Kreikan työläiset kärsivät – näin tekee SAK Suomessa

Säästökuurin tiedetään köyhdyttävän erityisesti heikoimmassa asemassa olevia kreikkalaisia, jotka eivät ole olleet vastuussa maan talousongelmista. Eurooppalaisissa ammattiyhdistysliittojen viesteissä on puhuttu kreikkalaisten ajautumisesta "sosiaaliseen kaaokseen".

Kreikan palkansaajakeskusjärjestö on valittanut Kansainväliselle työjärjestölle ILO:lle, että säästöohjelma mitätöi minimipalkkasopimuksen ja romuttaa minimipalkan nuorilta.

Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY on antanut julkilausuman eurooppalaisen solidaarisuuden puolesta. Järjestö haluaa elvytykseen ja rahoitusmarkkinoiden tulonjakoon perustuvaa rahoitusmekanismia lääkkeeksi Kreikan taloudelle.

Kreikan työväen ahdinko ei kuitenkaan ole saanut joukkoja kaduille muissa EU-maissa, eikä suomalaisilta palkansaajilta ole herunut solidaarisuuden ilmauksia kreikkalaisten hädälle. Näkyvät tuenilmaukset ovat puuttuneet myös järjestötasolla.

Palkansaajakeskusjärjestö SAK:ssa tilanne on kiusallinen ja vaikea, vaikka sitä ei ääneen myönnetä.

– EAY:n kongressi pidettiin toukokuussa Ateenassa, mikä oli tietysti tällainen solidaarinen ja symbolinen ele (kreikkalaisten ammattiliittojen tukemiseksi), mutta nähtäväksi jää, saatiinko siitä minkäänlaisia konkreettisia tuloksia, SAK:n kansainvälisten asioiden johtaja Marjaana Valkonen sanoo.

Ay-väki
persujen linjoilla 

SAK:n Valkonen ei ota kantaa "poliittiseen kysymykseen" eli siihen, kuinka paljon SAK:n linjauksiin vaikuttaa se, että Kreikan tukipakettineuvotteluihin osallistui demariministeri Jutta Urpilainen. Euroskeptisten voimien kasvu myös SAK:n jäsenkunnassa sen sijaan ainakin vaikuttaa, se SAK:ssa myönnetään.

– SAK:ssa ei olla niinkään paljon julkisuudessa käsitelty tilannetta. Meillä on aika voimakkaasti vastustettu Kreikan-tukia, ja EU-vastaisuus on lisääntynyt kaikkiaan. Meilläkin on haasteena osallistua tähän keskusteluun. Se mitä tapahtuu Kreikassa ja muissa velkakriisimaissa, vaikuttaa myös Suomeen, vaikka yhteyttä voi olla joskus vaikea nähdä ja perustella.

– Se on totta, että meidänkin jäsenet suhtautuvat hyvin kriittisesti Kreikan tukemiseen. Perussolidaarisuutta löytyy, mutta ihmisillä on ymmärrys siitä, että Kreikka hyväksyttiin aikanaan vähän väärillä tiedoilla euron jäseneksi, ja että EU:ssa katsottiin läpi sormien kreikkalaisten tilastovilppiä. Pitkään puhuttiin siitä, että on olemassa eurooppalaiset tilastot ja kreikkalaiset tilastot.

Valkonen huomauttaa, että Suomen ay-liike on myös pohjoismaisiin kumppaneihin verrattuna hyvin eri asemassa, koska Ruotsi ei kuulu euroon, eikä Norja edes Euroopan unioniin.

”Viestiä välitetty,
vaikka ei näkyvästi”

SAK:n EU-asiantuntija Reijo Paananen kiistää, että kreikkalaisten hätä olisi kokonaan unohdettu.

 – Mielestäni olemme olleet aktiivisia. On välitetty edelliselle ja nykyiselle hallitukselle viestiä siitä, millaisia muutoksia ja reformeja Kreikalta pitäisi vaatia. Kiristäminen ja kurjistaminen on väärä tie.

– Nämä viestit eivät tietenkään olleet kovin näkyviä, ei niitä ole välitetty kymmenien tuhansien ihmisten julkisilla demonstraatioilla, Paananen sanoo.

Suomalaiset nauttineet
harmaan talouden hedelmistä

SAK:n Reijo Paananen toivoisi suomalaisilta solidaarisuutta Kreikkaa kohtaan.

– Täytyy kuitenkin olla samaa mieltä siitä, että pinnallinen näkemys suomalaisilla on tilanteesta Kreikassa. Enemmän kiinnostaa tällainen, "(otetaanko lainojen vakuudeksi) Santorini Kreeta vai Korfu" -keskustelu.

– Nyt puhutaan harmaan talouden kitkemisestä, vaikka suomalaiset ovat vuosikausia nauttineet halvoista hinnoista Kreikan turistikohteissa. Enpä ole nähnyt yhdenkään suomalaisen vaativan pää punaisena kuittia ravintolalaskusta.

– Ihmisten soisi ymmärtävän, että jos halutaan kitkeä harmaata taloutta, se tarkoittaa jatkossa hintojen ja palkkojen nostamista Kreikassa – eikä nyt puhuta mistään hulppeasta palkkatasosta, vaan ihan vaan siitä, että ihmiset tulevat toimeen palkallaan.

SAK vastustaa
eurobondeja

SAK yhtyy EAY:n peruslinjaan siitä, että Kreikan taloutta pitäisi elvyttää eikä säästää hengiltä. Eurooppalaisen ammattiyhdistysliike on esittänyt omina lääkkeinään harmaan talouden kitkemistä ja yritysverokannan yhtenäistämistä.

EAY on esittänyt myös uudenlaista ”Marshall-apua", jota annettaisiin Kreikalle ja muillekin ongelmamaille. Marshall-avuksi kutsuttiin Yhdysvaltain antamaa jälleenrakentamisrahaa Euroopalle toisen maailmansodan jälkeen. Tukimalli sisältää muun muassa jo pitempään EAY:n ajaman varainsiirtoveron. Siinä myös kiristettäisiin kriisimaiden rikkaiden veroja.

Lisäksi rahaa otettaisiin EU:n rakennerahastoista ja luotaisiin uusi rahoitusväline eli euromaiden yhteinen joukkovelkakirja, eurobond.

Viimeksi mainittu ei käy SAK:lle. EAY:n vaihtoehto merkitsisi ainakin eurobondien osalta euroalueen talouksien entistä tiiviimpää liittoa, mikä on Suomen euroskeptisyyden ja Sdp:n nykylinjan aikaan myös SAK:lle herkkä asia.

– Yksityiskohdissa on eroja. Jotkin EU-järjestöt ovat ajaneet voimakkaasti eurobondeja, ja myös EAY on tukenut niitä voimakkaasti, mutta Suomi ei tue niitä. Myös SAK on kriittisempi (niitä kohtaan), Valkonen sanoo. 

– SAK:ssa ymmärretään, että säästöt koettelevat raskaasti palkansaajia, mutta koska maiden taloudet ovat rakenteellisesti erilaisia, myös avun pitäisi olla yksilöllistä. Yleisellä tasolla täytyy tietysti todeta, että köyhyyden kierre pitäisi saada katkaistua ja elpyminen käyntiin.

Pienyrityksiä nurin
kymmeniä tuhansia

Ateenan yliopiston taloustieteen ja sosiaalipolitiikan professori Savas Robolis antaa lohduttoman kuvan Kreikan työmarkkinoiden tulevaisuudesta. Der Spiegel -lehdessä haastatellun Roboliksen laskelmien mukaan Kreikan 960 000 yrityksestä peräti 930 000 on pienyrityksiä, jotka työllistävät alle viisi työntekijää. Ne ovat tyypillisesti perheyrityksiä, jotka myyvät tuotteita ja palveluita suoraan kuluttajille. Kun kotitalouksien tulot laskevat, pienyritykset kaatuvat heti, koska niillä ei ole pääomia, joilla selvitä taantuman yli.

Viime vuonna näitä yrityksiä meni nurin noin 60 000. Professori arvioi saman verran menevän nurin myös tänä vuonna.

– Kauppoja ja ravintoloita on suljettu paljon. Todella pahalta tuntuu, että leikkaukset kohdistuvat kaikkein pienituloisimpiin, työttömiin ja nuoriin. Kun ylipäänsä Kreikassa ja kriisimaissa nuorisotyöttömyys on jo korkea, moni nuori miettii lähtemistä muualle. Köyhtyminen on vaarallinen asia, kun ihmisiltä menee usko tulevaisuuteen ja yrittämiseen, SAK:n Marjaana Valkonen sanoo.

– Todella vaarallinen kehitys on se, että nuorista tulee toivottomia. Kreikassa voisi syntyä erilaisia ääriliikkeitä, ja se mitä tapahtuu Kreikassa voi vaikuttaa myös meihin. Tästä pitäisi EU:nkin olla vielä enemmän huolestunut.