Energialampun osto on arpapeliä
Kaupat eivät syyskuun alun jälkeen enää juuri pysty hankkimaan myyntiin himmeitä hehkulamppuja, eivätkä yli sadan wattin kirkkaita hehkulamppuja. Tiistaina voimaan tuleva päätös kieltää noiden lamppujen valmistuksen ja maahantuonnin.
EU:n komission mukaan muistakin hehkulampuista luovutaan hiljalleen. Kolmen vuoden kuluttua sallitaan enää vain alle seitsemän watin hehkulamput.
Asetuksella halutaan vähentää energiankulutusta ja säästää ympäristöä. Yleensä energiansäästölamput kuluttavat sähköä vain viidenneksen hehkulamppujen käyttämästä määrästä.
Erikoissuunnittelija Ari Luukinen Kuluttajavirastosta sanoo, että nopeasti tullut määräys yllätti.
– On säpsähdyttävää, että kategorisesti poistetaan markkinoilta jotain, johon ihmiset ovat tottuneet.
Luukinen on silti sitä mieltä, että perustavoite on hyvä. Hän huomauttaa, että lamput vaihtamalla jokainen voi tehdä jotain hyvää ympäristölle.
Ympäristötalkoisiin osallistumisintoa voi kuitenkin tukahduttaa se, että energiansäästölamppujen kirjo on hyvin laaja ja tuotekehittely kesken. Kuluttajavirasto julkisti viime vuonna selvityksen, jonka mukaan lamppujen hinnoissa ja ominaisuuksissa on suuria eroja.
Energialamppujen hinnat vaihtelivat parista eurosta yli 40 euroon. Keskimäärin ne olivat selvästi hehkulamppuja kalliimpia. 11 watin lamppu maksoi keskimäärin noin 10 ja 15 watin lamppu noin 13 euroa.
Tutki pakkaus
huolellisesti
Luukinen uskoo, että suurin osa kuluttajista on tottunut lamppuostoksissaan kiinnittämään huomiota lähinnä wattimäärään ja siihen, onko lamppu kirkas vai himmeä. Nyt on syytä paneutua muihinkin seikkoihin.
Jotta energiansäästölamppu olisi edes suunnilleen kelvollinen kohteeseensa, ostajan kannattaa ensin kiinnittää huomiota lampun muotoon ja tehoon.
Useimmat myynnissä olevat energialamput ovat kierrekantaisia pienloistelamppuja. Muodoltaan ne ovat yleensä sauvamaisia tai pyöreitä.
Kaikkiin paikkoihin energiansäästölamppu ei käy. Se syttyy hitaasti, joten vaikkapa vaatehuoneen tai vessan valona se voi olla harmittava.
Saunaa energialamppu ei kestä. Ulkovaloksi se kelpaa, jos valaisimet ovat eristettyjä ja niissä on umpinainen kupu. Vastaisuudessa tällaisissa paikoissa voi käyttää vaikkapa halogeeni- tai led-valoja. Ne täyttävät komission energiatehokkuuskriteerit.
Teho hiipuu
hiljalleen
Tavallisimmin energiansäästölamput ovat 11- tai 15-wattisia. Pienempi vastaa 60 watin ja suurempi 75 watin hehkulamppua. Jos 60-wattisen korvaa 11-wattisella, ei valon määrä kuitenkaan välttämättä vastaa totuttua. Luukisen mukaan tämä johtuu siitä, että eri lamput tuottavat valoa eri määriä.
Valon voimakkuus ilmoitetaan luumeneina ja se ilmenee pakkauksesta LM-lyhenteen vierestä. Esimerkiksi 60-wattinen hehkulamppu tuottaa noin 700 luumenia, mutta 11 watin säästölamppu tavallisesti vain 550 luumenia. 15 watin säästölampussa on 900 luumenia.
Laadukkaat lamput voivat tuottaa jopa enemmän valoa kuin niitä tehokkaammat lamput. Toisaalta kuluttajaviraston selvityksessä ilmeni, että lampun teho ei aina vastaa paketissa ilmoitettua.
Energiansäästölampun pitäisi toimia ainakin kuusi kertaa hehkulampun keston ajan. Luukinen kertoo, että niiden teho tuppaa hiipumaan iän karttuessa. Tämän voi ottaa huomioon jo lamppua valitessaan ja ostaa alun perin valoa vähän enemmän tuottavan lampun.
Toisin kuin hehkulampuissa, energialampuissa voi valita värin lämpötilan eli sen, onko valo esimerkiksi lämminsävyinen vai viileä. Tämän vuoksi voi olla viisasta valita erilainen lamppu työtason valaisuun ja yleis- tai tunnelmavalaisuun.
Säästölamppukaan
ei aina valaise pitkään
Läheskään aina säästölamppu ei kestä niin pitkään kuin ostaja ymmärtänyt. Valmistajat ilmoittavat lamppujen polttoiäksi 6 000–15 000 tuntia. Kuluttajaviraston mukaan kyseessä on keskimääräinen mittaustulos, ei lupaus siitä, että yksittäisen lampun polttoikä on täsmälleen pakkauksessa ilmoitettu.
Esimerkiksi keskimääräinen 10 000 tunnin polttoikä tarkoittaa suurissa määrissä, että puolet lampuista on tuolloin jo sammunut ja puolet palaa edelleen.
Laatu ja hinta kulkevat ainakin osin käsikkäin. Halpoja lamppuja voi joutua vaihtamaan sitä tahtia, että vähän kalliimpi voi tulla halvemmaksi.
Jos lamppu hiipuu selvästi ennen aikojaan, Luukinen kehottaa palauttamaan sen ostopaikkaan ja vaatimaan hyvitystä.
Lamppuviidakko
voi uuvuttaa
Kuluttajaviraston vertailussa oli mukana 40 tuotemerkin 431 erilaista energiansäästölamppua. Vaikka tilanne on selvityksen tekoajan jälkeen voinut jonkin verran muuttua, selvitys antaa edelleen kattavan käsityksen lamppuviidakosta.
Läheskään jokainen ei halua uhrata lampunostamiseen pitkiä toveja vastaisuudessakaan. Mistä kannattaa ostaa energiansäästölamppu, jotta saisi edes kohtuullisesti vastinetta rahoilleen?
– Itse ostan marketista tai tavaratalosta muiden ostosten yhteydessä. Valitsen kohtalaisen varman tai tunnetun merkin, jotta lampun kanssa ei tulisi yllätyksiä. En osta halvinta, vaan mieluummin paremman, sanoo Ari Luukinen.
Toisin kuin hehkulamppu, energiansäästölamppu sisältää elohopeaa ja on ongelmajätettä. Jotta kestävä kehitys ei töksähtäisi tähän, Luukinen painottaa, että ne pitää viedä ongelmajätekeräykseen.























Kommentit (206)
Miksi tästä ei puhuta enemmän!!!!
HAH HAH. Energialamppukauppias on saanut kunnon markkinakoneiston taakseen
Miksi tästä ei puhuta enemmän!!!!
Koska tämä on itsestäänselvä asia. Mihin viet vanhat paristot, liuottimet, maalit? Kaikki erilliseen keräyspisteeseen, ei koskaan sekajätteeseen tai viemäriin. Tietysti tässäkin keskustelussa löytyy lapsellisia kirjoittajia, jotka rehvastelevat vastuuttomalla käytöksellään.
Tosin suomalaisen tietotason ja välinpitämättömyyden sekä poissa silmistä, poissa mielestä -ajattelun tuntien sekajätteeseen nämä kaikki päätyvät.