AMK-opiskelijoiden terveydenhuolto uudistuu

Tulevaisuudessa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön on valmis hoitamaan yli 120 000 ammattikorkeakouluopiskelijan terveydenhuollon. Yhdistymisen ehdoiksi säätiö asetti noin 30 miljoonan euron rahoituksen sekä riittävän valmisteluajan. Myös lainsäädäntöä tulisi uudistaa. YTHS jätti lausuntonsa Sosiaali- ja terveysministeriölle maaliskuun alussa.

Korkeakouluopiskelijoiden epätasa-arvoinen terveydenhuolto on ollut syynissä koko 2000-luvun. Tällä hetkellä ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveyspalvelut ovat opiskelupaikkakuntien vastuulla. Hoito on hyvin eritasoista kunnasta riippuen. Yliopisto-opiskelijat voivat huollattaa niin hampaansa kuin yleisterveytensäkin YTHS:llä 40 euron vuosimaksua vastaan.

Mikäli yhdistyminen toteutuu, voivat kaikki korkeakouluopiskelijat käyttää jatkossa YTHS:n palveluita. Mutta miten uudistuksesta selvitään ja kuka maksaa viulut?

TaSa esitti viisi kysymystä korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon tulevaisuudesta YTHS:n toimitusjohtajalle Jukka Mannistolle ja SAMOK:in opiskeluterveydenhuollon asiantuntijalle Amu Urhoselle.

Tuleeko YTHS:n jäsenmaksu (40 euroa) nousemaan, jos opiskelijoiden määrä lisääntyy?

Jukka Mannisto (JM), Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:
– Toiminnan laajentaminen edellyttäisi, että myös ammattikorkeakouluopiskelijoille asetetaan terveydenhoitomaksu. Tällä hetkellä opiskelijoiden maksut kattavat noin 20 prosenttia rahoituksesta, ja niin tulisi olemaan myös jatkossa. Katsotaan hintaa uudestaan, kun rahoituksen loppuosa on haalittu kasaan.

Amu Urhonen (AU), Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK:
– Ylioppilaskunnille ja SAMOK:lle on tärkeää, että maksu pysyy kohtuullisena. En usko että hintaa nostetaan, mutta asiasta päättää YTHS:n valtuuskunta.

Miksi yhdistymistä ei ole vielä toteutettu,  vaikka sekä opiskelijajärjestöt että poliittinen tuki on asian takana?

JM: –Toteutuminen riippuu siitä, milloin poliittisia päätöksiä tehdään. Jos saamme rahoituksen, niin asian valmistelu veisi noin kaksi vuotta.

AU: – Ison hankkeen toteuttaminen vaatii aikaa, ja sitä kannattaakin käyttää. Jos suunnittelee huonosti ja toteuttaa kiireellä niin voi olla, että homma sössitään heti alkuvaiheessa.

Voiko rahoitus vielä kaataa suuret suunnitelmat?

JM: – Koko rahoituksen suuruudeksi on arvioitu noin 30 miljoonaa euroa. Mielestäni summa ei kuulosta kohtuuttomalta. On kuitenkin valtiovarainministerin, hallituksen ja poliittisen keskustelun asia päättää rahoituksesta.

AU: – Jos jokin, niin rahoitus voi vielä kaataa hankkeet. En kuitenkaan pidä sitä todennäköisenä vaihtoehtona.  Nyt on vihdoinkin auennut ovi ajatukselle, että yhdistyminen voi toteutua. Aikaisemmin tästä ajatuksesta ei ole voinut edes puhua ääneen julkisesti.

Joutuvatko pienten paikkakuntien opiskelijat matkustamaan pitkiä matkoja päästäkseen lääkäriin?

JM: – Tilastokeskuksen mukaan noin 63 prosenttia ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoista asuu jo nyt paikkakunnilla, joissa YTHS tarjoaa palveluitaan. Meidän tehtävänämme on arvioida millaisille paikkakunnille kannattaa perustaa YTHS:n oma toimipiste, ja missä hoito toteuttaa ostopalveluina. Välimatkat eivät välttämättä tule muuttumaa, sillä voimme ostaa palveluita vaikka kunnilta.

Vaikeutuuko mielenterveyspalveluihin ja hammashuoltoon pääseminen entisestään,
jos opiskelijamäärät tuplaantuvat?

JM: – Yliopisto-opiskelijoista noin 7,5 prosenttia naisista ja 3,9 prosenttia miehistä käyttää mielenterveyspalveluita. Asia on haasteellinen, mutta tulemme panostamaan mielenterveyspalveluiden saamiseen.

AU: – Yhdistyminen tulee hoitaa niin, etteivät yliopisto-opiskelijoiden palvelut heikkene. On tärkeää, että henkilökuntaa palkataan tarpeeksi. YTHS on tunnettu mieluisena työpaikkana, mikä on eduksi. Luulen, että joillakin aloilla, kuten suuterveydenhuollossa voi olla vaikea löytää henkilökuntaa. Esimerkiksi Tampereella on jo nyt sellainen ongelma. Henkilökunnan löytäminen ei ole kuitenkaan mahdotonta.