Kaikissa meissä asuu Facebook-kiusaaja

Facebook on tunnetuin internetin leikkikenttä. Siellä on jo yli 500 miljoona käyttäjää ja määrä lisääntyy koko ajan.

Ihmiset verkostoituvat kilvan. Kutsut lähetetään nykyisin internetissä. Ujonkin ja sisäänpäinkääntyneen on helppo lähteä mukaan sosiaalisen median leikkiin – jos vain kestää totuuden. Kiusaaja voi iskeä milloin vaan.

Sama koskee kaikkia verkon käyttäjiä. Kiusatuksi voi tulla kuka tahansa. 

Ja oikeastaan tässä tapauksessa on turha puhua pelkästään uhrin asemasta. Olemme tekijöitä: meissä kaikissa asuu pieni verkkokiusaaja, uskoo asiantuntija.

– Kyberkiusaaminen on yleisintä Facebookissa, vaikka sitä esiintyy muuallakin internetissä, esimerkiksi keskustelupalstoilla ja pikaviestimissä, sanoo viestinnän professori Ellen Wartella.

Wartella työskentelee amerikkalaisen Northwesternin yliopiston johtajana Media- ja inhimillisen kehityksen keskuksessa. Hän on tutkinut viime vuosina erityisesti sähköisen median vaikutusta lapsiin. Verkkokiusaaamisen tunnuspiirteet näkyvät kuitenkin samoina jokaisessa ikäryhmässä.

– Ihmiset ottavat Facebookissa uusia ystäviä, hylkäävät kaverikutsuja ja poistavat listoiltaan vanhoja ystäviä. Nämä ovat vain muutamia kyberkiusaamisen muotoja. Raadollisempiakin esimerkkejä kiusaamisesta löytyy, kuten henkilöllisyyden varastamista ja mustamaalaamista internetissä.

Wartella mainitsee muun muassa syksyisen tapahtumasarjan, jossa opiskelijapoika ajautui itsemurhaan rajun nettikiusaamisen jälkimainingeissa. Amerikkalaisopiskelijan suhdetta toiseen mieheen oli kuvattu salaa ja levitetty internetiin. Tämä oli liikaa newjerseyläismiehelle.

Ylilyönneistä
pääkipua ja ahdistusta

Nettikiusaaminen on lisääntynyt huolestuttavan paljon viime vuosina.

–  Kasvu on ollut räjähdysmäistä, Wartella sanoo viitaten amerikkalaistutkimuksiin.

New Jerseyssä syksyllä koetun ikävän tapauksen tavoin tavoin moni nettikiusattu kokee kauheaa tuskaa fyysisesti ja henkisesti.

Masennus ja fyysiset oireet, kuten pääkipu ja ahdistus, voivat olla jopa suurempia kuin tavallisessa kiusaamistapauksessa, Wartella kertoo.

Mediaprofessori on huolestunut siitä, että raadollisessa online-maailmassa kiusaamisen hallitsevat jo entistä nuoremmat. Kiusatuiksi on tullut jopa puolet amerikkalaislapsista.

Mitä asialle on sitten tehtävissä esimerkiksi luokkahuoneessa?

– Jos opettaja huomaa nettikiusaamista, täytyy asiaan puuttua heti. Hän ei voi jäädä odottamaan asiassa tai vedota esimerkiksi tekniseen taitamattomuuteensa Facebookin suhteen, kertoo Futurelabin kehityspäällikkö Dan Sutch.

Sutchin edustama yhtiö on voittoa tavoittelematon organisaatio, joka kehittää muun muassa oppimisen ja koulutuksen uusia lähestymistapoja.

Hän toteaa, että kiusaamisen selvittäminen ei ole lasten asia, kuten ei ole Facebook muutenkaan. Ikäraja Facebookissa on 13 vuotta. Nuoret tekevät huomaamattaan ylilyöntejä internetissä, mikä ei auta nettikiusaamisen torjuntaa.

– Nuori voi huomaamattaan kertoa liikaa ja sitä kautta provosoida kiusaajia, Sutch sanoo Taloussanomille. 

Opettajien lisäksi valvontavastuu lepää ehdottomasti aikuisella kotiväellä, hän huomauttaa.

Pienikin online-moka
kiusaa pahasti

Kyberkiusaaminen on asiantuntijoiden mukaan toimintatapa, joka internetissä laajenee poikkeuksellisella tavalla. Kyberkiusaamisen esimerkkiä näyttävät juuri koululaiset. Se on levinnyt lasten kautta aikuistenkin ilmiöksi, selvittää professori Ellen Wartella.

Työpaikoilla kollegat rajoittavat toistensa pääsyä Facebook-statuksiinsa eri tavoin. Joku rajaa osalta väestä pääsyn profiiliinsa tai piilottaa osan kuvistaan. Tämä eriarvoistaa työporukkaa.

Entä mitä tapahtuu henkilölle, joka ei ole mukana sosiaalisessa mediassa lainkaan? Sen vuoksi hänellä on suurempi riski jäädä työyhteisön ulkopuolelle myös kasvokkaisista keskusteluista, puhumattakaan sosiaalisessa mediassa kerrottavista jutuista.

Asiaton käyttäytyminen verkossa vahingoittaa kiusatun lisäksi itse kiusantekijääkin, Wartella korostaa. Pahimmillaan jäljet jäävät koko elämän ajaksi.

– Online-mokat muistetaan pidempään kuin offline-mokat eli oikeassa maailmassa tehdyt virheet. Jos joku tekee väärin reaalimaailmassa tänään, huomenna se on jo unohdettu. Facebookissa tai Twitterissä yksikin väärä lause voi vaikuttaa ikuisuuden, Wartella muistuttaa.

Kirjoittaja osallistui Dohassa koulutusalan Wise 2010 -huippukokoukseen (World Innovation Summit for Education) järjestäjien vieraana.