"Olen miljonääri kuuden vuoden päästä"
– Osakkeisiin sijoittamisen pitäisi olla jokaisen kansalaisvelvollisuus.
Näin julistaa nimimerkin taakse kätkeytyvä sijoittaja.
Nyt 23-vuotias, E.J., aloitti blogin pitämisen kesällä 2008. Blogissa hän käsittelee oman varallisuutensa kehitystä, osakesijoittamisen avulla.
– Idea blogista lähti harrastuksesta. Olin sijoittanut jo muutaman vuoden ja tajusin, ettei Suomesta löydy vastaavanlaisia foorumeja. Harva kirjoittaa jostain niin henkilökohtaisesta kuin sijoittaminen, ainakaan tästä näkökulmasta.
E.J.n kunnianhimoinen tavoite on tulla miljonääriksi ennen kuin hän täyttää 30. Hän liputtaa kovan työn puolesta ja taloudellisen riippumattomuuden eduista. Hän kirjoittaa blogiin omasta sijoitustoiminnastaan selkokielellä, säätyjä ja teollisuudenaloja kumartamatta.
– En luota siihen että saan viidenkymmenen vuoden päästä eläkettä. Sijoittamalla voin turvata oman tulevaisuuteni. Suomessa jokaisella pitäisi olla mahdollisuus sijoittaa rahojaan. Jos ei, niin pitäisi ainakin pystyä arvioimaan oma elin- ja tulotasonsa uudelleen, jotta se olisi mahdollista.
Kunnianhimoinen blogi on kerännyt tekijänsä mukaan ”kivasti kävijöitä”. Ihmisten herättäminen talouden perustaan, osakemaailmaan, ei olisi voinut tulla parempaan väliin. Mullistukset alkoivat 2008 syksyllä ja alamäki jatkui koko seuraavan vuoden.
– Siinä vaiheessa kun markkinat romahtivat, ostin osakkeita enemmän kuin koskaan. Se romahdus vain jatkui ja jatkui. Silloin tuli ajateltua että olisi pitänyt odottaa, Sijoittaja muistelee.
– Jälkikäteen katsottuna olen kuitenkin todella tyytyväinen että tein sen, koska tilanne on tällä hetkellä kovasti parantunut.
Opettaja
vaiko opiskelija?
Markkinatalouden heilahtelut. Sijoittamisen riskit. Tulostuottoprosentti, PE- luku, osinkotuottoprosentti. Tällaiset alan perustermit työntävät sijoitusmaailmaa ihmisten ulottumattomiin.
Kuuluisimmat sijoittajat julkaisevat kirjoja sijoitusmalleistaan. Korkeakouluissa päntätään alan eri koulukuntien tutkimuksia. Pankkien sijoitusrahastot taistelevat kynsin ja hampain asiakkaista ja pörssi sulkee ovensa jopa toimittajilta. Vaikeasti lähestyttävä on ehkä lievä ilmaus.
– Ei tämä ole loppupeleissä mitään rakettitiedettä. Uskallus vain puuttuu. Sanomalehden taloussivujen ymmärtäminen voi aluksi tuntua vaikealta, mutta kun sen kerran oppii niin sen osaa lopun elämänsä, E.J. rohkaisee.
Hän painottaa erityisesti oman aktiivisuuden tärkeyttä.
– Aluksi kannattaa lukea muutama alan opas. Tärkeintä on, ettei heti luota siihen ensimmäiseen, helpolta tuntuvaan malliin. Tällä alalla ei ole olemassa absoluuttisia totuuksia.
Alkutoimenpiteet ovat helpoimmasta päästä. Bloggarin mukaan alussa riittää tilin avaaminen ja huolehtiminen siitä että tilitä löytyy myös katetta.
– Osakkeiden ostaminen on todella helppoa. Järkevien valintojen tekeminen on sitten hieman hankalampaa.
Kun ovi sijoitusalalle on raollaan voi vaihtoehtojen määrä tuntua ylitsevuotavalta. Sijoitusrahastoon liittyminen kuulostaa nopeasti varmalta ja huolettomalta ratkaisulta.
– Rahastopuolella joudut aina maksamaan korvauksen sen hoitajalle. Korvauksen siitä, minkä voisit pienellä opiskelulla hoitaa itse, jopa paremmin.
Keinottelija
vaiko patriootti?
Vuoden 2008 markkinaromahduksen jälkipyykin pesemisen jälkeen, koko sijoitusmaailma tarvitsi ripeää puhdistautumista, jopa valkaisua.
Tuntui uskomattomalta että juorupuheilla ja valheellisilla tiedoilla, saatiin koko maailmantalous polvilleen. Pohjalta löytyikin sitten ihmisen syvin synti. Ahneus.
Romahduksen jälkeen alalle pesiytyi varovaisuus ja suoranainen pelon ilmapiiri. Sijoittajat sulkivat kukkaronsa ja rahastot kaipasivat nopeasti tuulta siipiensä alle. Ihmisiä alettiin kosiskella erityisesti eettisillä arvoilla takaisin rahoitusmaailmaan.
– Osakesijoittaminen itsessään on eettistä toimintaa. Sillä ei todellisuudessa ole mitään tekemistä markkinakuplien kanssa. Trendirahastoja on ollut aina. Itse en koskaan sijoittaisi mihinkään vain muodikkuuden vuoksi.
E.J. myöntää että alalla on tälläkin hetkellä hyvin paljon epätervettä toimintaa. Alusta asti oli selvää, että blogin pitäjän tulee pitää anonymiteetti tiukasti itsellään. Vaikka kyseessä ei todellisuudessa ole synkkä salaisuus, mainitsee bloggari tulevaisuuden työmahdollisuuksien vetävän paksun viivan oman henkilöllisyyden eteen.
– Osakesijoittamisen pohjimmainen tarkoitus on sijoittaa rahaa yritykseen, joka omalla panoksellaan tuottaa lisäarvoa yhteiskuntaan. Se on hyvinvointivaltioiden kivijalka. Mielestäni on oikeutettua, että sijoittanut henkilö saa myös korvauksen omasta panoksestaan.
Valistunut
miljonääri?
E.J. ilmoittaa jatkavansa blogin kirjoittamista juuri niin pitkään, kuin se kiinnostaa ihmisiä. Omaa mielenkiintoaan unohtamatta.
– Elämänfilosofiana pidän sitä että taloudellinen riippumattomuus antaa vapauden tehdä juuri sitä mitä itse haluan. Työnteossakin voi sitten keskittyä siihen mihin itse haluaa. Jos suunnitelma toteutuu, niin näen itseni ensisijaisesti yksityisyrittäjänä. Ideoita on paljon mutta ehkä tällä hetkellä jopa liikaa.
Taloudellisen riippumattomuuden deadline on reilun kuuden vuoden päästä. Kokeeko E.J. tavoitteensa edelleen realistisena?
– Tavoitteena se on. Elämässä on tärkeää olla ohjenuoria joiden mukaan elää. Tällä hetkellä pidän itseäni jo todella varakkaana henkisen pääoman mittarilla. Ainakin sen puitteissa olen miljonääri kuuden vuoden päästä.






























Kommentit (42)
Voi poikaa... Näitä tyhjän huutajia on nähty kymmeniä ja kymmeniä vuosittain.
Voi poikaa... Näitä tyhjän huutajia on nähty kymmeniä ja kymmeniä vuosittain.
Sinä tulet ainakin VARMASTI jäämään tyhjätaskuksi tuolla asenteella.
Voi poikaa... Näitä tyhjän huutajia on nähty kymmeniä ja kymmeniä vuosittain.
Sinä tulet ainakin VARMASTI jäämään tyhjätaskuksi tuolla asenteella.
Loput olisivat lahinna fyysisissa toissa. Vanhat esimiehina.
Minulle ainakin sopisi.
Painakaa te duunarit vaan kahdeksan tunnin päivää ja uneksikaa miljoonista lauantai-iltana lottolappu kädessä. Joku sentään tekee työtä sen eteen.