Nyt ei säästy mikään

Kunnissa talouskurimus näkyy jo. Helmikuussa viidennes kunnista oli repinyt budjettinsa auki ja tahti kiihtyy. Säästöjä on alettu etsiä joka kohdasta.

Lohjan perusturvajohtaja Arja Yliluoma kertoo, että kaupungissa mietitään jo, riittäisikö nykyistä harvempi terveysasema, hammashoitola- ja neuvolaverkko.

Yliluoman mukaan erityisesti psykiatrian palveluissa pyritään avohoitopainotteisuuteen ja vanhusten hoidossa halutaan jatkaa nykyistä avohoitojärjestelmää. Myös hankinnoista ja henkilökunnan määrästä tingitään.

– Uusia vakansseja ei ryhdytäkään täyttämään ja kaikkien avoimina olevien virkojen ja toimien täyttämiselle pitää olla toimialajohtajan lupa. Myös vuokratyövoimaa ja ostopalveluita käytetään mahdollisimman tiukasti, hän listaa.

Kunnat ympäri Suomea tekevät vastaavia leikkauksia. Esimerkiksi Kuopio lomauttaa koko henkilöstönsä kahdeksi viikoksi. Opettajien lomautusten vuoksi jopa usean koulun kevätjuhlat ovat vaarassa.

Espoossa kadut pölisevät, kun säästetään katujen kunnossapidosta. Porvoo aikoo lakkauttaa kaksi koulua ja suurentaa opetusryhmiä.

Keinot ovat
vähissä

Johtaja Martti Kallio Suomen Kuntaliitosta sanoo, että kunnilla ei ole monia tapoja järjestellä talouttaan.

– Jotkut voivat yrittää lisätä tuottavuutta, mutta usein se on helpommin sanottu kuin tehty. Toinen vaihtoehto on velkaantua lisää tai nostaa veroprosenttia, sanoo Kallio.

Esimerkiksi Helsinki aikoo turvautua lainaan. Hyvinkää on puolestaan varautunut nostamaan äyriään.

Osa kunnista lykkää jo päättämiään investointeja. Kun liikuntasalien, koulujen, päiväkotien sekä vesijohtojen ja viemärien rakentamista tai remontointia siirretään, seuraukset tuntuvat kuntalaisten elämässä ja heikentävät myös työllisyyttä.

Lomauttaminen on yleistä, mutta Kallion mukaan se on vain tilapäinen ratkaisu.

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen huomauttaa, että lama vaikuttaa julkisella sektorilla eri tavalla kuin muualla. Kun yrityksissä työt oikeasti vähenevät, julkisten palveluiden tarve kasvaa.

– Ratkaisut, jotka vähentävät henkilökunnan määrää, syövät entisestään palveluita ja heikentävät työelämän laatua ja johtavat kriisiytymiseen työpaikoilla, hän sanoo.

Luokat ja päiväkotiryhmät
vedetään äärimmilleen

Vaikka varsinkaan peruspalveluista ei haluttaisi karsia, vaihtoehtoja on vaikea löytää. Kuntien menoista noin puolet on sosiaali- ja terveystoimen ja neljännes opetus- ja kulttuuritoimen menoja. 

Sosiaali- ja terveystoimen palvelut sekä opetus ovat lakisääteisiä ja niihin liittyy paljon normeja. Tällaisia ovat esimerkiksi hoitotakuu ja terveydenhuoltohenkilökunnan ammattitaitoon liittyvät määräykset. Myös koulujen luokkakoot ja opetussuunnitelmat ovat normitettuja ja kunnat on määrätty järjestämään lasten päivähoito.

Jotta pykälät täyttyisivät, käytetään juustohöylää. Esimerkiksi luokkakoot tai päiväkotiryhmät vedetään äärimmilleen, valinnaisaineet karsitaan minimiin ja vaikkapa terveyskeskusten laitehankinnat jäädytetään.

Kallio toteaa, että usein vaaditaan hallinnon keventämistä. Käytännössä hallinto vie monessa kunnassa melko vähän rahaa.

– Tietty määrä byrokratiaa positiivisessa mielessä tarvitaan, jotta demokratia toimii. Kuntien hallintoa on jo tehostettu ankarasti ja monessa kunnassa se on vedetty aivan luurangoksi, huomauttaa Asara-Laaksonen JHL:stä.

Toinen kestosäästöajatus on säästäminen kulttuuri- ja vapaa-ajan budjeteista. Kuntien varoista näihin uppoaa kuitenkin vain muutama prosenttiyksikkö, joten suuria summia täältä ei kerry. Lisäksi näiden säästöjen yhteydessä puhutaan aina siitä, että juuri synkässä taloustilanteessa vapaa-ajanpalveluilla on suuri tarve ja kysyntä.

Tulot pienenevät
menot kasvavat

Kuntien kurimus on aito. Arviot kuntien verotulojen pienentymisestä suurenevat kovaa vauhtia. Kun helmikuussa Suomen Kuntaliitossa laskettiin, että kuntien verotulot putoavat tänä vuonna kahdesta kolmeen prosenttia, nyt niiden uskotaan supistuvan jo lähes viisi prosenttia eli noin 900 miljoonaa euroa.

Kuntaliiton Kallio kertoo, että tilannetta pahentaa muun muassa palkankorotuksista ja työttömyyden pahenemisesta johtuva menojen kasvu. Menojen on ennakoitu suurenevan tänä vuonna 5 prosenttia.

Kuntien kulut kasvavat myös väestön vanhenemisen vuoksi. Kallio kertoo, että ikääntymisestä kertyy vuosittain sosiaali- ja terveystoimelle 174 miljoonaa euroa lisäkustannuksia, mikä tarkoittaa noin 32 euroa henkilöä kohti.

Muutama miljardi
rahaa kunnille

JHL:n Asara-Laaksonen on pöyristynyt elvytyskeskustelusta.

– Hyvinvointiyhteiskunnan ja työllisyyden näkökulmasta tärkein eli kuntasektori on hoitamatta, hän sanoo.

Asara-Laaksosen mukaan kunnat tarvitsevat valtiolta rahaa arjen pyörittämiseen ja suunnittelemiensa investointien toteuttamiseen.  

– Nyt tarvitaan riihikuivaa rahaa. Tilanne tulisi varmasti kuntoon, jos tänä ja ensi vuonna kuntiin kohdennettaisiin muutama miljardi euroa.

Kallion mukaan tulevaisuus näyttää synkältä. Hän sanoo, että kunnat ovat tosi vaikeassa tilanteessa, jos vuonna 2010:kin bruttokansantuote painuu miinukselle.

– Luvut eivät koske kovin paljon, mutta se, mitä niistä seuraa, sattuu jo kipeästi. Kyllä palveluiden säilyttäminen olisi erittäin tärkeää.