Kirjaudu ▼
 

Suomen pankkikriisi oli yksi rajuimmista

Matti Björkman/Lehtikuva
Suomen pankkikriisi oli yksi rajuimmista
SKOPilla oli keskeinen osa Suomen pankkikriisissä.
Rahoitusmarkkinoita kautta maailman ravisteleva subprime-kriisi on edelleen lasten leikkiä, jos tappioita suhteutetaan talouden kokoon. Suomen pankkikriisi oli paljon rajumpi.
Jan Hurri
22.5.2008 10:00
12

Pankkien luottotappiot ja valtion pankkituki kasvoivat Suomen 1990-luvun alun kriisissä yli kymmeneen prosenttiin maan bruttokansantuotteesta. Näin suhteuttaen Suomen pankkikriisi oli läntisen maailman pahimpia vuosikymmeniin.

Suomen pankkikriisiin verrattuna Yhdysvaltain asuntomarkkinoiden alamäestä ja riskipitoisimman asuntorahoituksen vaikeuksista alkanut niin sanottu subprime-kriisi on vielä ollut suhteellisen kevyttä alkusoittoa.

Pankkien toistaiseksi ilmoittamat noin 400 miljardin dollarin tappiokirjaukset ovat vasta kolmisen prosenttia Yhdysvaltain vuotuisesta bruttokansantuotteesta. Lisäksi tappiopotissa on mukana muidenkin kuin yhdysvaltalaisten pankkien tappioita.

Arviot subprime-kriisin lopullisista tappioista vaihtelevat suuresti, esimerkiksi Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on maininnut jopa tuhannen miljardin dollarin mahdollisista tappioista.

Vain Japani kärsi
Suomea enemmän

Suomen pankkikriisiä raskaampia tappioita on viime vuosikymmeninä kärsinyt ainoastaan Japani. Maan pankit ajautuivat kiinteistö- ja pörssikuplien puhjettua kriisiin suunnilleen samoihin aikoihin kuin Suomen pankit, eli 1990-luvun alussa. Japanin kriisin katsotaan jatkuneen aina vuoteen 2002 asti.

Yli kymmenen vuoden mittaan kertyneet pankkien tappiot ja julkinen pankkituki haukkasi Japanissa noin 24 prosenttia maan vuotuisesta kansantuotteesta.

Samaan aikaan Suomen ja Japanin kanssa pankkikriisejä puhkesi muissa Pohjoismaissa ja Yhdysvalloissa. Norjan kriisi maksoi vajaat kymmenen prosenttia kansantuotteesta mutta Ruotsi ja Yhdysvallat pääsivät muutaman prosentin kustannuksilla.

Pankkikriiseillä
yhteinen tausta

Kaikissa viime vuosikymmenien pankkikriiseissä on ollut paljonkin kansallisia erityispiirteitä, erityisesti kriisien ratkomisessa – ja ehkä sen seurauksena myös lopullisissa kustannuksissa – on ollut suurta vaihtelua.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Yhteiset piirteet löytyvät pääosin kriisien taustoista. Jokaisen pankkikriisin siemenet on kylvetty voimakkaan talouskasvun ja vielä voimakkaamman luottokasvun aikoina. Kun taloudessa on ollut hyvä vire, ovat niin luottoja nostavat asiakkaat kuin niitä myöntävät pankitkin olleet innoissaan talouden vakaista kasvunäkymistä ja arvioineet luottoihin liittyvät riskit pieniksi.

Pankkikriisien taustalta löytyy myös kiinteistö- ja osakemarkkinoiden ylikuumenemista ja lopulta neliöhintojen ja osakekurssienkin romahdus. Varsinkin kiinteistöhintojen romahdus on herkästi laukaissut luottotappiot kasvuun.

Pörssiromahdus oli
Suomessa rajuin

Viime vuosikymmenien pankkikriisejä vertaillut analyysiyhtiö BCA Research arvioi Suomen asuntohintojen pudonneen 1990-luvun alun lamavuosina reaalisesti noin puoleen. Japanin kriisivuodet leikkasivat asuntojen reaalihinnoista 65 prosenttia ja liikekiinteistöjen neliöhinnoista jopa noin 80 prosenttia.

Pörssiromahdus oli Helsingin pörssissä BCA:n vertailun mukaan rajumpi kuin muissa pankkikriisien runtelemissa Pohjoismaissa, Japanissa tai Yhdysvalloissa. Meillä kurssit laskivat kriisivuosina 70 prosenttia ja pankkiosakkeet jopa 90 prosenttia, muualla kurssilasku jäi selvästi miedommaksi varsinkin muissa kuin pankkiosakkeissa.

BCA on tehnyt kriisivertailunsa käynnissä olevan subprime-kriisin taustoittamiseksi ja kriisin mittakaavan hahmottamiseksi.

Analyysiyhtiö korostaa toukokuun alussa julkaisemassaan raportissa, ettei vielä ole varmuutta sen enempää subprime-kriisin kestosta kuin sen laajuudesta tai kustannuksistakaan. Kriisiä ei yhtiön mukaan ole syytä vähätellä, sillä viime vuosikymmenen varoittavat esimerkit voivat ennakoida vaikeuksien pitkittymistä.

Suomen pankkikriisi oli viime vuosikymmenien pahimpia
Pohjoismaiden, Japanin ja Yhdysvaltain pankkikriisien aikaisia tappioita.
Maa Japani Suomi Norja Ruotsi USA USA
Vuodet 1991-2002 1991-94 1987-93 1991 1986-91 2007-
             
Asuntojen reaalinen arvonmuutos, % -65 -49 -42 -26 .. -10
Liikekiinteistöjen reaalinen arvonmuutos, % -81 .. .. -59 -44 ..
             
Osakkeiden kurssikehitys kriisin aikana, % -66 -70 -45 -46 -18 -20
Pankkiosakkeiden kehitys kriisin aikana, % -71 -92 -83 -80 -40 -34
             
Pankkien tappiot ja/tai pankkituki, % bkt:stä 24 11 8 4 3 3
             
Pankkikriisin taloutta hidastava vaikutus, vuotta 9 8 9 9 8 ?
Lähde: BCA Research

Copyright Creative Commons Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy

Kommentit (12)

Sivut: 1 2
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Sanotaan se kaikki yhdessä: LAMA TULEE !
Ripa 22.5.2008 10:51

Anonyymi
Pankkikriisiin syylliset päättäjät sensijaan saivat mainetta ja kunniaa!Vahvan markan puolustajat pääsivät jyllämään kroisoksina!
aetDF 22.5.2008 11:05

Anonyymi
Laskelmasta puuttuu tärkein, eli se kuka joutui pankkikriisin maksumieheksi. Suomessa veronmaksaja, muualla kai lähinnä sijoittajat eli pankin omistajat.
Kuka maksoi 22.5.2008 12:25

Anonyymi
Laskelmasta puuttuu tärkein, eli se kuka joutui pankkikriisin maksumieheksi. Suomessa veronmaksaja, muualla kai lähinnä sijoittajat eli pankin omistajat.
Tämä on totta. Loppukustannus veronmaksajille on noin 90 miljardia markkaa vaikka virallinen totuus puhuu paljon pienemmästä summasta.

Muualla valtio tuli pankkien osaomistajaksi maksettua pankkitukea vastaan. Suomessa kaadettiin veronmaksajien rahaa pankkeihin ilman mitään vastiketta.
Idioottien touhua 22.5.2008 14:04

Anonyymi
Kysymyksessä oli tyhmin ja häpeåmättömin pankkien tekemä ryöstö joka
tunnetaan.
Satamajätkä on satamajätkä vaikka sen kuinka tohtorinhatulla naamioisi.
SS 22.5.2008 14:18

Anonyymi
Ei hätää.

Laman tuoksinassa ryvettyneet pankit ovat hyvissä käsissä ja turvassa. KOP ja SYP ruotsalaisilla Nordeassa, Postipankki tanskalaisilla Sampona.

Eivätkä mitään persaukisia.

... hetkinen - mites tässä nyt näin kävi ...
Tosi On 22.5.2008 14:21

Anonyymi
Pankkikriisin jälkilaskun maksaminen senkun jatkuu, kuten edellä on todettu KOP ja SYP ovat ruotsalaisilla , Nordeana, jonka nettotuloksesta suomalaiseet tallettajat ja yritykset vastaavat n. 40 prosenttia am lisäksi pamkin verot maksetaan Ruotsiin, Nordea Suomi Ab:sta.Tätä tulosjuhlaa ruotsalaisten hyväksi on siis jatkunut runsaat 10 vuotta.
Muualla maailmassa em. suomalaisia pankkifuusion järjesteliöitä voitaisiin kutsua maanpettureiksi.
Uusi liikepankki Suo 22.5.2008 14:48

Anonyymi
Tallaisena "sohva-analyytikkona" olen ollut erittain kiinnostunut 80-luvun lopun ja 90-luvun alun talouden tapahtumista. Tuo A-P Pietilan kirja on saatava kasiin, silla olen ollut aina sita mielta, etta Suomen kansantalouden laman syvyyden yksi merkittavimmista arkkitehdeista oli nimenomaan B. Wahlroos silloisena SYP:n keulamiehena.
tolonen79 22.5.2008 17:50

Anonyymi
Yhdysvaltain asuntokannan arvossa on ilmaa (yliarvostusta) noin 4 triljoonaa dollaria. Tama on noin 25% maan BKT:sta, siis enemman kuin Suomessa oli. Se taytyy sulattaa (inflatoida) ennen kuin lama on ohi. Mutta tahan osallistuvat kaikki, joilla on dollarimaaraisia saatavia, talletuksia, bondeja - kerrannaisvaikutuksineen koko maailma ottaa vyonkiristyksen.

Suomalaiset veronmaksajat (koyhat) maksoivat Suomen pankkikriisin, mutta USA:n kriisin rahoittavat kaikki, koko maailman koyhat.
Pappa (macroeconomic 22.5.2008 21:04

Anonyymi
Kannattaa muista pankkikriisin tausta: pankinjohtajat olivat hankkineet kannuksensa aikana, jolloin talouselämä oli voimakkaasti säädeltyä, mm. korot. Pankinjohtajan työ oli pitää hyvät suhteet poliitikkoihin.

Kun rahamarkkinat vapautuivat harmaan rahan vyöryn paineissa, koko pankkijärjestelmän johto olisi pitänyt vaihtaa. Vanhat johtajat eivät ymmärtäneet uudessa tilanteessa yhtään enempää kuin edessään olleet kahvikupit ymmärsivät. Tuloksen olemme saaneet maksaa pahemman jälkeen.

Pankkikriisin hoito on taas suomalaista korporatiivista korruptiota pahimmillaan: pistetään pukit vahtimaan kaalimaata, eli asianosaiset päättämään korjauskeinoista.
Iiro 23.5.2008 11:02
Sivut: 1 2
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä