Kriisilisä iski asuntolainoihin

Uuden asuntolainan ottaja joutuu maksamaan finanssikriisilisää. Torstaina tuloksensa julkistanut Nordea kertoo nostaneensa asuntolainojensa marginaaleja. Varatoimitusjohtaja Pekka Nuuttila Suomen Nordeasta kertoo, että lainaneuvottelut aloitetaan nykyisin 0,7 prosenttiyksikön marginaalista. 

– Haarukka on 0,5–0,8 prosenttiyksikköä, kun takaisinmaksukyky ja vakuudet ovat kunnossa, Nuuttila sanoo.

Suhteellisesti marginaalin muutos on merkittävä. Vielä elokuussa Nordea pyysi Suomen Rahatiedon vertailun mukaan 0,4 prosenttiyksikön marginaalin.

Nordeassa ei uskota että marginaalit voivat nousta samaa tahtia vastaisuudessa. Siitä kilpailu pitää huolen. Nuuttila ei esimerkiksi pidä yhden prosenttiyksikön suuruisia palkkioita todennäköisinä, vaikka nämä olivat arkipäivää vielä vuosituhannen alussa.

Asuntomarkkinoiden odotetaan rauhoittuvan edelleen finanssikriisin ja sen luoman epävarmuuden vuoksi. Nuuttila ennakoi, että tänä vuonna koko asuntolainakannan kasvu jää alle kymmeneen prosenttiin. Ensi vuoden tilannetta pankin johtajat eivät vielä halua arvioida.

Asuntokaupan kuumimpina aikoina lainakanta kasvoi noin 15 prosentin vuosivauhtia.

Pankki siirtää
kustannukset asiakkaille

Nordean johtajien mukaan marginaalien korotukset johtuvat siitä, että rahoituksen hankkiminen tukkumarkkinoilta on finanssikriisin vuoksi kallistunut, vaikka Nordealta perityt marginaalit eivät suinkaan ole kalleimmasta päästä.

– Nordea on yksi Pohjoismaiden luotetuimmista pankeista. Riskilisämme ovat sen ansiosta alhaisemmat kuin monen muun pankin maksamat, sanoo konsernin varatoimitusjohtaja Ari Kaperi.

Hänen mukaansa Nordea joutuu nyt maksamaan 0,60–0,80 prosenttiyksikön suuruisia riskilisiä. Konsernijohtaja Christian Clausen puhui myös tänään Nordean lehdistötilaisuudessa  marginaalien normalisoitumisesta. Yleisesti pankkien edustajat ovat myöntäneet, että kilpailu kutisti marginaalit liiankin niukoiksi ja 0,3 prosentin palkkiot ovat historiaa.

Puolet rahoituksesta
on talletuksia

Tiukkaa markkinatilannetta Nordean kuten monen muunkin pohjoismaisen pankin näkökulmasta rauhoittaa se, että rahoituksesta suuri osa – Nordealla hieman yli puolet – on peräisin talletuksista. Kaperi huomauttaa, että lisäksi noin viidennes Nordean rahoituksesta on miltei talletuksiin rinnastettavaa, sillä se tulee Tanskan ja Ruotsin asuntoluottojen arvopaperistetusta kannata.

Rahoituksesta pääosa on pitkäaikaista. Vuoden aikana erääntyy vain viidennes rahoituksesta. Myös tämä helpottaa pankin toimintaa vaikeassa tilanteessa.

Talletusten määrä on kasvanut kovaa tahtia, kun asiakkaat ovat vetäneet rahaa pois etenkin osake- ja rahastosijoituksistaan. Suomessa Nordean kotitalousasiakkaiden säästäminen tileille on tammi-syyskuussa kasvanut yli 40 prosenttia nopeammin kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. 

Tällainen säästämisinto on vastoin valtion toiveita, koska talouden alamäki syvenee, jos kuluttajat lakkaamat kuluttamasta. Nuuttilan mukaan säästämisen lisääminen on kuitenkin hyvin inhimillistä tällaisessa epävarmassa markkinatilanteessa.

Luottotappiot
kasvaneet

Nordeassa ollaan tyytyväisiä konsernin vuoden kolmannen neljänneksen tulokseen. Ari Kaperi huomauttaa, että se on vahva ottaen huomioon huonot markkinaolot.

Palkkiotuotot vähenivät kymmeneksen ja pankin sijoituksista ja säästämistuotteista saamat tuotot ovat alkuvuonna pienentyneet 17 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajasta. Finanssikriisi on nakertanut myös osakesijoitusten tuottoja.

– Silti tuotot kasvoivat neljä prosenttia, huomauttaa Kaperi.

Tänä vuonna Nordea odottaa riskisopeutetun tuloksensa pysyvän samalla tasolla kuin viime vuonna. Edellisessä katsauksessa se ennusti vielä tuloksen kasvavan noin viisi prosenttia. Ensi vuoden arvioista konserni aikoo kertoa vasta helmikuussa. 

Vaikka nyt näkymät eivät ole häävit, pankkikonsernilla on kunnianhimoiset tavoitteet. Christian Clausenin mukaan se pyrkii kaksinkertaistamaan riskiin suhteutetun tuloksensa seitsemässä vuodessa.

Suomessa Nordean markkina-asema on Kaperin mukaan vahvistunut. Nyt sen osuus kotitalouksien antolainauksesta on noin 30 prosenttia ja yritysten antolainauksesta 37 prosenttia. Kotitalouksien talletuksista Nordealla on 32 prosentin osuus ja yritysten talletuksista 42 prosentin viipale.

Nordea on hyötynyt Sampo Pankin vaikeuksista. Nuuttilan mukaan pankki on saanut 15 000 sampolaista asiakkaakseen. Nämä ovat uusia asiakkaita. Lisäksi osa asiakkaista, joilla on ollut tilejä molemmissa pankeissa, on siirtänyt asiointiaan Nordeaan.