Suomi maksaa kymmeniä miljoonia H1N1-rokotteesta

Sikainfluenssarokotteista tulee Suomelle kymmenien miljoonien eurojen kustannukset.  Erikoisasiantuntija Rose-Marie Ölander Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta kertoo, että jokaiselle on tilattu yksi annos rokotetta ja toisesta annoksesta neuvotellaan valmistajan kanssa.

Yksi annos ehkäisee sikainfluenssaa, mutta vasta kaksi annosta suojaa  mahdollisimman hyvin sikainfluenssaa aiheuttavalta H1N1-virukselta.

Ensimmäinen annos rokotetta maksaa 7 euroa, joten yhdestä rokotekierroksesta tulee noin 37 miljoonan euron lasku. Jos toinen rokotuskierros tehdään, lasku nousisi enää vain yhden euron henkilöä kohti, koska jälkimmäiseen rokotteeseen voidaan käyttää varastossa olevaa tehosteainetta. Kahden rokotuskierroksen lasku olisi siis hieman päälle 42 miljoonaa euroa. 

Todellisuudessa yhteiskunnalle aiheutuu paljon tätä suuremmat kustannukset, sillä rokotusten järjestäminen ei ole suinkaan ilmaista.

Rokotusten avulla on mahdollista ehkäistä jopa kuolemia. Vaikka nyt näyttää siltä, että pääosalle väestöä tauti ei ole tavallista kausi-influenssaa pahempi, rokottamislasku on paljon pienempi kuin ison joukon sairastamisesta koituva kulu.

Palkansaajien tutkimuslaitos on Helsingin Sanomien mukaan arvioinut, että tauti kutistaa bruttokansantuotetta 1,2 miljardia euroa, jos kolmasosa suomalaisista sairastuu ja jokainen potee tautiaan noin viikon. Arviossa ei ole otettu huomioon sairastuneita lapsia kotona hoitavien vanhempien menettämiä työpäiviä.

Moni sairastuu ennen
rokotteen valmistumista

Lääkeyhtiöt kehittävät, testaavat ja hankkivat viranomaislupia rokotteelle niin nopeasti kuin pystyvät. Suomi ostaa rokotteensa brittiläiseltä lääkejätiltä GlaxoSmithKlinelta, koska se on edennyt työssään nopeammin kuin hollantilainen Solvay, jonka lääkejonossa Suomi on myös.

Asiantuntijalääkäri Antti Kourula GlaxoSmithKlinelta kertoo, että rokoteihmiset ovat tehneet töitä yötä päivää ja jättäneet lomansa pitämättä, jotta rokote saataisiin mahdollisimman nopeasti kehitettyä ja rekisteröityä. Kourulan mukaan sitä yritetään päästä testaamaan mahdollisimman pian.

Samaan aikaan sikainfluenssa leviää kovaa vauhtia. Alkuviikkoon mennessä EU- ja Efta-maissa tautiin oli sairastunut 17 000 ihmistä. Muualta maailmasta oli lisäksi raportoitu 123 000 tautitapausta.

Euroopassa sikainfluenssaan oli tiettävästi kuollut 33 ja muualla maailmassa 750 ihmistä. Suomessa sairastuneita on 155. Heistä 22 oli saanut diagnoosin edellisen vuorokauden aikana.

Rokote ei
mene hukkaan

THL:n Rose-Marie Ölander arvioi, että rokotetta saadaan Suomeen aikaisintaan syyskuussa, mutta ehkä vasta lokakuussa. On hyvin mahdollista, että tuolloin pandemian huippu on jo saavutettu.

Ölanderin mukaan rokote ei todennäköisesti silti mene hukkaan, sillä siitä on hyötyä taudin seuraavaa aaltoa varten. On nimittäin arvioitu, että tauti ei mene ohi kertarysäyksellä, vaan siitä tulee toinen ja kolmaskin aalto eli sikainfluenssaa sairastetaan Suomessa vielä ensi vuonnakin.

On olemassa riski, että virus voi edetessään muuntua. Kourulan mukaan rokotteeseen on pyritty saamaan ristisuojaa.

– Tällöin se tehoaa paitsi varsinaiseen taudinaiheuttajavirukseen, myös sen lähisukulaisiin, hän sanoo.

Terveysväki saa
rokotteen ensin

GlaxoSmithKlineltä rokotetta tilanneet ovat samalla viivalla keskenään, kun ainetta ryhdytään jakelemaan. Jokainen ostajamaa saa sitä erissä suunnilleen yhtä aikaa. Ölanderin mukaan Suomi saanee 250 000 annosta viikossa, mahdollisesti enemmänkin.

Järjestely tarkoittaa, että on päätettävä, kenelle rokotetta annetaan ensin ja saako joku kaksi annosta ennen kuin kaikille on annettu edes yhtä annosta. Toistaiseksi on päätetty vain, että terveydenhuoltohenkilökunta rokotetaan ensiksi. Ölader arvioi, että kansallinen rokotusasiatyöryhmä tekee muut päätökset elokuun alussa.

Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee, että rokotuslistalla terveydenhoitohenkilökunnan jälkeen tulisivat raskaana olevat naiset ja lääketieteelliset riskiryhmät aina puolivuotiaista alkaen.
Terveet rokotettaisiin seuraavassa järjestyksessä: 15–49-vuotiaat, lapset, 50–64-vuotiaat ja viimeisenä yli 65-vuotiaat.

– Järjestys on tämä, koska maailmalla on nähty, että terveissä aikuisissa sairastuneita on ollut paljon, Ölander selvittää.

Köyhille rokote halvempi
kuin rikkaille maille

Moni länsimaa on Suomen tavoin hankkinut rokotteen koko väestölleen. Köyhissä maissa tilanne on aivan toinen. Monella niistä ei ole varaa ostaa koko rokotetta.

–  Lääkepuolella tämä on tavallista. Lääkkeitä ja rokotteita on niillä, joilla niihin on varaa, THL:n Ölander sanoo.

WHO pyrkii pitämään kehitysmaiden puolta ja painostaa lääkeyhtiöitä antamaan lääkkeitä köyhille maille joko ilmaiseksi tai halvemmalla kuin rikkaille ostajille.

Antti Kourula kertoo, että GlaxoSmithKlinella on eri hinnat eri ostajille.

– Jokainen maksaa kykynsä mukaan. Köyhimpiin maihin rokotteet ja lääkkeet menevät murto-osahinnalla siitä, mitä niistä Euroopassa maksetaan.

Yhtiö on luvannut WHO:lle myös lahjoittaa rokotetta köyhimpiin maihin. Kourula sanoo, että määrä on vähintään 50 miljoonan annoksen luokkaa.

Tämä tarkoittaa, että länsimaat maksavat omien rokotteittensa hinnassa köyhimpien maiden rokotteita.

– Näin voi sanoa. Näinhän se kehitysapukin toimii, Kourula sanoo.