Valtion yhteisöverotulot romahtivat alle puoleen

Yritysten heikko tilanne on näivettänyt yhteisöverotuotot. Tammi–lokakuussa osakeyhtiöt ja muut yhteisöt maksoivat yhteisöveroa noin puolet viime vuoden tammi–lokakuussa pulittamastaan summasta.

Vielä lokakuuhun asti yhteisöveroja kertyi viime vuonna hyvin, ja tuolloin koossa oli jo lähes 6 miljardin euron potti. Nyt kasassa on 3,1 miljardia.

– Kyllä erotus on hirveä summa, sanoo ylitarkastaja Jyrki Einiö verohallinnon alaisesta Veronkantokeskuksesta.

Hän suhteuttaa summan työllisten määrään. Tilastokeskuksen mukaan työllisiä on vähän päälle 2,4 miljoonaa. Jotta viime vuoden tammi–lokakuun yhteisöveropotista alkuvuonna uupumaan jäänyt summa saataisiin kokoon, jokaisen palkansaajan pitäisi maksaa 1 150 euroa lisää veroja.

Käytännössä henkilöverotuksella erotusta ei kuitenkaan voida kuroa umpeen.

– Varmaan tämä heijastuu lainanottoon. Valtio ottaa lisää velkaa, Einiö sanoo.

Valtio suurin
menettäjä

Pahiten yhteisöverojen kutistuminen kiusaa valtiota, joka on suurin yhteisöverojen saaja. Sen yhteisöverotuotot ovat romahtaneet alkuvuonna 55 prosenttia.

Veronkantokeskuksen Einiön mukaan osa muutoksesta selittyy sillä, että kuntia on tuettu nostamalla niiden osuutta yhteisöverosta. Kun vielä viime vuonna kunnat saivat 22 prosenttia yhteisöveroista, nyt ne saavat niistä 32 prosenttia.

Muutos on hieman helpottanut kuntien ahdinkoa, mutta ei suinkaan ole täyttänyt yritysten toiminnan lamaantumisesta aiheutunutta aukkoa. Kunnat ovat menettäneet yli viidenneksen yhteisöverotuloistaan.

Tuloverojakin on maksettu alkuvuonna viimevuotista vähemmän. Niistä kertyvä verosumma on kuitenkin kutistunut vain kolmisen prosenttia. Tuloa saavien verovelvollisten merkitys verotuksessa on kasvanut selvästi.

Viime ja edellisvuonna yhteisöverojen osuus kaikista vuoden loppuun mennessä tilitetyistä veroista oli vähän alle viidennes. Suhde oli sama vielä viime vuoden lokakuun päättyessä. Tänä vuonna tammi–lokakuussa maksetuista veroista enää hieman yli kymmenes tuli yhteisöveroista. Tuloverojen osuus oli puolestaan paisunut 80 prosenttiin.

Viime vuoden veroja
palautettu paljon

Pääosa kalenterivuoden yhteisöveropotista on kyseisen vuoden tuloista tilitettäviä veroja, mutta summassa liikkuu myös tulevien ja menneiden vuosien verorahoja. Jyrki Einiö Veronkantokeskuksesta huomauttaa, että yksi suuri syy yhteisöverotulojen vähenemiseen on se, että iso joukko yrityksiä on hakenut takaisin viime vuonna liikaa maksamiaan veroja.

Yritykset maksavat veronsa ennakkoon arvioidun tuloskehityksen perusteella. Jos veroja kertyy vähintään 10 000 euroa kuukaudessa, tilitykset tehdään kuukausittain, muuten harvemmin.

Jos kesken vuotta alkaa näyttää siltä, että verojen suhde tulokseen on väärä, yritys voi hakea muutosta verotukseen tai tilinpäätöksen valmistuttua pyytää liikaa maksamiaan veroja takaisin.

Esimerkiksi yritys, jonka tilikausi on kalenterivuosi, voi pyytää ylimääräisten ennakkoverojen joudutettua palauttamista toukokuun alkuun asti. Jollei se hae niitä erikseen, jäännösverot palautetaan automaattisesti joulukuussa.

Veronpalautussumma
kasvanut selvästi

Moni liikaa maksaneista yrityksistä on jäänyt odottamaan lopullisen verotuksen valmistumista. Joulukuussa maksetaankin selvästi aiempaa suurempi palautuspotti.

Viime vuonna päättyneiltä tilikausilta veroja palautetaan yrityksille ja yhteisöille liki 480 miljoonaa euroa eli noin viidennes enemmän kuin vuosi sitten. Keskimääräinen palautus on suurentunut parin viime vuoden alle 10 000 eurosta noin 11 600 euroon.

Yhteisöverojen palautuksia saa yli 41 000 yritystä. Jäännösveroa joutuu maksamaan vähän pienempi joukko yrityksiä. Keskimääräinen jäännösvero on 8 233 euroa eli suunnilleen saman verran kuin aiemminkin.

Jotta verorahoja ei tarvitsisi siirrellä jälkeenpäin, aika moni yritys on pyytänyt tänä vuonna muutosta ennakkoverotukseensa. Veroasiantuntija Satu Grekin Suomen Yrittäjistä kertoo, että asiaan vihkiytyneelle yritykselle toimi ole kovin suuri asia.

– Jos yritys ei ole koskaan ennen hakenut muutosta, se saattaa jättää hakemuksen tekemättä, koska pitää sen laatimista ja välitilinpäätöksen tai muun laskelman tekemistä niin suurena asiana, Grekin lisää.