Tutkiva Suomi rynnimässä Ruotsin ohi
Lehtikuva
Tutkimus- ja kehitystoimintaan käytettyjen varojen osuus bruttokansantuotteesta on Suomessa maailman huippua. Suomi on saattanut mennä jo Ruotsinkin ohi. Myös innovaatioiden luomisessa Suomi mahtuu kolmen parhaan joukkoon, Tilastokeskuksen Tieto&Trendit -lehti kertoo.
15.9.2010 14:13
21
Yrityksissä, korkeakouluissa ja julkisella sektorilla käytettiin vuonna 2008 lähes seitsemän miljardia euroa tutkimus- ja kehitystoimintaan. Tilastokeskuksen arvioiden mukaan tämä on noin 3,7 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Osuus on 2000-luvulla pysytellyt noin 3,5 prosentissa. Viimeaikainen kasvu johtuu osittain lisääntyneistä panostuksista tutkimukseen ja osittain supistuneesta bruttokansantuotteesta. Yritykset tekevät tutkimuksesta noin kolme neljäsosaa.
Suomi on maailman kärkeä t&k-toimintaan suunnatuissa rahoissa. Edellä on ainakin Israel, joka käyttää t&k-toimintaan lähes viisi prosenttia bruttokansantuotteesta, Tieto&Trendit kertoo.
Arvioiden mukaan Suomi on saattanut ohittaa Ruotsin, jonka panostukset t&k-toimintaan ovat historiallisesti olleet samankaltaiset kuin Suomessa.
Panostettu raha kantaa myös hedelmää, sillä Suomi on Euroopan unionissa kolmanneksi eniten innovaatiotoimintaa harjoittava maa. Edellä ovat Belgia ja Saksa, Eurostatin vuoden 2006 innovaatiotutkimuksesta selviää. Ruotsi on yhdeksäntenä.
Innovaatiotoiminnaksi tutkimuksessa on laskettu innovaatioiden käyttöönotto yrityksissä sekä niiden kehittämiseen tähtäävät projektit. Suomessa tuoteinnovaatioiden osuus yritysten liikevaihdosta oli tutkimuksen mukaan 15,7 prosenttia vuonna 2006.
17
17
21
Kommentit (21)
- pikavippivipu
- mitä erilaisimmat ja kekseliäimät verotukset
- hintojen nousu mitä erilaisimpiin syihin vedoten
- palkkojen korotusten torppaaminen mitä erilaisimpiin syihin vedoten
- eduskunta keksii mitä kummempia kansan kyykytyskeinoja
muutama mainitakseni...
Missäs muualla maailmassa on julkinen sektori niin tavattoman kiinnostunut "tutkimus - ja kehitystoiminnasta" ?
Toimikunta tarvitaan kehittämään tutkimus tästäkin - eikö ?
Aikanaan litiumista ja fosforista tulee huutava pula ja näitähän täältä löytyisi.
- Fosforia pelloille
- Litiumia hybridi- ja sähköauton akkuihin.
Suhde kasvaa jos panostusta lisätään tai bkt pienenee ja suhde pienenee jos bkt kasvaa.
Onko tämä luku sittenkään hyvä mittari ja onko korkeampi suhdeluku automaattisesti hyvä asia?
Toiselta puolelta ajatellen korkea suhdeluku kertoo siitä että kaupallistaminen ontuu. Pienikin t&k panostus olisi "riittävä", mikäli t&k tulosten kaupallistaminen olisi korkealla tasolla.