Sailas Avussa: Suurituloiset ovat itsekkäämpiä kuin pienituloiset
Lehtikuva
Hyvinvointiyhteiskunnasta on tullut suomalaisille itsestäänselvyys, jota ei osata enää arvostaa. Näin lataa Apu-lehden haastattelema valtiosihteeri Raimo Sailas. Hänen mukaansa suurituloiset ovat tässä pienituloisia itsekkäämpiä. Tosin sosiaaliturvalla elämiseenkin tottuu Sailaksen mukaan nopeasti. Hän varoittaa myös liiasta optimismista taloudessa – ennusteet eivät ole vieläkään riittävän synkkiä.
Maailmanhistorian vauraimmat valtiot Japani, Yhdysvallat ja Euroopan maat ovat kriisissä, koska ne ovat velkaantuneet nopeasti ja paljon. Valtionvarainministeriön valtiosihteeri Raimo Sailas ihmettelee tätä. Hänestä tilanne lähenee demokratian kriisiä.
Tuoreen Apu-lehden haastattelussa Sailas kysyy, kuinka on mahdollista, että nämä demokraattiset valtiot elävät rikkaammin kuin koskaan, eivätkä pysty hoitamaan niin yksinkertaista perusasiaa kuin valtioittensa tulojen ja menojen tasapainottamista?
– Pitää ruveta katsomaan peiliin: olemmeko kuin isoja lapsia, ovatko poliitikotkin isoja lapsia? Uskottelemme itsellemme, että voimme sumeilematta elää velaksi ja jättää taakan tuleville sukupolville?
Sailaksen mielestä demokratiaa ei pidä pitää itsestäänselvyytenä. Hän viittaa Norjan ampumistragediaan ja vihapuheisiin. Ne ja keskustelun kärjistyminen sivistymättömäksi ja raa'aksi pistävät miettimään demokratian tilaa.
Ennusteet vieläkin
liian optimistisia
Sailas näpäyttää myös poliitikkoja ja sanoo hallitusohjelman perustuvan liian optimistisiin talousnäkymiin.
Valtiovarainministeriö julkistaa syyskuun puolivälissä uuden suhdanne-ennusteensa.
– Itse pidän syyskuun puolivälissä julkistettavaa suhdanne-ennustettamme pikemminkin liian optimistisena, vaikka se on on pessimistisempi kuin hallitusneuvottelujen pohjana ollut, Sailas sanoo.
Hänen mukaansa realismi on pikku hiljaa valtaamassa alaa.
– Tuskin kukaan enää on ääneen sitä mieltä, että 2,5 miljardin ohjelma riittää valtion velkaantumisen pysäyttämiseksi.
”Sosiaaliturvaan
tottuu helposti”
Ymmärrys hyvinvointivaltion perusideologiasta on Sailaksen mielestä vähentynyt. Hyvinvointiyhteiskunta on hänestä ihmiskunnan parhaita aikaansaannoksia. Se tukeutuu uskoon kohtuullisuudesta, pidättyvyydestä, yhteisestä halusta pitää huolta tulevista ja edellisistä sukupolvista, ei vain omasta.
– Tämä ajatusrakenne on murtunut ja ymmärrys hyvinvointivaltion perusideologiasta on vähentynyt, Sailas sanoo.
– Hyvinvointiyhteiskunta, joka on ollut ihmiskunnan parhaita aikaansaannoksia, sisältää minusta itsetuhon siemenen.
Hyvinvointiyhteiskunta ei ole lintsariyhteiskunta eikä rahanjakoautomaatti, vaikka Sailaksen mukaan huomattava osa ihmisiä pitää kunnia-asianaan hyödyntää sitä viimeisen päälle.
Imusolmukesyövän sairastanut Sailas kummastelee, että sairaalassa siivosivat ulkomaalaistaustaiset miehet ja naiset ja suomalaiset opiskelijatytöt. Suomalaisia miehiä ei näkynyt, ”vaikka 20 kilometrin säteellä Meilahdesta on vaikka kuinka paljon näitä pojanjolppeja, jotka eivät oikein saa mistään otetta”.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
– Sosiaaliturvaan tottuu helposti, ja jos jostain saa pientä keikkatuloa lisäksi, siihen sopeutuu yllättävän äkkiä.
Opinto- ja asumistukia ja
kouluruokaa ei arvosteta
Nyky-Suomessa monia asioita pidetään itsestäänselvyyksinä. Opinto- ja asumistukia ei arvosteta, kuten ei ilmaista opiskeluakaan.
– 1970-luvulla ja sen jälkeen syntyneet eivät enää oikein ymmärrä, että joku voisi opiskella lainallakin.
Sailaksen mukaan opinto- ja asumistuesta on tullut jo itsestäänselvyyksiä, joita ei enää osata arvostaa.
– Suurituloiset ovat usein paljon itsekkäämpiä ja ymmärtämättämämpiä tällaisissa asioissa kuin pienituloiset.
Sailasta kalvaa myös kouluruokakeskustelu, ja lapset, jotka kippaavat ateriansa roskiin ja joille ei kelpaa mikään muu kuin pizza ja hampurilaiset.
– Tämä on osa hyvinvointivaltion historiaa: ilmainen kouluruoka, johon nyt suhtaudutaan tuolla tavalla. Esimerkiksi Norjassa ei vieläkään ole ilmaista kouluruokailua.
Hän kritisoi sitä, että lapsia ja nuoria pyritään nykyään säästämään rankoilta töiltä ja uurastukselta, vaikka parhaat kokemukset syntyvät usein itsensä ylittämisestä.
Sailaksen mielestä hyvinvointiyhteiskuntaa pitäisi katsoa pinnan alta. Suomessa on myös paljon pahoinvointivaltion tunnusmerkkejä kuten alkoholiongelmia ja paljon lasten huostaanottoja.
Jopa kansanedustajaehdokkaiden
tiedon taso on surkea
Vaikka Suomi pärjää pisa-tutkimuksissa, suomalaisten tiedon taso on Sailaksen mukaan surkea. Hän kertoo törmänneensä akateemisesti koulutettuihin, jotka eivät tiedä, että eduskunta säätää lait ja hyväksyy budjetin.
Kovin häävisti kansanedustajatkaan pärjää. Sailas kertoo kuulleensa vaalien alla haastetteluja, joissa tiedot esimerkiksi eurokriisistä olivat häkellyttävän heikot.
