Suomessa tapahtuu kahden vuoden päästä historiallinen käänne, kun työikäisten määrä alkaa vähentyä vauhdilla. Samalla katoaa talouskasvun kahdesta tekijästä toinen. Tähän asti kansatalous on kasvanut työntuntien lisäyksen ja tuottavuuden kasvun avulla.

– Kasvu tulee olemaan kymmeniä vuosia vain tuottavuuden paranemisen varassa. Kukaan ei ole kokeillut tätä aikaisemmin, sanoi valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) esitellessään maanantaina taloustoimittajille talouspoliittista strategiaa.

Kataisen mukaan muutos tapahtuu Suomessa ensimmäisenä läntisen Euroopan maista.

Aikaisemmin työikäisten määrä on vähentynyt Suomessa 1860-luvun nälkävuosien jälkeen vain lyhytkestoisesti sotavuosina ja vilkkaimman Ruotsiin muuttamisen aikana. Viime vuosina sama kehitys on ollut Venäjällä, mutta kymmeniä vuosia jatkunutta kehitystä ei ole nähty missään.

Nyt kehityksestä tulee pitkä ja syvä. Vuonna 2010 työikäisten määrä vähenee lähes 10 000 hengellä. Syvimmillään pudotus on vuonna 2013, jolloin maasta katoaa lähes 25 000 työikäistä. Sama kehitys jatkuu Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuoteen 2033 asti.

Ikäjakaumassa
historiallinen muutos

Työikäisten väheneminen näkyy suoraan talouskasvussa. Sen lisäksi ikäpyramidin muuttuminen aiheuttaa huikean haasteen sosiaalipalveluille.

Yli 65-vuotiaiden määrä ylittää nuorten määrän tänä vuonna ensimmäistä kertaa historiassa. Nyt Suomessa on yhtä seniori-ikäistä kohti neljä työikäistä. Vuonna 2025 enää 2,5.

Jotta vanhushuoltosuhde pysyisi nykyisellään, pitäisi Suomeen muuttaa vuosittain noin 140 000 työikäistä ihmistä. Vuoteen 2020 mennessä työikäisiä maahanmuuttajia pitäisi olla 1,8 miljoonaa.

Kaikkiaan maahanmuuttajia tarvittaisiin selvästi tätä enemmän, sillä muuttajien joukossa on luonnollisesti lapsia ja vanhuksia sekä muita työmarkkinoiden ulkopuolelle jääviä.

– Suomi tarvitsee maahanmuuttoa, mutta työikäisten poistuma on niin suuri, että asiaa ei voida ratkaista maahanmuutolla, sanoi Katainen.

Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan maahanmuuttajien todellinen määrä jää kauas kahdesta miljoonasta. Suomessa asuvien ulkomaalaisten määrä nousee noin 140 000:sta noin 300 000 ihmiseen vuoteen 2025 mennessä. Sekin tarkoittaa ulkomaalaisväestön kaksinkertaistumista.

Ulkomaalaisista noin puolet tulee pääkaupunkiseudulle. Kasvu tulee olemaan kovaa myös Turussa, Tampereella ja Itä-Suomen kaupungeissa kuten Lappeenrannassa, Imatralla ja Kotkassa.

Monissa kunnissa
hurjat haasteet

Väestön ikääntyminen aiheuttaa hurjia haasteita monille kunnille. Esimerkiksi Kehys-Kainuu ja Itä-Lappi menettävät lähes puolet työikäisistä vuoteen 2030 mennessä. Työikäisten määrä vähenee tuona aikana koko maassa 255 000 hengellä. Tuosta pudotuksesta yli 100 000 tapahtuu kymmenessä heikoimmassa seutukunnassa.

Tiettyjen alueiden ikääntyminen on ollut jo nyt nopeaa. Yli 23 000 neliökilometriä Suomen asutusta pinta-alasta on sellaisia, joissa nuorin asukas on täyttänyt 50 vuotta.

Tilastokeskus on selvittänyt, paljonko on seutukuntia, joiden asutusta alueesta yli neljäsosalla on nuorin asukas 50-vuotias. Vuonna 1995 tällaisia seutukuntia oli yksi, vuonna 2006 huikeat 31.

Ikääntyminen kärjistää kuntien välisiä talouseroja, mikä on näkynyt jo nyt muun muassa verotuksessa.Tänä vuonna 119 kuntaa nosti kunnallisveroaan. Näistä 30 on korottanut veroprosenttiaan tällä vuosikymmenellä vähintään kolmesti.

Korkein kunnallisveroprosentti on 21 ja alin 16. Suurin osa verotustaan tiukentaneista kunnista on pieniä ja keskikokoisia. Monissa näistä väestö on keskimääräistä iäkkäämpää, mikä puolestaan tietää keskimääräistä kovempia sosiaalimenoja ja pienempiä verotuloja.

Koko kansantaloudessa sosiaali- ja terveysmenojen osuus taloudesta kasvaa merkittävästi. Valtiovarainministeriön arvion mukaan kunnallisveroa pitää nostaa neljällä prosenttiyksiköllä vuoteen 2025 mennessä, jos noiden menojen kasvu rahoitettaisiin kunnallisverolla. Silloin keskimääräinen vero nousisi 18,55 prosentista 22,55 prosenttiin.