Ulkomailla opiskellut jää jalkoihin työnhaussa
Kelan kyselytutkimuksen mukaan Suomessa yliopiston käyneet pääsevät kotimaassa helpommin töihin kuin ulkomailla opiskelleet, kirjoittaa Ylioppilaslehti.
Lehden haastatteleman Kelan tutkijan Miia Saarikallio-Torpin mukaan etenkin uran alkuvaihe on ulkomailla opiskelleilla selkeästi hitaampaa ja rikkonaisempaa kuin Suomessa opiskelleilla, ja he joutuvat lähettämään enemmän työhakemuksia. Yksi syy on verkostojen puute.
– Kotimaassa opiskelleet raportoivat, että ensimmäinen työ saattoi olla harjoittelun kautta saatu. Ulkomailla opiskelleilla ei myöskään ole samanlaista työkokemusta, koska työlupakäytännöt hankaloittavat siellä työskentelyä, Saarikallio-Torp sanoo Ylioppilaslehdelle.
Lisäksi työnsaantia voi vaikeuttaa työnantajien tuntema epäluulo ulkomaisia yliopistoja kohtaan. Rekrytoija ei välittämättä tiedä, miten ulkomainen tutkinto vastaa suomalaista.





























Kommentit (4)
Tämän takia Suomen yliopistoihin ei oleta ulkolaisia opettajia, ovat liian fiksuja ja ahkeria. Suomessa harrastetaan ilmaista yliopisto
opiskelua muualla on lukukausimaksut ja tiivis tahti opiskeluun.
Tässä kohdin olikin jo aiheellista siirtyä ovelle.
Itse tunnen monia ulkomailla opiskelleita. Osalla koulu on ollut siellä vaativaa, osa on taas pärjännyt yleissivistyksellä tarvitsematta opiskella mitään uutta. Riippuen alasta ja maasta, mihin on mennyt.
Mutta esim. Oxford-papereja kyllä Suomessa kunnioitetaan etenkin tutkimustehtäviin haettaessa. Sen sijaan vaikkapa jonkun kiinalaisen pikkuyliopiston, itäeurooppalaisen tuntemattoman opinahjon tai vaikkapa afrikkalaisen suurenkaan yliopiston paperit eivät aina vakuuta. Edes arvosanat eivät kerro paljoa. Joissain yliopistoissa jaetaan vain hyviä arvosanoja, joita jaellaan sitten kaikille. Toisissa alimmankin arvosanan eteen täytyy tehdä paljon töitä.