Sinnemäki uskoo nuorten työllistymiseen

– Työmarkkinat elävät ja rekrytointeja tapahtuu. Olemme vuoden päästä tilanteessa, jossa työmarkkinoilta poistuva ikäluokka on suurempi kuin työmarkkinoille tuleva ikäluokka, sanoo Anni Sinnemäki TaSan haastattelussa.

15–24-vuotiaiden työttömyysasteen arvioidaan nousevan tänä vuonna 24 prosenttiin. Nuorten työttömyys on kasvanut kaksinkertaista vauhtia verrattuna yleiseen työttömyyteen. Osalla työttömistä nuorista on jo ammattitutkinto tai korkeakoulututkinto.

Lisäksi on yli 24-vuotiaita vastavalmistuneita, jotka ovat samassa tilanteessa.

Sinnemäki sanoo ymmärtävänsä, että on raskasta, jos oman alan töitä ei näytä löytyvän.

–  Kun saa monesta paikasta kieltävän vastauksen, voi lannistua nopeastikin – mutta loppujen lopuksihan jokainen ihminen tarvitsee itselleen vain yhden työpaikan.

Kouluttautuminen
kannattaa

Työttömien nuorten joukossa on 10 000 nuorta, jotka ovat käyneet ainoastaan peruskoulun. Näille nuorille on ensisijaista löytää opiskelupaikka.

– Kannattaa hankkia kunnollinen koulutus. Pelkkä peruskoulu tai lukio ei tarjoa turvallista tilannetta työmarkkinoilla, Sinnemäki neuvoo.

– Kannattaa myös uskoa itseensä ja vähän kovettaa itsensä pettymyksille, koska työpaikkaa ei välttämättä löydy heti.

Maaliskuussa valmistuneessa lisätalousarviossa nuorten työllistymisen edistämiseen lisättiin yhteensä noin 77 miljoonaa euroa. Osa rahoista on tarkoitettu siihen, että nuoria autetaan suunnittelemaan opintojaan ja siirtymään työelämään.

Nuoret toimivat
puskureina työmarkkinoilla

Nykyisen taantuman aikana nuorisotyöttömyys on kasvanut tuplavauhdilla verrattuna yleiseen työttömyyteen. Sinnemäki pitää nuorten työttömyyden ripeämpää kasvua osittain luonnollisena ilmiönä, koska nuoret reagoivat työmarkkinoilla nopeasti yleiseen talouskehitykseen.

Esimerkiksi opiskelijat keskittyvät enemmän opiskeluun huonoina aikoina. Yrityksille nuoret ovat puolestaan joustavaa työvoimareserviä, jota palkataan taloustilanteen mukaan.

– Nuoret itse toimivat työmarkkinoilla puskureina ja lisäksi työnantajat käyttävät nuoria puskurityövoimana, Sinnemäki kiteyttää.

Nykyisessä taantumassa ammattiin valmistuneiden on ollut vaikea työllistyä. Yritykset pitävät kiinni vakituisista työntekijöistä eikä uusia palkata.

– Aikaisemmin laman varjolla on usein hankkiuduttu eroon joistain ihmisistä ja palkattu nuoria. Nyt tätä ei ole tapahtunut niin paljon, mikä on tarkoittanut sitä, että uudet tulijat eivät ole saaneet töitä, Sinnemäki sanoo.

Työuran alku
tärkeä

Sinnemäki muistuttaa, että suurin osa nuorista opiskelee ja todellisuudessa noin yhdeksän prosenttia alle 25-vuotiaista on varsinaisesti työttömänä.

Silti nuorisotyöttömyyden kasvu on ollut rajua ja sillä saattaa olla pitkäaikaisia seurauksia.

– Jos työura alkaa hirveän huonosti, on iso riski, että nuoren työurasta tulee pirstaleinen ja että työttömyysjaksot ovat pidempiä vielä silloinkin, kun työmarkkinat toimivat paremmin ja työtä on enemmän tarjolla, Sinnemäki sanoo.