Koivisto painosti oikeuslaitosta
Heikki Saukkomaa/Lehtikuva
Antti-Pekka Pietilä väittää kirjassaan, että presidentti Mauno Koivisto painosti oikeuslaitosta pankkien puolelle.
A-P Pietilä väittää presidentti Mauno Koiviston painostaneen oikeuslaitoksen suosimaan pankkeja. Tasavallan presidentti Tarja Halonen puolestaan salasi pöytäkirjat Koiviston keskusteluista.
22.5.2008 10:00
38
Antti-Pekka Pietilä esittää kirjassaan Pankkikriisin peitellyt paperit kovan väitteen, että pankkikriisin aikainen tasavallan presidentti Mauno Koivisto painosti oikeuslaitosta pankkien puolelle.
Koivisto kutsui kirjan mukaan tuomioistuinten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten edustajia presidentinlinnaan 6. toukokuuta 1992.
Paikalla olivat muun muassa korkeimman oikeuden presidentti Olavi Heinonen, korkeimman hallinto-oikeuden hallitusneuvos Pekka Hallberg ja Helsingin yliopiston oikeushistorian professori Heikki Ylikangas.
Koivisto oli Pietilän mukaan hyvin vihainen tuomareille, jotka olivat ottaneet päätöksissään kuluttaja-asiamiehen roolin. Koiviston mukaan tuomioistuinten olisi pitänyt huomioida lain lisäksi pankkien taloudellinen asema ja kansantaloudelliset näkökulmat.
Olavi Heinonen oli kirjan mukaan äärimmäisen kiusaantunut keskustelusta.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Koiviston puhuttelu
muutti tuomioiden linjaa
Pietilän mukaan Koiviston nuhtelu johti siihen, että tuomioistuimet alkoivat tulkita lakia pankkien eduksia ja velallisten vahingoksi yhtä tapausta lukuun ottamatta.
Koiviston keskustelut on tallennettu Koiviston omaan arkistoon, jossa on nauhoitukset ja kirjoitetut muistiot. Tasavallan presidentti Tarja Halonen päätti heinäkuussa 2002, että asiakirjoja ei luovuteta ulkopuolisille.
Myöhemmin Koivisto on kirjan mukaan muistuttanut, että oikeuslaitoksen pitää ottaa kantaa heikomman puolesta vahvempaa vastaan. Koiviston ajatuksissa tuomioistuimen olisi pitänyt huomioida, että pankkikriisin aikaan pankeista oli tullut heikompi osapuoli.
17
17
22
Kommentit (38)
"Vahvan markan" miehet Koivisto ja Kullberg ovat ainakin minun listallani suurimpien munaajien joukossa.
Missäköhän olisimme ilman Esko Ahoa, Ahtisaarta ja Lipposta?
Näiden joukossa oli pääsääntöisesti kansakuntamme toimeliainpia miehiä ja naisia. Ihmisiä jotka sitkeinä yrittäjinä ottivat lainaa ja painoivat eteenpäin.
Mikä heille jäi käteen - leimautuminen luusereiksi ja koko siihenastisen toimeliaan elämän tyssääminen.
Mitä meille yhteiskuntana jäi käteen - näiden yritteliäiden kanssaihmisten työpanoksen lopahtaminen.
- Mauno oli päättämässä "siirtojoustavien" asuntojen rakentamisesta maaltamuuttobuumissa. Senkin munauksen maksoi tai maksaa pienet ihmiset, joiden elämän mittainen sijoitus on osoittautunut enintään 30 vuotta kestäväksi.
- Mauno antoi tuen talousrikollisille ja kritisoi poliisia / syyttäjiä talousrikosjahdista. Pieni ihminen maksaa
- Mauno yritti estää balttien itsenäistymisen - onneksi ei onnistunut
Surkeaa, että demariystävät Tarjan johdolla sulkevat arkistot
Ja pankit palkitsivat Iiro Viinasen vakuutusyhtiön pääjohtajuudella.
VAKAA markka ei sopinut vientiteollisuudelle jolla oli valuuttatuloja. Vientiteollisuuden tulos parani markoissa kun saatiin devalvaation jälkeen enemmän markkoja. Sama juttu pankeilla, valuuttakeinottelu oli tuottoisaa puhaa ja on sitä vielä tänäkin päivänä.
Ja pitihän Koiviston pitää huolta suhteistaan sikarikerhoon eihän lentopallon pelaamisesta yritysjohtajien kanssa muuten olisi tullut mitään.