Riksbanken puolitti ohjauskorkonsa
Päätöksen yhteydessä antamassaan tilannekatsauksessa keskuspankki arvioi tilanteen vaativan ohjauskorkoihin vielä lisää alennuksia tänä vuonna.
Ruotsin talouden kehitys on osoittautunut heikommaksi kuin keskuspankki oletti joulukuisen korkopäätöksensä yhteydessä .Tuolloin jälleenrahoituskorko putosi 3,75 prosentista kahteen.
Talouden hidastuminen on keskuspankin mukaan myös alentanut raakaöljyn hintaa, mikä hidastaa Ruotsin talouden inflaatiota ja antaa tilaa ohjauskorkojen leikkaamiselle.
Keskuspankki arvioi Ruotsin kuluttajahintojen laskevan tänä vuonna puoli prosenttia, kun vielä joulukuussa se ennusti hintoihin 1,2 prosentin nousua.
Ruotsin kokonaistuotannon pankki ennakoi supistuvan tänä vuonna 1,6 prosenttia joulukuussa ennustamansa puolen prosentin laskun sijasta.
Ensi vuonna keskuspankki ennustaa talouden jo alkavan toipua ja kasvavan 1,7 prosenttia samalla kun kuluttajahinnat nousevat 1,6 prosenttia.
Joulukuussa keskuspankki ennakoi ensi vuodelle 2,2 prosentin kasvua ja 1,5 prosentin inflaatiota.
Keskuspankki ennakoi ohjauskorkonsa keskimääräisen tason asettuvan 1,5 prosenttiin tammi–maaliskuussa. Vuoden toisen neljänneksen keskitasoksi se ennustaa 0,9 prosenttia, mikä enteilee uutta koronlaskua loppukeväästä.
Ohjauskorkojen nousua pankki ennakoi tarpeelliseksi vasta vuonna 2011, jonka tammi–maaliskuussa se ennustaa koron olevan 1,6 prosentissa ja vuotta myöhemmin 3,2 prosentissa.
– Suhdannetilanne on poikkeuksellisen epävarma, keskuspankki arvioi tilannekatsauksensa lopussa.
– Rahoitusmarkkinoiden toiminnan paluu normaalimmaksi voi kesää ennakoitua kauemmin, tai elvytysohjelmat alkaa tehota arvioitua nopeammin. Ruotsin rahapolitiikan tuleva kehitys riippuu huomattavan paljon siitä, millaista tietoa tilanteen kehityksestä vastaisuudessa saadaan, ja miten paljon ulkomaiden talouskehitys vaikuttaa Ruotsin suhdanteisiin ja inflaationäkymiin, keskuspankki arvelee.

















Kommentit (9)
kuten meillä työttömyys monen Lipposen hallituksen aikana ja sitä ennen : 'Verotus kevenee !'
Puoliintumisaika lienee melko lyhyt, mutta koskaan se ei tavoita nollaa
Aivan varmast käynnistyy kunhan talous lähtee kasvuun. Jos vuoden euribor on silloin edelleen 2% kieppeillä, niin ei tavis ostaja ajattele vuotta pidemmälle korkoja vaan ottaa kiltisti sen 250+te 30v lainansa.
Se on selvää että nyt ei kauppa käy kun työpaikat ovat vaarassa, mutta ei kukaan täysjärkinen nyt väkisellä asuntoaan lähde edes myymään.
Aivan varmast käynnistyy kunhan talous lähtee kasvuun. Jos vuoden euribor on silloin edelleen 2% kieppeillä, niin ei tavis ostaja ajattele vuotta pidemmälle korkoja vaan ottaa kiltisti sen 250 te 30v lainansa.
Se on selvää että nyt ei kauppa käy kun työpaikat ovat vaarassa, mutta ei kukaan täysjärkinen nyt väkisellä asuntoaan lähde edes myymään.
En usko että asuntokauppa käynnistyy näillä nykyisillä kuplahinnoilla, oli korot sitten mitä tahansa. 30 vuoden laina-aika merkitsee velkavankeutta lähes lopuksi työiäksi, joka ei kiinnosta.. sorry.
Kyllä ainoa keino käynnistää asuntokauppa on asuntojen hintojen lasku, ja laskun tulee olla vähintään -50%:n luokkaa, jotta pystytään nykypalkoilla maksamaan asuntolainan alle 15 vuodessa.
suurimmalla osalla suomalaisista se bruttopalkka on kuitenkin 2000 euron luokkaa tai jopa alle, eli aivan turha luulla että näillä palkoilla aletaan 200 000 euroa vanhoista hometaloista maksamaan, se hinta pitää olla luokkaa 65 000 euroa, varsinkin kun asunto vielä haiseekin vanhojen asujien ihosolukolle.
Hinnat ei tule laskee alle rakennuskustannusten ja tontin arvon. 2000e bruttotuloilla saa tyytyä pääkaupunkiseudulla vuokra-asumiseen.
Sanoisin että niillä joilla oikeasti on varaa asuntoja ostella on brutot lähempänä neljää tonnia per nuppi.
Kuka on sanonut, että asuntolaina on ikuinen tai maksuaika on 30 vuotta?
"Vanhojen asujien ihosolukolle"?! Jutut on sen tasoisia, että sinun pitää rakentaa itsellesi/perheellesi asunto, jotta kelpaa...
Pistä budjetiksi 65000 euroa, homma on siinä ja kaikki ovat tyytyväisiä!
Sanoisin että niillä joilla oikeasti on varaa asuntoja ostella on brutot lähempänä neljää tonnia per nuppi.
Niinpä, vuokrakämpät on opiskelijoille ja köyhille rakennettu.
En tosin ymmärrä, miten kellään on varaa niissä asua näillä vuokrilla...
Nyt korko on 1%.
Kertooo tämä jotain Ruotsin taloudesta tai sen keskuspankista (ja hallituksesta)?