Tässä olisi "eläkegiljotiinin" kääntöpuoli

Elinkeinoelämän keskusliitto EK haluaisi tukkia varhaiseläkeportit. Aamun Helsingin Sanomien mukaan liitto haluaisi lopettaa osa-aikaeläkejärjestelmän tai nostaa ikärajaa edelleen 60 vuodesta, mihin se nousi tämän vuoden alussa.

Muutoksen taloudelliset edut ovat kyseenalaiset. Eläketurvakeskuksen mukaan osa-aikaeläkkeiden osuus koko työeläkemenosta on noin 1,2 prosenttia.

– Siivu on aika pieni. Tulkintani mukaan kyse on periaatteesta. EK on jo pidemmän aikaa halunnut pois kaikki varhaiseläkereitit työkyvyttömyyseläkettä lukuun ottamatta, Eläketurvakeskuksen tutkija Mervi Takala sanoo.

Viime vuoden lopussa Suomessa oli vajaa 29 000 osa-aikaeläkeläistä. Kyselyissä osa-aikaeläkeläiset ovat itse olleet tyytyväisiä järjestelyyn. Vain muutamalla prosentilla on ollut ongelmia.

– Käyttäjän kannalta järjestelmän lakkauttaminen ei ole järkevää, Takala sanoo.

Osaeläkkeen vaihtoehto voi
olla työkyvyttömyyseläke

Päästäkseen osa-aikaeläkkeelle palkansaajan ei tarvitse olla sairas. Usein osittaista eläkettä hakevan terveys on kuitenkin heikentynyt.

Moni on kokoaikatyössä kärsinyt siitä, että vanhemmiten palautuminen työn rasituksista hidastuu. Takalan mukaan kyselyissä on kiitelty, että palautuminen on osa-aikaeläkkeellä ollut aivan erilaista kuin täyttä työaikaa tehtäessä.

Takala arvioi, että terveyspulmista kärsiville osa-aikaeläkkeen vaihtoehto on työkyvyttömyyseläke. Työkyvyttömyyseläke on selvästi osa-aikaeläkettä kalliimpi.

– Osa-aikaeläke voi pidentää työuraa, kun terveydentila on heikentynyt, hän kertoo.

Osa-aikaeläkkeeltä siirrytään harvoin työkyvyttömyyseläkkeelle.

– Useimmat sinnittelevät vanhuuseläkkeeseen asti.

Takala puhuukin sinnittelyvaikutuksesta. Vaikka kunto ei olisi täydellinen, työntekijä pystyy osatyöhön, mutta ei jaksaisi täyttä työaikaa.

Eläkeiän noston
hyöty on kyseenalainen

Osa-aikaeläke otettiin käyttöön 1980-luvun lopussa. Vuonna 1998 alaikäraja laskettiin 56 vuoteen. Vuonna 2003 se nostettiin 58 ja tämän vuoden alussa 60 vuoteen. Nyt yläikäraja on 67 vuotta.

Vuoden 2004 jälkeen osa-aikaeläkkeelle vuosittain siirtyvien määrä on noin kaksinkertaistunut, mutta osa-aikaeläkeläisten kokonaismäärä on laskenut vuosituhannen alusta vuoteen 2009 asti. Osa-aikaista eläkettä nautitaan tavallisesti kahdesta neljään vuotta.

Viime vuonna osa-aikaeläkkeelle siirtyi 8 600 henkilöä. Työkyvyttömyyseläkkeelle puolestaan jäi 23 000 henkilöä.

Kun osa-aikaeläkeikä oli 56 vuotta, moni fyysistä työtä tekevä jäi osa-aikaeläkkeelle. Nyt opettajat ovat suurin osaeläkeläisten ammattiryhmä ja muutenkin joukko koostuu yhä enemmän asiantuntija-ammattien edustajista.

Takalan mukaan fyysinen työ on niin rankkaa, että moni työntekijä jää työkyvyttömyyseläkkeelle ennen 60 vuoden ikää.

Lain mukaan vanhuuseläkkeelle voi jäädä 63–68-vuotiaana. EK ajaa vanhuuseläkeiän nostamista 65 vuoteen.

– Jos muut varhaiseläkereitit poistetaan, eläkeiän noston seurauksena työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrä todennäköisesti nousee, Takala sanoo.

Olisiko muutoksessa taloudellisesti mitään järkeä?

– Hyvä kysymys.

Giljotiinimalli on hankala
työnantajalle ja -tekijälle

Työnantajien näkemyksiä osa-aikaeläkkeestä ei ole tutkittu aikoihin. Takalan mukaan tällainen tutkimus on tehty 1990-luvun lopulla ja siinä työnantajat suhtautuivat melko myönteisesti järjestelmään. Esimerkiksi yrityksissä, joissa oli irtisanomisuhka, osa-aikaeläkettä pidettiin irtisanomista parempana vaihtoehtona.

– Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että keskusjärjestö ajaa järjestelmän poistamista, Takala huomauttaa.

Työssä kiinni pysyminen voi ehkäistä syrjäytymistä. Järjestelmä luotiin alun perin siksi, että osa-aika eläkeläisellä säilyvät kontaktit työelämään ja työnantaja hyötyy hänen tietotaidostaan.

Takala kertoo, että ranskalaistutkimuksissa eläkejärjestelmää, jossa työnteko loppuu kuin veitsellä leikaten, kuvataan giljotiinimalliksi.

– Se on hankala sekä työnantajalle että työntekijälle.