Suomalaiset ulkona top 100 -rankingista
Brittiläinen Times Higher Education -lehden tuoreessa arviossa kahdensadan maailman parhaan yliopiston joukkoon ylsi Suomesta vain Helsingin yliopisto, joka pääsi sijalle 102.
Parhaiten vertailussa sijoittuivat yhdysvaltalaiset yliopistot, jotka veivät viisi ensimmäistä sijaa. Harvard oli ykkönen takanaan California Institute of Technology, Massachusettes Institute of Technology, Stanford ja Princeton. Viisikon perässä tulivat brittien Cambridge ja Oxford.
Kaikkiaan kahdensadan parhaan yliopiston joukossa on 72 amerikkalaista ja 29 brittiläistä yliopistoa.
Pohjoismaisia yliopistoja listalle mahtui yksitoista. Näistä Helsingin yliopistoa paremmin sijoittuivat ruotsalaiset Karolinska institutet (sija 43) ja Lundin yliopisto (sija 89).
Parhaat pisteensä Helsingin yliopisto sai tutkimuksen vaikuttavuudesta, joka painoarvo vertailussa oli 32,5 prosenttia. Helsinki sai tällä mittarilla mitattuna 75,4 sadasta mahdollisesta pisteestä. Vaikuttavuuspisteet kertovat, kuinka paljon yliopiston tutkijoiden tuloksia on siteerattu muiden tutkijoiden tutkimuksissa.
Painoarvoltaan seuraavista (30 %) eli opetuksesta ja tutkimuksesta tuli vastaavasti 49,0 ja 51,4 pistettä. Kansainvälisyydestä (paino 5 %) tuli 24,2 pistettä ja innovatiivisuudesta (paino 2,5 %) 30,2 pistettä.





























Kommentit (16)
Noh, Katainen ja Stubb, mitenkäs suu nyt pannaan?
Eikös se Suomi olekaan enää maailman ylivoimaisesti paras?
No Uudellamaalla on myös 1,3 miljoonaa ihmistä, eli resursseja on myös sen mukaan.
Onhan noita maakuntayliopistojakin arvioitu, mutta eivät tällä listalla pärjää Helsingin yliopistolle. TKK on mielestäni aliresursoitu. Kun maakuntayliopistossa itse opiskelin, ja kävin Uudenmaan fasiliteetteja katsomassa, niin sitä rahaa oli kyllä tungettu enemmän omaan korpiyliopistooni kuin pk-seudun laitoksiin. Oma korpiyliopistoni tuotti investointeihin nähden hyvin heikosti...
TUO on ollut aina vale mitä viljelet, pelkkää nationalismia.
Onhan siihen yliopistoon eniten panostettukin. Usein aktiivisten tutkimushaarojen ihmiset haluavat työskennellä pääkaupunkialueilla, kaupunkin on mielenkiintoinen. Aika paljon HY:hyn mahtuu kai kaikenmaailman ei-tuottavia opintojakin.
Asiat ovat suhteellisia. Tässä on yliopistossa tarjotaan myös määrää, jotakin se raha kaivetaan. Harmittaa, ettei akateemisilla ihmisillä ole työtä enää.
"TUO on ollut aina vale mitä viljelet, pelkkää nationalismia.
Lukemisen ymmärtäminen on metsäläiselle vaikeaa."
Ei ihan ymmärtämisvaikeutta mun mielestäni. Kasvatus-, sosiaali- ja yhteiskuntatieteellisissä opinnoissa opiskellaan paljon sisällön referointia, kiteyttämistä, olennaisen etsimistä tekstistä mm. erilaisilla raporteilla ja harjoitustehtävillä. Siinä käydään käsiksi sisällön analysointiin, tulkintaan ja kirjoittamiseen.
Siitä huolimatta, että äidinkieli on itsestään selvyys, "sisältötekniikka" on joskus erikseen opiskeltava. Meillähän kunnioitetaan oppiaineita hyötynäkökohtienkin mukaan, siis kirjallisuutta ei jouda harrastamaan. Sisällön jäsentely ym. vaatii enemmän harjaantumista, siinä auttaa tehokas kurssikin.