Suomessa kaupataan tuotteita Israelin laittomista siirtokunnista
Lehtikuva
Vihannekset, viinit ja vaipat eivät aina ole kotoisin siitä maasta, joka kaupan hyllyllä tai paketissa ilmoitetaan. Israelista Suomeen tuotujen tavaroiden alkuperät merkitään usein väärin, kertoo Finnwatch-järjestön selvitys.
Kuluttajan on vaikea löytää oikeita alkuperätietoja Israelista tuoduille elintarvikkeille ja muille tuotteille, toteaa Finnwatch-järjestö tänään julkaisemassaan selvityksessä. Hämärän peittoon jää usein ainakin se tieto, onko tuote peräisin kansainvälisten lakien vastaisilta siirtokunta-alueilta.
Esimerkiksi paprikat on voitu merkitä hyllynreunaan hollantilaisiksi, vaikka ne ovat kotoisin Israelista.
– Ihan yleistä on, että hyllyjen reunamerkinnät eivät pidä paikkaansa, sanoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.
– Varmaan suurin osa on inhimillisiä virheitä. Se on ymmärrettävää, kun kaupoissa on kiire.
Taloustiedot
Joissakin tapauksissa oli vaikea arvioida, olivatko väärät merkinnät tahattomia vai eivät.
Suurin ongelma on kuitenkin se, että itse tuotteissa on alunperin vääriä merkintöjä. Yhdestäkään Finnwatchin tutkimasta kymmenestä kaupasta ei löytynyt tuotteita, jotka olisi merkitty tulevaksi esimerkiksi Länsirannalta, Israelin siirtokunnasta tai miehitetyltä palestiinalaisalueelta.
Ongelmallisia tuotteita ovat vihannesten lisäksi esimerkiksi Alkossa myytävät Golan Heights Wineryn viinit, Kuolleenmeren Ahava-kosmetiikka ja SodaStream-hiilihapotuslaitteet. Nämä tuotteet merkitään Israelissa tai Kiinassa valmistetuiksi, vaikka alkuperä näyttäisi olevan Israelin siirtokunnissa. Siirtokunnassa sijaitsee Finnwatchin tietojen mukaan ilmeisesti myös Pampers-vaippoihin materiaalia toimittavan Avgol Ltd:n tehdas.
Suomi ja EU ovat tuominneet Israelin toimet siirtokunnissa eivätkä tunnusta siirtokuntia osaksi Israelin valtiota. EU ja YK ovatkin vaatineet Israelia vetäytymään miehittämiltään alueilta. Siirtokunnissa tehdyt tuotteet eivät myöskään ole oikeutettuja tullihelpotuksiin, jotka sisältyvät EU:n ja Israelin väliseen vapaakauppasopimukseen.
Finnwatch kehottaa selvityksessään, että suomalaiset yritykset katkaisisivat yhteistyön siirtokuntien kanssa kokonaan tai ainakin merkitsevät tuotteiden alkuperän oikein.
Finnwatch löysi selvityksessään yli 30 Suomessa toimivaa yritystä, joilla oli yhteyksiä Israelin laittomiin siirtokuntiin. Monet yritykset tuovat siirtokuntatuotteita maahan tai myyvät siirtokuntien varusteluun käytettäviä tuotteita tai palveluja. Esimerkiksi suomalaiset eläkeyhtiöt sijoittavat siirtokunnissa toimiviin yrityksiin.
Tarkastelussa oli myös Suomen viranomaisten toiminta.
Tulli on
voimaton
Tullin tilastojen mukaan Suomeen ei tuoda käytännössä lainkaan tuotteita Israelin miehittämiltä palestiinalaisalueilta.
– Vuosilta 2002–2011 näiltä alueilta näkyy tuontia 118 eurolla, Vartiala sanoo.
Finnwatchin mukaan voidaan kuitenkin perustellusti epäillä, että todellisuudessa siirtokuntien tuotteita on yleisesti myynnissä Suomessa. Arviot siirtokuntien ja EU-markkinoiden välisen kaupan suuruudesta vaihtelevat 150 miljoonan ja 1,5 miljardin euron välillä.
Tullilla ei ole riittäviä keinoja siirtokuntatuotteiden saaman tullikohtelun valvontaan. Tuotteen maahantuojan pitää vain ilmoittaa tullille postinumero, jonka alueella tuote on valmistettu Israelissa. Jos tulli epäilee ilmoitusta, sillä ei ole varmistukseen muuta keinoa kuin kysyä asiaa Israelin viranomaisilta.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Yrityksillä on intressi ilmoittaa tuotteen kotimaaksi Israel eikä siirtokunta, koska silloin ne saavat tullihelpotukset ja voivat olettaa tuotteen menevän paremmin kaupaksi.
Valtion on
valvottava
Finnwatch haluaa, että Suomen viranomaiset sekä ulkoasianministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö laatisivat tuotteiden alkuperämerkinnöille yhtenäiset vaatimukset. Sääntöjen on oltava linjassa sen kanssa, että Suomi ja EU ovat tuominneet siirtokunnat.
Lisäksi kaivataan enemmän toimia EU:n tasolla. Apuna voitaisiin käyttää esimerkiksi OLAF-valvontamekanismia.
– Tuntuu, että valtioilla on hirveä kynnys rajoittaa yritysten toimintaa, nähdään että yritysten toiminta on sellaista, mihin valtion ei pitäisi puuttua, Vartiala sanoo.
Kuitenkin esimerkiksi Britanniassa ja Ruotsissa asiaan on kiinnitetty enemmän huomiota. Ruotsissa Golan Heights Wineryn viinien merkintöjä muutettiin sen jälkeen, kun Finnwatchin ruotsalainen sisarjärjestö toi asian julkisuuteen. Suomessa Alko on tähän asti katsonut, että viinimerkinnät ovat riittävät, koska ne ovat ulkoministeriön hyväksymät. Finnwatchin mukaan Alko ei näe tarvetta itse selvittää tuotteisiin liittyviä poliittisia taustoja.
Vartialan mukaan Finnwatchin selvityksellä ei haluta nostattaa yleistä Israelin vastaisuutta, vaan ainoastaan tuomita kansainvälisten sopimusten vastainen toiminta siirtokunnissa. Finnwatch ei halua koko Israelia boikottiin.
– Se ei varmaan edistäisi vuoropuhelua, Vartiala sanoo.
Siirtokunnilla
vaikea historia
Israelin siirtokunnilla tarkoitetaan Israelin vuonna 1967 miehittämiä palestiinalaisalueita Länsirantaa, Itä-
Jerusalemia ja Gazan kaistaa. Alueilla asuu yhteensä 4,4 miljoonaa asukasta.
Finnwatch kertoo selvityksessään, että siirtokuntien ja niiden hallintoalueiden tieltä on tuhottu palestiinalaisten koteja ja viljelysmaita.
Lisäksi ongelmia liittyy luonnonvarojen ja paikallisväestön hyväksikäyttöön. Palestiinan maantieteellisellä alueella asukasta kohti lasketut vesivarat ovat maailman pienimpiä ja alle Maailman terveysjärjestö WHO:n suositusten. Ulkoministeriön mukaan Israel hallinnoi pohjavesivarantoja ja 85 prosenttia vedenotosta on Israelin tekemää. Siirtokunnissa töissä käyvien palestiinalaisten asemaa Finnwatch pitää erittäin huonona.
Finnwatch laati selvityksensä Kirkon Ulkomaanavun pyynnöstä.
