Näissä juhlajuomissa piilee ikävä yllätys – varo

Jos juot alkoholia, saat syöpää aiheuttavaa asetaldehydiä. Tutkimusjohtaja Peter Eriksson Helsingin yliopiston Hjelt-instituutista kertoo, että asetaldehydiä on kaikissa alkoholijuomissa. Laillisesti myytävistä juomista hankalimpia ovat väkevöidyt viinit.

– Eniten asetaldehydiä on brändityyppisissä juomissa, kuten calvadoksessa. Saksalaistutkimusten mukaan sitä on paljon myös väkevissä viineissä, portviineissä ja sherryissä, Eriksson kertoo.

Juomaryhmien sisällä voi olla erittäin suuria eroja. Viineistä punaviini on syövän kannalta keskimäärin vähemmän vaarallinen kuin valkoviini. Pitoisuudet voivat kuitenkin vaihdella viinien ja vuosikertojen välillä erittäin paljon. Oluen asetaldihydipitoisuudet kuuluvat pienimpiin. 

Erikssonin mukaan kotitekoisissa alkoholijuomissa voi olla hirvittävän isoja määriä asetaldehydiä.

– Kotipolttoinen voi olla vaarallista, hän sanoo.

Sen sijaan laillisissa vodkatyyppisissä juomissa pitoisuus on pieni, koska aineen kiehumispiste on matala ja tislauksen aikana asetaldehydiä haihtuu.

Snapsien ystävän ei silti kannata riemuita juoman terveellisyydellä. Elimistön mikrobit nimittäin valmistavat alkoholista asetaldehydiä, ja vodka, joka on miltei puhdasta etanolia, saa ne vauhtiin.

Tiukan naukun jälkeen mikrobit ahkeroivat jo suussa ja jatkavat työtä pitkin ruokatorvea. Jos juojalla on vähähappoinen vatsa, asetaldehydin tuotanto saattaa jatkua siellä edelleen.

– Vatsan helikobakteeri nostaa syöpäalttiutta ja se voi liittyä asetaldehydiin, Eriksson sanoo.

Ihan sama, mitä juot,
jos juot humalaan

Juuri mikrobien vuoksi määrillä on väliä. Jos päämääränä on promillen tai kahden humala, on ihan sama, millä juomalla sen hankkii.

– Mitä korkeampi alkoholipitoisuus, sitä enemmän elimistössä muodostuu asetaldehydiä, Eriksson sanoo.

Syöpäjärjestöjen mukaan 10 gramman päivittäinen alkoholiannos eli lasillinen olutta, viiniä tai väkeviä kohottaa alkoholia käyttävien rintasyöpäriskiä. Annoksen noustessa 20–30 grammaan päivässä suun ja kaulan alueen syöpien sekä maksa- ja suolistosyöpien riski nousee selvästi.

Paljon juovilla riskit ovat tietysti suurimmat. Alkoholistien syöpiä, jotka voitaisiin ajatella asetaldihydin aiheuttamiksi, ei silti ole tilastoissa erityisen paljon. Eriksson arvioi, että se johtuu lähinnä siitä, että suurkuluttajat ehtivät usein ennen syövän kehittymistä kuolla muihin alkoholin tai elämäntapoihin liittyviin sairauksiin.

Läikkiintyminen voi
kertoa herkkyydestä

Kohtuukäyttäjänkin kannattaa pitää varansa.

– Jos juo drinkin tai kaksi päivässä, ei kannata ottaa calvadosta ja kuumaa kahvia. Sen voisi vaihtaa lasilliseen punaviiniä tai jääkylmää olutta, joissa riski on pienin, Eriksson sanoo.

Voisi kuvitella, että glögi tai muu lämmin alkoholijuoma olisi hyvä valinta, koska sen asetaldehydi on palanut pois. Elimistön mikrobit innostuvat kuitenkin lämmöstä ja ryhtyvät niin hanakasti tuottamaan asetaldehydiä, että hyöty on Erikssonin mukaan erittäin kyseenalainen. Siksi kahvi tai tee ja drinkki ei ole hyvä yhdistelmä.

Osa ihmisistä kuuluu riskiryhmään. Itäaasialaisista eli kiinalaisista, japanilaisista ja korealaisista 35 prosentilla on perintötekijä, joka altistaa asetaldehydisyöville.

Syntyperältään eurooppalaisillakin voi olla asetaldihydiherkkyyttä. Eriksson ei halua pelotella ketään, mutta toteaa, että jokainen voi  tarkkailla itseään.

Jos saat herkästi krapulan tai tulet huonovointiseksi jo ennen varsinaista krapulaa, kärsit sydämentykytyksestä ja etenkin pään ja kaulan ihon allergiatyyppisestä läikkiintymisestä enemmän kuin muut, voit olla altis asetaldehydille.

– Silloin kannattaa olla varovainen ja välttää alkoholia, Eriksson sanoo.

Hedelmäinen
maku ja tuoksu

Asetaldehydiä esiintyy myös monissa elintarvikkeissa, kuten banaanissa, luumuissa ja omenissa. Se voi olla luontaista tai liittyä valmistukseen. Asetaldehydiä on esimerkiksi soijakastikkeessa ja käymisprosessissa sitä voi jäädä jugurttiin.

Asetaldehydi tuoksuu ja maistuu hedelmäiseltä. Alkossa viinien luonnehdinnassa voi lukea hedelmäinen tuoksu ja maku.

– Ne saattavat liittyä asetaldehydiin, Eriksson sanoo.

Eriksson esitteli pari vuotta sitten Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n edustajana Maailman terveysjärjestön WHO:n kokouksessa todisteet asetaldehydin syöpävaikutuksesta. WHO luokitteli asetaldehydin korkeimman asteen syövän aiheuttajaksi ja se rinnastetaan tupakkaan.

Erikssonin ei pidä elintarvikkeiden asetaldipitoisuuksia riskinä, mutta sanoo, että aihe vaatii kunnon tutkimusta. Hänen tutkimusryhmällään oli aikomus selvittää asiaa, mutta projekti jäi, kun alkoholitutkimus irtisanottiin THL:stä reilu vuosi sitten.