Tohtorinhatulla suoraan yksityiselle
Lehtikuva
Yhä useampi tohtori työllistyy yksityisellä sektorilla, ilmenee tänään julkaistussa tutkimuksessa. Yritysmaailmassa on alettu ymmärtää, että tohtorit osaavat sittenkin soveltaa teoriatietonsa käytäntöön.
23.8.2010 13:10
76
Tutkimuksen keskeisin huomio on se, että tohtorit työllistyvät enemmän yksityissektorilla, kyselytutkimuksen toteuttanut tutkija Juha Sainio Turun yliopistosta sanoo.
Asiantuntijana työmarkkinoille -tutkimuksen mukaan yksityiselle sektorille työllistyvien tohtorien osuus on korkeampi kuin aiemmissa tutkimuksissa. Sainion mukaan tulos on vastannut tavoitteita.
– Tavoitteena on ollut, että tohtorit siirtyisivät yksityiselle sektorille, sillä yliopistoista ei löydy työtehtäviä kaikille tohtoreille.
Ennakkoluulot haittaavat
tohtoreiden työnsaantia
Tohtoreiden työllistymiseen yksityisellä sektorilla ovat heikentäneet yleiset ennakkoluulot.
– Tutkimusosaamista ei ole kyseenalaistettu, mutta on epäilty kykyä soveltaa osaamista yritysmaailmaan. Oikeasti ongelmaa ei ole, kyse on ennakkoluuloista, Sainio sanoo.
Sainion mukaan ennakkoluulot vallitsevat edelleen, mutta ovat vähenemässä, kuten keskeinen tutkimustuloskin osoittaa.
– On esimerkkejä organisaatioista, joissa kymmenen vuotta sitten ei ollut yhtäkään tohtoria. Nyt heidän osuus on jopa 20–40 prosenttia.
Sainion mukaan tohtoreiden työllistyminen yksityiselle puolelle on tehokkain, vaikkakin hitain tapa hälventää ennakkoluuloja. Yrityksissä nähdään käytännössä tohtoreiden osaaminen, mikä vähitellen muuttaa ennakko-odotuksia.
Tohtorin opinnoista
hyötyä työelämässä
Tohtoreiden työllistymisessä on selviä eroja alojen välillä.
– Tekniikan tohtorit siirtyvät eniten yrityksiin. Lääketiede- ja kasvatusalan tohtoreille kuntasektori on tärkein työnantaja, Sainio kertoo.
Tutkimuksen valossa tohtoreiden työnäkymät ovat kuitenkin hyviä. Vastanneista vain 92 prosenttia oli töissä ja vain kaksi prosenttia työttömänä kesällä 2009.
Lisäksi 94 prosenttia vastanneista koki hyödyntävänsä tohtorinopinnoissa oppimiaan asioita työssään. Kaikkiaan viidennes työskenteli tehtävässä, johon tohtorin tutkintoa ei vaadittu.
Tutkimus oli noin 40 prosentin pääasiallinen työtehtävä. Kaksi kolmesta tohtorista ilmoitti työnsä yhdeksi osaksi tutkimuksen.
Tutkimukseen osallistui 1500 vuosina 2006 ja 2007 valmistunutta tohtoria.
17
17
23
Kommentit (76)
Niin, vastanneista. Mutta mikä oli tilanne niiden kohdalla, jotka eivät halunneet vastata kyselyyn?
Juuri pitkälle lukeneiden, mutta silti työttömäksi jääneiden kohdalla on yleistä, että tilanne koetaan kiusalliseksi ja sitä hävetään. Niinpä moni heittää tämäntyyppiset kyselykaavakkeet suoraan roskiin, koska ei halua ruveta repostelemaan omaa epäonnistumistaan ulkopuolisille.
- Osaaminen ei ole yritystä hyödyttävää substanssia. Maailman eniten tietäminen maailman pienimmästä detaljista ei yleensä "relevanttia".
- Lähtökohtaisesti "kammiohenkilö" ei yleensä näyttäydy esimerkiksi erityisen yhteistyökykyiseltä, tai sosiaalisesti avukkaalta. Usein päinvastoin.
- Pikemminkin nähdään häntä ajavina voimina itsekäs halu "tehdä mitä haluaa" - mihin hän on saanut tottua aikuisiällä 10 vuotta, henkilökohtainen kunnianhimo, ja oman edun tavoittelu, usein kilpailu toisten kustannuksella.
- Toki on paljon positiivisia poikkeuksia, ja eri aloilla tilanne vaihtelee..
- Tämäkin artikkeli kuitenkin pohjimmiltaan heijastelee niitä kahta tosiasiaa että :
1. Suomessa ylikoulutetaan ihmisiä tarpeettomasti, ja ERITTÄIN KALLIILLA KUSTANNUKSILLA, ja
2. Tästä ylikoulutuksesta, tässä määrässä ei ole erityistä hyötyä yhteiskunnalle - eikä valitettavasti usein IHMISELLE ITSELLEENKÄÄN.
Suomesta Tohtori-yhteiskunta!
Positioimalla Suomi kaikkein kalleimpien töiden ja kaikken parhaan osaamisen suurvallaksi, pystymme voittamaan kaikki muut kansakunnat tulevaisuuden tiukassa talouskilpailussa.
Korkea koulutustaso tuo meille HiTech-yrittäjiä ja pystymme tuottamaan maailmalle kaikkia kiinnostavia teknisiä uutuuksia, joista ollaan valmiita maksamaan myös se kallein hinta. Esimerkiksi suomalainen asuminen voisi olla tuollainen HiTech-tuote, jossa alapohjan ilmankuivain on vasta ensimmäinen askel. Ja kun yritystalous kukoistaa, alkaa myös julkinen talous kukoistaa kasvavien verotulojen myötä.
Pisa-tutkimuksen suurvaltaa on edelleen kehitettävä ...
Mutta suurin osa ala-arvoisesta roskasta ei kuitenkaan ole väitöskirjoja.
Valitettavan usein muuten näkee myös yrityksessä töissä olleita maistereita joilla on teetetty projektia joka opettaa vain kapean alan osaajaksi.
Arvostan yleensä heidät hyvin korkealle.
Olen vakuuttunut siitä, että kaikki heillä kaikilla on edellytykset suoriutua yksityisellä alueella hyvin. Esteet menestymiselle ovat usein huonommin koulutettujen työnantajien tai esimiesportaan peloissa. Se taas johtuu heikosta itsetunnosta, josta siten kärsii koko yritys.
Kaikissa yrityksissä ei tietenkään tarvita tohtoritason tehtäviä, mutta jos joku sinne pyrkii töihin, niin hänellä on siihen syynsä. Tyhmiksi heitä on turha yrittää leimata. Eivät kaikki tohtorit pyri yrityksen johtoon tai syrjäyttämään tulevia esimiehiään.