi jo toisella kädellä Fingridille ja sähkönsiirtoyhtiöille uusia, aiempaa selvästi löyhempiä rajoituksia.

Lopputulos on varsin paradoksaalinen: pian voittonsa jälkeen Energiavirasto antoi yhtiöille mahdollisuuden tehdä suurempaa tuottoa kuin Fingrid edes kehtasi oikeudessa vaatia.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Sen lisäksi, että virasto poisti prosenttiyksikön suuruisen inflaatiovähennyksen, se siirtyi tarkastelemaan Suomen valtionvelan edellisvuoden koron sijaan viimeisten kymmenen vuoden keskikorkoa.

Tämän laskutavan muutoksen vuoksi kohtuullisen tuoton raja nousi vielä kaksi prosenttiyksikköä aina kuuteen prosenttiin saakka, kun vanhalla laskutavalla se olisi pudonnut kahteen prosenttiin (tästä tarkemmin Roger Wessmanin kirjoituksessa).

Fingrid nosti kantaverkkomaksujaan vuodenvaihteessa 14 prosenttia ja esimerkiksi Caruna sähkönsiirtomaksujaan jopa kymmeniä prosentteja.

Energiaviraston johtaja Veli-Pekka Saajo, taistelitte oikeudessa loppuun saakka oman käytäntönne puolesta vain tehdäksenne heti perään valvottaville vielä heidän vaatimuksiaankin edullisemman päätöksen. Eikö tämä ole kummallista?

– No, voihan sen noinkin tulkita. Tässä on kuitenkin taustalla pitkä, jo 90-luvulla alkanut vääntö kohtuullisen tuoton laskentavasta. Siihen liittyy muutakin kuin tuo yksi oikeustapaus.

Miksi päätitte nostaa kohtuullisen tuoton rajaa juuri tälle valvontakaudelle?

– Tietysti tässä on taustalla tämä korkotason mataluus, joka alentanut pääoman sallittua tuottoa. Meidän tehtävämme on varmistaa, että kaikki Suomen 80 varsin erilaista sähkönsiirtoyhtiötä pystyvät rahoittamaan investointinsa.

– Laskentamenetelmien kehittämisessä on otettu huomioon vuonna 2013 tehty sähkömarkkinalain muutos, joka toi yhtiöille merkittäviä investointivaatimuksia.

Onko uusi laskentatapa ollut tähänastisten kokemustenne perusteella mielestänne onnistunut?

– Sen arvioiminen on tässä vaiheessa liian aikaista, sillä valvontakausi on vasta alussa.

Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kommentit (73)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 8
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Suomessahan ei ole korruptiota. No kuinka niin, mistä sen tietää. No senhän osoittaa se että Suomessa ei ole korruptiota.

Sanoin jo viime vuonna että verkkojen myynti Fortumista pitäisi laittaa tutkittavaksi.

Nyt sitä suuremmallakin syyllä koko tämä pyykki Fortum, Caruna, Energiavirasto, Virkakoneisto ja joitain poliitikkoja tulisi asettaa tutkintaan.
Anonyymi: assistentti 3.2.2016 17:34

Anonyymi
Maailman vähiten korruptoitunut maa Suomalia...
Anonyymi: ruskeakuori 3.2.2016 17:35

Anonyymi
Jee jee köyhät kyykkyyn ja osingot taskuun! Erittäin törkeää touhua käytän tästäeteenpäin traktori käyttöistä agregaattia kwh hinta löpöllä tuotettuna paljon edullisempi kuin riisto carunan!
Anonyymi: korpisoturi1 3.2.2016 17:36

Anonyymi
Vain korruptoituneet suostu tuhon kun tietää että sähkölasku on ulosottokelpoinen, kaikki luonnoton on suomessa sallittua ja suomalaisen mielestä tervettä liiketoimintaa.
Anonyymi: rikollisten_suomi 3.2.2016 17:37

Anonyymi
On tää hienoo kun virasto valvoo monopoleja, lähinnä julkisomisteisia. BKT kasvaa tämänkin toimeliaisuuden myötä.

Varmaan nyt Arhinmäki on tyytyväinen...
Anonyymi: Kapitalisti 3.2.2016 17:39

Anonyymi
Nyt on kiva maksella lakisääteisten verojen ja maksujen päälle kanadalaisten ja australialaisten eläkkeitä.
Anonyymi: näin_kävi 3.2.2016 17:41

Anonyymi
Tässäkin asiassa syyllinen löytyy lopulta uusliberalistis-kokoomuslaisesta sylttytehtaasta, jonka tavoitteena on julkisten palveluiden yksityistäminen ja yksityistetyillä palveluilla tienattujen jättivoittojen haaliminen veroparatiisien kautta pienen talouseliitin taskuihin. Fortum ja sen ex-johtajat toimivat aikanaan tienraivaajana tälle Ahneuden Aikakaudelle mitä on nyt eletty kohta 15 vuotta eikä loppua näy
Anonyymi: Ahneuden_Aikakausi 3.2.2016 17:42

Anonyymi
...prosessin lopputulos oli yksiselitteinen: sekä markkinaoikeus että korkein oikeus katsoivat Energiaviraston toimineen perustellusti ja oikein, ja Fingridin valitukset hylättiin.


Ja silti ne munattomat, veronmaksajalle kalliit, tarpeettomat ja mitä todennäköisimmin lahjotut mulqvistit menivät ja vapaaehtoisesti löysäsivät jo ennestään liiankin löysiä ehtoja ja "valvontaa".

Poliisitiutkimus käyntiin asiasta.
Anonyymi: korruptiota 3.2.2016 17:42

Rekisteröitynyt käyttäjä
Olikohan Kataisen lobbauskonsulttitoimisto asialla?
Rekisteröitynyt käyttäjä: joiku 3.2.2016 17:42

Anonyymi
On tää hienoo kun virasto valvoo monopoleja


Miten niin "valvoo"?
Anonyymi: nukkuu_ennemminkin 3.2.2016 17:43
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 8
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti Yöaikaan lähetetyt kommentit päätyvät toimituksen tarkistettavaksi. Kommentit tarkistetaan ja hyväksytään seuraavan päivän aikana. Muina aikoina viestit ovat jälkimoderoinnissa.
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
 
Asiakastieto

Yhteistyössä